Ruotsin jäsenyys täydensi pohjolan linnakkeen
Kirjoittaja pohtii Ruotsin Nato-jäsenyyden merkitystä Suomelle.
Ruotsi liittyi pitkän odotuksen jälkeen virallisesti Natoon torstaina seitsemäs maaliskuuta. Ruotsi on sotilasliiton 32. jäsen.
Kaikilla jäsenmailla on omat intressinsä Naton sisällä sekä sen ulkopuolella. Pohjimmiltaan tärkein syy Natoon kuulumiseen on kaikille alueellisen koskemattomuuden turvaaminen viidennen artiklan turvin. Tämä oli syy myös Suomen että Ruotsin liittymiseen.
Venäjän sota Ukrainaa vastaan on tehnyt liittoutumattomille maille selväksi, että pitkätkin rauhan ajat voivat päättyä.
Naton kaltainen puolustusliitto on tarpeellinen takaamaan Euroopassa rauhan, koska rauha ei ole ikinä itsestäänselvyys. Ilman Natoa Venäjän uhkaan ei pystyttäisi vastaamaan uskottavasti. Sodan lietsominen mennyttä kukoistusta ja supervaltastatusta jahdatessa jatkuu, kunnes kova asetetaan kovaa vastaan.
Emme voi kuitenkaan odottaa, että Natossa asiat menevät täydellisesti. Uusi epävarmuuden aikakausi on osoittanut, että Naton sisällä on hajontaa ja ristiriitaisuutta.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ei onnistunut täysin ilman vastustusta. Tämä ei ole kuitenkaan ennenkuulumatonta, vaan on jäsenvaltioiden oman edun tavoittelua nähty aina Naton laajentuessa.
Yksimielisyys on sitä vaikeampi saavuttaa, mitä useampi taho on päätöksenteossa mukana. Intressit menevät helposti ristiin.
Silti on syytä huomata, että ehdoton valtaosa jäsenmaista hyväksyi Suomen ja Ruotsin jäsenyydet ennätysnopeudella. Viimeistenkin kanssa päästiin lopulta sovintoon.
Se ei ole huono saavutus. En usko, että yksikään jäsenmaa lopulta pyrki vahingoittamaan puolustusliittoa. Suurin osa Natosta on vankasti sotilasliiton periaatteiden takana, eikä Suomen siis tarvitse pelätä.
Suomen turvalle Ruotsin jäsenyys on erityisen tärkeä. Lähin naapurimme on myös läheisin liittolaisemme. Nato mahdollistaa yhä syvemmän yhteistyön Suomen ja Ruotsin välillä.
Tiukan paikan tullen voimme luottaa länsinaapurin apuun. Sitä meidän tulee arvostaa.
