Rakas harrastus muuttui Satu Mustalahdelle työksi, kun hänestä viisi vuotta sitten tuli Sotilaskotiliiton ensimmäinen toiminnanjohtaja. Nyt hän kertoo Ruotuväelle, mikä motivoi käyttämään satoja tunteja vapaa-aikaa varusmiesten hyväksi ja minkälaisia tavoitteita hänellä ja Sotilaskotiliitolla on tulevaisuuden suhteen.

Inttivuosinaan Saara Jantunen näki Lähi-idän konfliktitilanteet ja kiinnostui sodan kielestä. Nyt hän on arvostettu ja palkittu informaatiovaikuttamisen asiantuntija, joka on vakiinnuttanut asemansa haastavan tutkimusaiheen aallonharjalta.

Hetken irtiotto palveluksen tiukasta arjesta tekee terää varsinkin pitkien kiinniolojen aikana. Tätä mahdollisuutta tarjoavat varusmiehistä koostuvat bändit, jotka kiertävät pitkin kasarmeja valaen uutta energiaa väsyneisiin taistelijoihin. Kaartin soittokunnan varusmiesbändi antaa nyt mahdollisuuden kurkistaa heidän musiikintäyteiseen arkeensa, kun he suuntaavat kohti Vekaranjärven keikkalavaa.

Ensimmäinen kerta jännittää aina. Asevelvollisuuden alkumetreillä alokkaille ladataan lipas täyteen sotilasarjen aakkosia, joiden avulla heistä tullaan muodostamaan Suomen sodan ajan reservi. Maavoimien yhdessä suurimmassa joukko-osastossa, Kainuun prikaatissa, matka alkoi yli 1700 alokkaan yhteisvoimin.

Koko kansan tuntema juontaja Jussi-Pekka Rantanen on ollut uutisten ja erilaisten ajankohtaisohjelmien vakiokasvo jo vuosien ajan. Hänen kasvonsa tunnistaa lähes jokainen, mutta millainen ihminen niiden taakse kätkeytyy?

Jokainen tietää osaavan ensihoitoryhmän olevan merkittävän tärkeä taistelussa, mutta miten nämä ryhmät oikeastaan toimivat ja kuinka heitä koulutetaan? Etelä 20-harjoitus tarjosi loistavan mahdollisuuden seurata eturivin paikoilta valmiusyksikön ensihoitoryhmän työskentelyä sekä pureutua heidän toimintansa perusteisiin.

Taktisen näköiset sotilaat suorittavat hyökkäyksen Vantaan Hakunilassa sijaitsevaan käytöstä poistettuun koulurakennukseen. Haastavaa tehtävää ei voida laittaa suorittamaan ketä tahansa, vaan hyökkääjänä toimivat Laskuvarjojääkärikomppanian lähes vuoden yhdessä palvelleet erikoisjoukkokoulutetut varusmiehet.

Suomalaiset rauhanturvaajat ovat toimineet maailmalla jo yli kuusi vuosikymmentä. Vahva osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan näkyy vielä tänäkin päivänä ammattimaisesti hoidetuissa operaatioissa.

Varusmiesten lomajärjestelyt sekä yhteiskunnan suljettu tilanne repivät etäisyyttä siviili- ja kasarmielämän välille. Haastavissa olosuhteissa voidaan soveltaa armeijan aforismeja – ja pitää huolta yhdessä koko joukkueen jaksamisesta.

Varuskunnat ympäri Suomen ovat ottaneet käyttöön lukuisia tapoja ehkäistä koronaviruksen leviämistä. Silti taisteluharjoitusten ja sotilaskodin munkkien värittämä arki pyörii myös poikkeusolojen aikana.

Puolustusvoimissa koulutetaan koiria ja koiranohjaajia moniin eri tehtäviin, mutta useimmiten koirat työskentelevät sotilaspoliisien kanssa. Koirissa panostetaan nykyään enemmän laatuun kuin määrään.

Sotilaskoti on tärkeä osa varusmiehen arkea. Sotkun eli Soden antimet tulevat varmasti jokaiselle taistelijalle tarpeellisiksi jo ensimmäisestä alokasviikosta alkaen. Ruotuväki kävi seuraamassa arkea uudenkarheassa, syksyllä avatussa Vekaranjärven sotkussa.

Varusmieskoulutuksen uudistava Koulutus 2020 -ohjelma on jo voimakkaasti käynnissä. Suurimmat muutokset liittyvät resurssien käyttöön, koulutuksen yhtenäistämiseen ja digitaalisiin menetelmiin.

Suomalaisen sotataidon verrattain lyhyt historia liittyy vahvasti maamme luonnon hyödyntämiseen. Kehityksen polulla kuljetaan yhä maaston sanelemin askelmerkein.

Säämiesten tehtäviin kuuluu tykistön avustaminen ja sään päivystäminen. Ainoina varusmiehinä säämiehet tuottavat palvelustehtävässään rahaa puolustusvoimille.

Presidentti Tarja Halonen on tehnyt pitkän uran turvallisuuspolitiikan vaikuttajana. Hän on seurannut tyytyväisin mielin sukupuolten välisen tasa-arvon kehitystä, mutta tehtävää on edelleen paljon.

Lapin rajavartiostolle viranomaisten välinen yhteistyö on arkipäivää. Lapissa kasvua saanut turismi on työllistänyt myös rajavartijoita.

Rannikkoprikaatissa alokasjakson viettänyt Ruotuväen toimittaja pääsi valokuvaajan kanssa seuraamaa lähietäisyydeltä 1/20-saapumiserän ensimmäisiä hetkiä armeijan leivissä.

Lumikenkäily on kaikenikäisille soveltuva vapaa-ajan aktiviteetti, jossa pääsee ulkoilemaan, nauttimaan luonnosta ja halutessaan nostamaan sykettä. Maavoimissa selvitetään siirtymistä tällä hetkellä käytössä olevista vanhakantaisista lumikengistä nykyaikaisiin lumikenkiin.

Puolustusvoimien, Tiedon ja Suunnon yhteistyöprojekti tähtää varusmiesten fyysisen kunnon kehittämiseen dataa keräävien älykellojen avulla.

Kaakko 19 -harjoituksen jaotuksen mukaisesti puolustava osapuoli Sininen taisteli harjoitusvastustaja Keltaista vastaan. Ruotuväen toimittajat heittäytyivät mukaan kummankin osapuolen pioneerijoukkojen toimintaan, ja pääsivät todistamaan menoa sekä meininkiä paikan päällä.

Kahdesti vuodessa järjestettävä valtakunnallinen ilmapuolustusharjoitus kokosi maa- ja ilmavoimat yhteistyöhön.

Varusmiespalveluksen keskeisiä tavoitteita ovat taistelijan jatkuva kehittyminen taidoissaan ja tehtävissään. Puolustusvoimat uudistaa varusmiesten koulutusta vaiheittain, mutta miten se tapahtuu ja näkyy käytännössä?

Miltä tuntuu tulla kiinniotetuksi varusmiehenä ja joutua varuskunnan putkaan? Ruotuväki pääsi tätä testaamaan. Kuvitteellisessa tilanteessa toimittaja oli voimakkaassa humalassa, ja käyttäytyi yksikössään sopimattomasti. Sotilaspoliisit toimivat tilanteessa normaalien toimenpiteiden mukaisesti, ja kohtelu oli todenmukaista. Kokemuksen järjesti Porin prikaati Säkylässä.

Varusmiehen arkikin on täynnä uniikkeja kokemuksia ja tuntemuksia. Tämä tosiasia tulee hyvin esille sisällöltään mitä tyypillisemmässä E3-ampumaharjoituksessa.

Turun saaristossa merimiinojen etsintä- ja tuhoaminen sujui mallikkaasti, kun MHC Purunpää-alus suoritti harjoituksessa tehtäväänsä belgialaishollantilaisen arviointiryhmän valvovan silmän alla.

Kone kaartaa hyppylinjalle ja ensimmäiset neljä hyppääjää siirtyvät sivuovelle. ”Valmiina, mene!”, hyppymestari komentaa, ja ensimmäinen hyppääjä ponnistaa ulos koneesta. Noin 70 metrin pudotuksen jälkeen varjo ”lentää” laskuvarjojääkärin roikkuessa valjaiden varassa sen alapuolella.

Omatoiminen liikunta on monelle varusmiehelle tapa rentoutua päivän koulutuksen jälkeen. Samalla kunto kohenee edetessä kohti omaa mahdollista sodanajan sijoitusta.