Geneettisestä muuntelusta
Mielestäni on aivan se ja sama, tuleeko juusto vai kinkku ensimmäisenä leivän päälle. On kuitenkin olemassa tiettyjä yhteiskunnan standardeja, jotka on hakattu niin syvälle peruskallioon, että jopa ajatusleikit niiden muuttamisesta koetaan oudoiksi. Kysynkin teiltä, olisiko tosiaan niin tavatonta, jos varusmiespalvelus olisi miesten sijasta naisia koskeva yleinen velvollisuus.
Olen väärässä!
Keskustelukulttuurin nykymeno on alkanut sapettaa syystäkin. Aina yhteistä päätöksentekoa myöten meno muistuttaa enemmän huutamista ja inttämistä ihmisille sopivien diskurssien asemesta. Pysähdy hetkeksi miettimään, miksi itse olet viimeksi kommentoinut vailla empatiaa.
Kuningas on ansassa
Kuukauden kiinniolot ovat nyt varusmiesten arkea. Jotta toimintakyky pysyy päivän koulutuksissa yllä kuukauden putkeen, tarvitsee taistelija mielekästä tekemistä vapaa-ajallaan. Jaan seuraavaksi oman suositukseni.
Katse kohti kotimaata
Ylpeys omasta kotimaasta voi tämän päivän yhteiskunnassa kuulostaa vanhanaikaiselta, mutta omien juurien merkityksen tiedostaminen voi olla tärkeä voimavara ja osa omaa identiteettiä.
Peto meissä
William Goldingin romaani Kärpästen herrassa (1954) kertoo ryhmästä englantilaisia koulupoikia, joiden lentokone haaksirikkoutuu autiolle saarelle. Kun osa pojista humaltuu vallasta, ilmapiiri kiristyy ja veri alkaa virrata.
Kaikenkarvaisia kavereita
Intissä joutuu jokainen kolli siistimään kuonokarvoitustaan tuskallisen aktiivisesti, ja kovimmat naamaturkistarhaajat joutuvat ajelemaan kasvuston pois jopa kaksi kertaa päivässä. Tämä ei ole terveellistä partaterille saati kauniille kuontaloillemme. Onkin siis aiheellista kysyä: tulisiko Puolustusvoimien partalaki päivittää tälle vuosituhannelle?
Runtu valuu alaspäin
Inttitarinoita jakaessa voi huomata, kuinka erilaisia kokemuksia jokaisella on armeijan kurista. Runtuisia varusmiesjohtajia ei synny tyhjästä, vaan heidät luodaan.
Isänmaata ei puolusteta pelkästään aseilla
Maanpuolustus koostuu sotilaallisen toiminnan lisäksi myös muista tekijöistä. Nykymaailman maanpuolustukseen liittyviin haasteisiin tarvitsemme siitä laajemman käsityksen.
Varusmies ei ole tappokone
Sotilaan on oltava valmis tarttumaan rynnäkkökiväärinsä ja kohdistamaan aseensa kohti vihollista. Asepalvelus ei kuitenkaan valmenna sotilasta kohtaamaan taistelukentän hirveyksiä ja eettinen pohdinta on sivuutettu aivan kuin tappaminen ei sotaan kuuluisikaan.
Köyhiä ritareita
Varusmies tienaa alle kohtuullisen ja riittävän tason ja joutuu laskemaan joka lantin. Kukaan ei ole vielä onnistunut osoittamaan tällä olevan minkäänlaista maanpuolustuksellista hyötyä. Olisiko sinusta reilua, ettet saisi lomilla tehdä edes töitä?
Kaulukseni on parempi kuin sinun kauluksesi
Intti on varusmiesten sosiaaliselle jaksamiselle raskasta aikaa. Muista samaan aikaan palvelevista olisi hyvä saada tukea. Tällä hetkellä se tuki horjuu liikaa.
Särmä koksu tetsaa mukeen
Kirjoittaja on joutunut painiskelemaan kielellisen identiteettinsä kanssa, ja taistelu jatkuu yhä.
Palveluksen kehittyessä sotilaiden henki ei muutu
“Meitä opetetaan ryömimään ja konttaamaan ja matelemaan, hoitamaan kivääriämme niin ettei piippuun tai lukko-osiin mene roskia maahan heittäydyttäessä”
Elämän peruspilarit mukana palveluksessa
Asepalveluksen tuoma rasitus aiheuttaa sotilaissa väsymystä ja ärtymystä, jolloin palveluksen merkityksellisyyttä kyseenalaistaa helpommin. Palvelusmotivaation ylläpitämiseksi on tärkeää miettiä, mitä hyvää intti sisältää.
Ruokarauha kuuluu kaikille
Ruoka ja ruokailut herättävät monia muistoja ja ajatuksia intissä olleiden keskuudessa. Keskustelua on käyty etenkin ruuan riittävyydestä, mutta ruokarauhan takaaminen olisi hyvä myös nostaa esille.
Oikea mies ei itke
Pitkälle juurtunut ajattelutapa miesten roolista maailmassa ja siihen liittyvistä odotuksista aiheuttaa monille ongelmia. Miehet ovat vahvoja ja kovia, eivätkä he tunteile tai pohdi asioita liikaa. Vaikka useimmat tiedostavat aiemman väitteen perättömyyden, on nämä tahattomat ennakkoluulot upotettu syvälle mieliimme.
Vastuun kantamisen hinta on mittaamaton
Kriisiorganisaatioksikin tituleerattava Puolustusvoimat on sotilaallisen uhan sijaan joutunut mukauttamaan toimintaansa uudenlaiseen muottiin. Kuinka paljon sotilailta voidaan vaatia, kun työn määrä ja siitä saatu korvaus eivät ole kohdanneet ennen epidemiaakaan?
Miltä näyttää asevelvollisuuden tulevaisuus?
Syntyvyyden lasku, nuorten lisääntyvät mielenterveysongelmat ja muuttuva turvallisuusympäristö tulevat haastamaan nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän tulevaisuudessa. Aihetta ei voi vaieta kuoliaaksi, sillä puolustuksemme tulee olla kunnossa niin tänään kuin huomennakin.
Kimaltelevat hanget ja humisevat metsät
Luonto on meille suomalaisille itsestäänselvyys, mutta näin ei pitäisi olla. Luontoa kuuluu vaalia, sillä Suomen luonto on muuhun maailmaan verrattuna varsin uniikki.
Yhtenäinen armeija on Suomen etu
Kiusaaminen musertaa, masentaa ja satuttaa. Samalla se tuhoaa joukoista elintärkeän me-hengen, jota ilman ei taisteluita voiteta.