"Se on pikemminkin vahvistanut Natoa" – Suurlähettiläs kiittelee Suomen nopeaa integroitumista puolustusliittoon

Britannian Suomen-suurlähettiläs Laura Davies on ollut varsin tyytyväinen Suomen Nato-jäsenyyteen.

– Edistys on tähän mennessä ollut erittäin positiivista, hän kiittelee.

Hänen mukaansa Suomi on onnistunut integroitumaan Natoon poikkeuksellisen hyvin.

– Se on pikemminkin vahvistanut Natoa ja ollut puolustusliitolle eduksi, että Suomi ja Ruotsi ovat liittyneet siihen.

Myös brittiläiset kenraalit ja muut korkea-arvoiset sotilashenkilöt ovat kiitelleet Suomen toimintaa Natossa.

– Heidän kaikkien viesti on, että Suomen integraation nopeus, syvyys ja tehokkuus on ollut todella merkittävää Naton kaltaiselle organisaatiolle, hän kiittelee.

Davies uskoo nopean integroitumisen syynä olevan erityisesti jo valmiiksi Suomen hyvä Nato-yhteensopivuus.

– Nyt on ihan mahdotonta kuvitella, että Nato ei ottaisi Suomea jäsenekseen, koska se on niin keskeinen tekijä päätöksenteossa, hän pohtii.

Daviesin mukaan Suomen jäsenyydestä on liitolle merkittävää molemminpuolista hyötyä.

– Me kaikki tunnemme olomme turvallisemmaksi, kun Suomi on Natossa. Suomi on Naton turvallisuuden nettotarjoaja. Se on ihan selvää, hän kuvaa.

Oppeja aamunkoiton puutteeseen

Suomen aseman merkityksen puolustusliiton jäsenenä voi hänen mukaansa nähdä myös Suomeen harjoituksiin tulevasta suuresta britti- ja muiden Nato-sotilaiden määrästä.  

Nato-sotilaat harjoittelevat Suomessa muun muassa sitä, miten talvella ja aamunkoiton puutteessa toimitaan.

Talvella kun aurinko ei välttämättä nouse lainkaan ja kesällä puolestaan on koko ajan valoisaa.

– On tärkeää, että kaikki nämä kyvyt ja kokemukset, joita Suomella on, jaetaan nyt muun liittokunnan kanssa, hän hehkuttaa.

Tällä hetkellä noin 20 prosenttia Britannian maavoimien ulkomaisista sotaharjoituksista toteutetaan Suomessa.

Viime vuonna britit esimerkiksi laukaisivat Starstreak-ilmapuolustusjärjestelmän ensimmäistä kertaa Suomen arktisissa olosuhteissa sekä osallistuivat harjoituksiin yhdessä suomalaisten varusmiesten kanssa Jääkäriprikaatissa ja Kainuun prikaatissa.

Suomen ja Ison-Britannian asevoimat eroavat toisistaan jonkin verran. Britanniassa toimii ammattiarmeija toisin kuin Suomessa, jossa maanpuolustus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen. Näin ollen armeijalle on molemmissa maissa hieman erilaiset odotukset.

– Suuri osa suomalaisesta mallista ja asevelvollisuuden perustasta on liittynyt isänmaan puolustamiseen, kun taas useimpien brittiläisten sotilaiden odotetaan palvelevan paljon enemmän ulkomailla, koska meillä on erilaiset maantieteelliset realiteetit, Davies perustelee.

Vaikka suurlähettiläs ei suoraan haluakaan ottaa kantaa siihen, voisiko Britannia hyötyä yleisestä asevelvollisuudesta, näkee Davies siinä paljon hyvää erityisesti ajattelun kehittymisen ja ystävyyssuhteiden näkökulmasta.

Hänelle on jäänyt erityisesti mieleen erään henkilön kertoma inttitarina, jossa tämä oli kotiutumispäivänään nähnyt viimeisen yhdeksän kuukauden aikaisen parhaan kaverinsa ensimmäistä kertaa siviilivaatteissa.

– He katsoivat toisiaan ja ajattelivat, että voi luoja, jos olisin nähnyt sinut kadulla, olisin vaihtanut mieluummin kadun puolta kuin puhunut sinulle, mutta tämän uskomattoman voimakkaan kokemuksen ansiosta he ovat pysyneet ystävinä, hän muistelee.

Vahvempi kuin koskaan

Vaikka viime aikoina Naton puolustuskykyä on kyseenalaistettu, uskoo Davies Naton säilyttävän yhtenäisen linjan mahdollisessa kriisitilanteessakin.

– En ole siitä huolissani.

Britannian suurlähetystön apulaispuolustusasiamies Oliver Leisk on Daviesin läheinen työtoveri. Hänen mukaansa Nato on maailmanlaajuisesti menestynein ja pisimpään toiminut sotilasliittouma ja sillä on hyvät näytöt yhteistyön toimivuudesta.

– Maailma on epävakaa paikka, jossa on paljon geopoliittisia muutoksia, mutta jos katsotaan kauempaa ja tarkastellaan Naton toimintaa verrattuna siihen, miten se on toiminut aiemmin, harjoittelemme ja treenaamme yhdessä säännöllisemmin kuin koskaan aiemmin, Leisk lisää.

Suomen Britannian-suuurlähettiläs Laura Daviesin mukaan Suomen liittyminen Natoon on lisännyt puolustusliiton turvallisuutta. Kuva: Pauli Hytönen

Nato-maat ovat lisänneet puolustuskykyään ja siten liittokunnan todellista toimintakykyä, mikä näkyy esimerkiksi Ukrainassa.

– Me liittokuntana tuemme Ukrainaa ja sen mahdollisuuksia jatkaa taisteluita ja puolustautumista, Leisk vahvistaa.

Sekä Davies että Leisk yhtyvät Naton pääsihteeri Mark Rutten lausuntoon Naton puolustuskyvystä.

– Hän sanoi, että Nato on nyt vahvempi kuin koskaan, Leisk kertaa.

Turvaa JEF-yhteistyöstä

Suomen ja Iso-Britannian välinen sotilaallinen kumppanuus ei rajoitu pelkästään Nato-jäsenyyteen. Puolustuksellinen yhteistyö aloitettiin jo vuonna 2017, kun Suomi liittyi osaksi Iso-Britannian johtamaa JEF-yhteistyötä.

Siinä kymmenen arvomaailmaltaan ja puolustukseltaan yhdenmukaista pohjoiseurooppalaista maata muodostavat kehyksen sotilaalliselle yhteistyölle.

Toisin kuin Nato, JEF-yhteistyö ei toimi yksimielisen konsensusperiaatteen mukaisesti, mikä mahdollistaa sen, että yhteistyön puitteissa sotilaallisiin operaatioihin voidaan ryhtyä hyvinkin nopeasti ja tehokkaasti.  Kaksi kymmenestä maasta voi päättää, että jokin on Euroopan turvallisuudelle arvokasta ja ryhtyä toimiin.

JEF toimii niin, että kun jokin sen jäsenmaa on päättänyt ryhtyä toimenpiteeseen, JEF jakaa voimavarat ja tehtävää aletaan toteuttaa. JEF-maa siis pyytää JEF-vaihtoehdon aktivoimista ja tälle täytyy saada vähintään yhden muun jäsenmaan sekä Yhdistyneen kuningaskunnan hyväksyntä, koska se toimii puitevaltiona.

Ajatus on, että JEF-maat ottavat hyllyltä valmiiksi laaditun reagointivaihtoehdon ja toteuttavat sen.

Kaikki Natoon kuuluvat JEF-maat ovat nykyisin harjoitelleet näitä erilaisia reagointivaihtoehtoja yhdessä, minkä ansiosta mailla on hyvät keskinäiset suhteet, samanlaiset viestijärjestelmät ja ajoneuvoissa sama polttoainelaatu.

Yhteistyön voidaan ajatella luovan pohjan Naton toiminnalle.

JEF voi esimerkiksi mennä operaatioon ensin toteuttamaan toimet, joita Nato voi sitten jatkaa tai tukea.

Esimerkki JEF:n toiminnasta saatiin, kun Eagle S -alus vaurioitti sähkö- ja tietoliikennekaapeleita Itämeren pohjassa loppuvuonna 2024.

Tämän jälkeen JEF aloitti toimintansa Itämerellä ja alkoi seurata vedenalaiseen infrastruktuuriin kohdistuvia uhkia sekä valvoa laivastoa.

Somevideoita suomeksi

Britannian edustajana muun muassa YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescossa ja lähetysneuvoksena Britannian Ranskan suurlähetystössä toiminut Davies aloitti Britannian Suomen-suurlähettiläänä marraskuussa 2024.

Suomeen hänet toi seikkailunhalu, mutta osittain syy tänne hakeutumiselle oli myös käytännöllinen.

– Halusin perheellisistä syistä olla suhteellisen lähellä Isoa-Britanniaa, enkä 12 tunnin lentomatkan päässä, hän naurahtaa.

Pohjoismaat tuntuivat kaikin puolin luontevalta valinnalta.

– Hain alun perin Suomeen siksi, että se on Pohjoismaa. Myöhemmin tajusin, että se on paras Pohjoismaa, sekoitus merkityksellistä historiaa ja hyvää ajoitusta, se on hienoa!

Suomi on tullut näiden puolentoista vuoden aikana jo suhteellisen tutuksi niin kieleltään kuin kulttuuriltaankin.

Davies muun muassa tekee sosiaaliseen mediaan suomeksi videoita, joissa hän esimerkiksi maistelee suomalaisia perinneherkkuja tai ajaa autolla Suomen pisintä jäätietä pitkin.

Suomen opintonsa hän aloitti noin puoli vuotta ennen Suomeen muuttamista.

Davies on opiskellut Oxfordin yliopistossa klassisia kieliä ja englantia. Kuva: Pauli Hytönen

– Opiskelin ehkä kolme tuntia joka päivä ja se oli tärkeää, koska suomi ei ole helppo kieli, hän harmittelee.

Davies opettelee suomea edelleen opettajan kanssa viikoittain noin 1,5 tuntia kerrallaan, mutta koska suurlähetystön virallinen kieli on englanti, suomen kieltä on vaikea arjessa kehittää.  

Hänen mielestään on kuitenkin tärkeää näyttää suomalaisille, että hän yrittää.

– Kielen kautta ymmärrän myös enemmän Suomesta, koska kieli on kulttuuriasia, hän ynnää.

Idea videoihin syntyi Daviesin edeltäjän Theresa Bubbearin neuvosta.

Bubbear oli työskennellyt diplomaattina Suomessa jo 1990-luvun lopussa ja palannut myöhemmin Suomeen suurlähettilääksi.

– Hän puhui todella hyvää suomea ja enemmän kuin minä, mutta hän ei puhunut julkisesti. Hän sanoi minulle, että jos odotan, että olen itsevarma, niin se ei toimi, koska en koskaan tule itsevarmaksi. Siksi on tärkeää aloittaa heti, kun olen Suomessa. Siksi tein ensimmäisen videon.

Videot toimivat nyt hyvänä kannustimena suomen oppimiselle.

– Kun nyt aloitin, niin täytyy tehdä vielä enemmän ja kun nyt teen niitä, niin opiskelen enemmän, koska olisi ihan liian helppoa vain sanoa, että kieli on liian vaikeaa. Minä yritän ja se riittää!

Videoilla on ollut myös yllättäviä seurauksia.

– Esimerkiksi viime vuonna menin Salon kirjastoon, koska kirjastonjohtaja oli katsonut yhden videon ja kutsui minut sinne. Se oli todella hyvä kokemus ja tuli vain siitä, että olin tehnyt sen pienen videon.

Suhteiden ylläpitoa

Suurlähettilään tärkeimpänä tehtävänä on osallistua valtioiden välisen yhteistyön ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Yhteistyöhön kuuluvat niin puolustuspoliittiset kysymykset, kansainvälisen kasvun mahdollistaminen kuin kahdenväliset suhteetkin.

– Varmistamme, että Isosta-Britanniasta ja Suomesta tulee turvallisempia ja poistamme esimerkiksi markkinoiden esteitä tukemalla sellaisia yrityksiä, jotka haluavat viedä tuotteitaan Suomeen ja vastaavasti myös sellaisia suomalaisia yrityksiä, jotka haluavat investoida Isoon-Britanniaan, Davies taustoittaa.

Kahdenvälisiin suhteisiin kuuluvat kaikki muut yhteistyön muodot, jotka voivat koskea esimerkiksi ilmastonmuutosta tai konsulaattiasioita.

– Varmistamme myös, että Suomessa vierailevat britit saavat tarvittaessa konsuliapua ja julkaisemme säännöllisesti videoita, joissa joulupukki kehottaa ottamaan matkavakuutuksen ja välttämään ohuella jäällä kävelemistä, hän naurahtaa.

Davies ei suinkaan tee työtään yksin, vaan suurlähetystössä työskentelee useamman henkilön tiimi, joka koostuu eri alojen edustajista aina puolustuksesta tieteeseen ja kaupan alaan.

– Me kaikki kokoonnumme yhteen etsimään mahdollisuuksia. Ne voivat olla mahdollisuuksia tehdä jotain yhdessä, joko Suomessa, Isossa-Britanniassa tai kansainvälisesti, hän kertoo.

Daviesin työ on pääosin kokoustamista sekä suurlähetystön strategian laatimista ja erilaisten raporttien lukemista ja kirjoittamista. Lisäksi hän edustaa suurlähetystöä esimerkiksi mediassa ja erilaisissa tilaisuuksissa.

– Minulle suurlähettilään työ tarkoittaa usein paljon matkoja ympäri Suomen ja hauskanpitoa, koska olen suurlähetystön kasvot, hän kuvailee.

Unohtumattomia kokemuksia

Monipuolisella ja kansainvälisellä työurallaan Davies on ehtinyt nähdä ja kokea paljon.

– Olin Pakistanissa Mariott-pommi-iskun aikaan. Useita kollegoitani loukkaantui, hän muistelee.

Sri Lankassa hän työskenteli muun muassa ihmisoikeuksien parissa, ja tapasi äitejä, joiden lapset olivat kadonneet sisällissodan aikana.

– Ne ovat kokemuksia, jotka eivät koskaan unohdu, hän kommentoi.

Toisaalta suurlähettiläänä saa myös toisenlaisia mahdollisuuksia kurkistaa maan kulisseihin. Tänä talvena hänet kutsuttiin muun muassa ralliajelulle jäiselle järvelle.

– Se oli ihan uskomatonta, hän hehkuttaa.

Äskettäin Davies pääsi vierailemaan Olkiluodon ydinvoimalassa.

– Pääsin suoraan reaktorihuoneeseen. Kaikki olivat siellä valkoisissa suojapuvuissa ja ajattelin vain, että nämä ovat niitä poikkeuksellisia kokemuksia ja ylläpitävät niitä kansainvälisiä suhteita.