Artikkelit - Ruotuväki

Kuvassa Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Siiri Somerkero.

Partiosta ponnistaen paremman huomisen rakentajaksi

Partiossa kasvatetaan ajattelemaan, että omilla teoilla on merkitystä, kertoo 9-vuotiaana lippukuntaan liittynyt Siiri Somerkero. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin hän johtaa 60 000 ihmisen laajuista järjestöä.

Ihmisyyttä ja elämää kunnioittaen

Hanna Nohynek on omien sanojensa mukaan joukko tehtäviä ja ajatuksia, jonka peilissä näkyy yhä enemmän omaa isoäitiä muistuttava kuvajainen. Sisällä asuu kuitenkin utelias pikkutyttö, joka tahtoo tehdä tiedettä.

Kuvassa helikopteri ja pintapelastaja keskellä harjoitusta.

Maanpuolustusta kolmessa ulottuvuudessa

Merivoimien uusi valmiusyksikkö kykenee toimimaan sekä maalla, merellä että ilmassa. Vaativassa koulutuksessa harjoitellaan reagoimista nopeasti muuttuviin tilanteisiin.

Matkalla kohti tulevaisuutta

Futuristi Perttu Pölösestä ei pitänyt tulla yhtä Suomen tunnetuimmista puhujista. Nyt hän ennustaa, että talouskasvun saattaa syrjäyttää uusi vaihtoehto.

Kuvassa erikoisrajajääkäri ylittämässä vesistöä.

Yli äärirajojen, läpi pimeyden

Erikoisrajajääkäreitä koulutetaan Rajavartiolaitoksen kaikkein vaativimpiin sodanajan tehtäviin. Pitkä ja raskas erikoisrajajääkärin testi on syksyn kulminaatiopiste.

Riekko lentää, sotilas vaanii – jääkäreiden osaaminen koetuksessa pohjoisessa

Jääkäriprikaatissa harjoiteltiin vihollisen hidastamista arktisessa toimintaympäristössä Riekko 21 -harjoituksessa.

Kuvassa tullitarkastaja valmistautumassa tarkastamaan Bankokista saapuneen lentokoneen.

Yhteiskunnan portinvartijat

Tulli on valtiovarainministeriön alainen viranomainen, joka tutkii, tilastoi ja suojelee. Ruotuväki selvitti, mitä turvaporttien takana todella tapahtuu.

Kuvassa Teemu Keskisarja tyttärensä kanssa.

Teemu Keskisarja on menneisyyden vanki – "Haluan mennä kuolleiden ihmisten nahkoihin ja pään sisään"

Sotahistorian kautta ei voida nähdä tulevaisuuteen, sillä sota toistaa itseään aina hieman erilaisena, historioitsija Teemu Keskisarja sanoo.

Haastava harjoitus viranomaisten rinnalla

Etelä-Kymi 21 -paikallispuolustusharjoitus Hamina-Kotkan satamassa on yksi vuoden suurimmista kertausharjoituksista. Harjoitus yhdisti Puolustusvoimien ja viranomaisten vahvuudet.

Psykoterapiaopinnot antoivat ymmärrystä esiintyjän problematiikkaan

Kari Ketonen ei halunnut perinteistä kahdeksasta neljään -työtä. Näyttelijän epäsäännölliseen elämään mahtuu kuitenkin pari päivittäin toistuvaa rutiinia.

Aikamme sukupolvikokemukset

Asepalvelus koskee suomalaista nuorisoa erityisellä tavalla. Valtion nuorisoneuvoston puheenjohtaja Elisa Gebhard laajentaisi ja kehittäisi kutsuntoja, jotta niiden avulla voitaisiin saada tietoa nuorten tilasta.

Kuvassa varusmies auttamassa uutta alokasta varusteiden kuljettamisessa.

Alikersanttien tulikaste: 2/21 saapumiserä sekoitti Santahaminan

Maanantaina 5. heinäkuuta tuoreet alokkaat toivat uutta säpinää varuskuntiin. Alokas Helen Wicht, sotilaspastori Paavo Ranta sekä alikersantit Hänninen, Koponen ja Hammar kertovat omat näkökulmansa tähän jännittävään päivään.

Pimeästä Pohjolasta maailman suurimmalle jalkapallonäyttämölle

Entinen huippumaalivahti Antti Niemi on tärkeä palanen Huuhkajien valmennusringissä. Hän ei pidä ajatuksesta, että EM-kisoihin lähdettäisiin ainoastaan osallistumaan.

Kansainvälistä yhteistyötä ja raskaita raketinheittimiä

Northern Forest 21 on Maavoimien vuoden suurin sotaharjoitus. Ruotuväki pääsi seuraamaan toukokuun lopulla sekä rujon kauniita ammuntoja että harjoituksen tukitoimia. Ilman kenttäsairaalaa tai varotoimistoa harjoituksen onnistuminen olisi mahdottomuus.

Koronan vastaisessa taistelussa tärkeimmät soturit löytyvät varuskuntien terveysasemilta

Koronavirus on onnistuttu torjumaan Puolustusvoimissa varsin mallikkaasti, mutta tilanne voisi olla myös toinen ilman varuskuntien terveysasemien erinomaista reagointia ja toimintaa. Panssariprikaatin terveysaseman työntekijät kertovat nyt kuluneesta vuodesta omasta näkökulmastaan.

Grafiikka alikersantista johtamassa ryhmää.

Johtaminen on palveluammatti

Millainen on hyvä johtaja? Mistä palikoista hyvä joukkuehenki koostuu? Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann, alikersantti Latikka ja kaartinjääkäri Tervo kertovat kokemuksiaan ja mielipiteitään hyvästä johtajuudesta ja joukkuehengestä.

Vääpeli etualalla näyttämässä aseen käsittelyä hakijoille.

Valjaiden varassa valloittamattomaan

Utin jääkärirykmenttiin kokoontui huhtikuun alussa kymmenittäin naistaistelijoita, jotka hakeutuivat vapaaehtoisesti Puolustusvoimien leipiin jo toista kertaa. Osallistujien taso oli kovempi kuin voisi kuvitellakaan.

Grafiikkakuva, jossa kaksi sotilasta talvisessa maisemassa.

Kanadasta Kaartiin – isänmaallisuus ja sodan etiikka monin silmin

Eettistä pohdintaa harrastetaan Puolustusvoimissa kohtalaisen vähän suhteessa muuhun koulutukseen. Panssarintorjuntaryhmän johtaja, vapaaehtoista asepalvelusta suorittava naisjääkäri ja Kanadassa kasvanut valmiusyksikköläinen kertovat, miksi on tärkeää ymmärtää, minkä puolesta taistelee.

Kaukalon laidalta ei huudella

Harvardin yliopiston eurooppalaista kilpailijaa rakentava Alexander Stubb kertoo heränneensä joka aamu hymyssä suin sen jälkeen, kun jätti politiikan. Varusmiehille hän antaa kolme vinkkiä valoisaan tulevaisuuteen.

Harjoitukseen osallistuneita kummun takana, etualalla keltainen savuheite.

Todellinen uhka on se, jota et näe

Paikallispuolustusharjoitukset luovat puitteet harjoitella yhteistoimintaa eri joukkojen kesken ja ovat siksi ensiarvoisen tärkeitä paikallisjoukoille. Paikallisjoukot koostuvat oman alueensa hyvin tuntevista reserviläisistä. Heille kotiseudun puolustaminen on oikeus eikä velvollisuus.

Tukea tilanteessa kuin tilanteessa

Suomen viranomaisyhteistyö on kansainvälistä huipputasoa. Yksi sen merkittävimmistä muodoista on virka-apu, joka ilmenee satoina vuosittain suoritettuina menestyksekkäinä tehtävinä.

Rauhanturvaajilla on voittamaton yhteishenki

Lauri Tervakangas on kuulunut Lahden yhteiskoulun luotto-opettajiin jo 20 vuoden ajan. Elämänkokemusta tarttui nykyiseen työhön mukaan Balkanin niemimaalta, missä hän oli osana ensimmäistä Naton rauhanturvaoperaatiota, jossa oli suomalaisia mukana.

Seppo Tiitinen: Suomella töissä

Perustuslaki- ja ulkoasiainvaliokuntien sihteeri ei ollut vajaana kolmekymppisenä osannut edes ajatella, että siirtyisi kylmän sodan aikaisen Suomen valtion vakoilun ja vastavakoilun johtoon. Kunnianhimoinen juristi muistaakin kysyneensä, onko tehtävä pakko ottaa vastaan. Seppo Tiitiselle kylmänrauhallisesti kerrottiin, että Kekkosen pyyntöjä ei ollut tapana jättää toteuttamatta.

Ruotuväki

Digilehdet