Armeijassa näkyy ikäluokkien koko moninaisuus harrastuksissa ja yhteisissä kiinnostuksen kohteissa. Penkkiurheilu on näistä kiinnostusten kohteista yleisimpiä. Intin yhteistilojen hyödyntäminen kisakatsomoihin vapaa-ajalla auttaa varusmiehiä ylläpitämään positiivista mielialaa sekä tarjoaa kaikille yhteisiä elämyksiä.

Asepalvelusta pidetään usein keskeisenä osana siirtymisessä nuoruudesta aikuisuuteen. Varuskunnasta ja metsästä puhutaan kuin joistakin maagisista paikoista, missä pojista ja tytöistä kasvaa aikuisia ihmisiä. Tämä on kuitenkin pitkälti hieman harhaanjohtavaa.

Moni entisaikaan varusmiespalveluksen suorittanut muistelee kuria ja hämmästelee mikä mahtaa olla tilanne nykyään, kun koulutkin opettajineen ovat menettäneet auktoriteettinsa. Kirjoittaja pohtii koulu-uudistuksia, jotka ovat tehneet oppilaista itseohjautuvia, kun puolustusvoimat on samaan aikaan pysynyt autoritaarisena. Kirjoittaja on kulkenut peruskoulusta lukion läpi erilaisten uudistusten kokijana.

Aktiivinen kansalaisuus ja varusmiespalveluksen yhteensovittaminen vaatii taitoa ja tasapainoa.

Ennen monta päivää kestävää maastoharjoitusta tunnelma kasarmilla ei aina ollut katossa, toisin kuin harjoituksen jälkeen.

Ajoissa oleminen on joidenkin mielestä taito, mutta myös myöhässä olemisen jalo taito voi ajoittain olla eduksi.

Kun haaveet ovat kaatuneet, on ainakin jonkinlainen valinta tehty varusmiehen puolesta. Varusmiehellä itsellään on edessä toisenlainen valinta: mukautua vai luovuttaa?

Varusmies saattaa palveluksen aikana huomata, että tavarat ja ihmiset voivat olla väärässä paikassa väärään aikaan. Tiedottomuus on liiankin tavallinen olotila.

Tämä kolumni on viimeinen, jonka kirjoittaja tulee palveluksen aikana kirjoittamaan. Onkin siis oiva tilaisuus suunnata katse menneeseen ja miettiä kaikkea mitä on kuluneen 255 aamun aikana nähnyt ja kokenut.

Ei, nyt ei ole kyse mukesin eli muonituskeskuksen ruokatarjonnasta. Tämä kinkku aiheuttaa närästystä myös paatuneimmassakin lihansyöjässä. Nimittäin viikonloppu kiinni kasarmilla.

Varusmiesten joukosta löytyy monen alan osaajaa, mutta mistä saisi ohjeita ja opastusta, jotta halukkaat pääsevät hyödyntämään osaamistaan.

Intissä aamupalalla on aina tarjolla puuroa ja hilloa. Puuron lisäksi varuskuntaravintolan antoisaan aamiaiseen kuuluu myös kahvi, jolla lähes jokaisen varusmiehen päivä lähtee käyntiin.

Koulutus 2020-ohjelma uudistaa monta asiaa asepalveluksessa. Koulutussuunnitelmaa uudistaessa jää myös aina menneisyyteen vanhoja perinteitä joita aiemmat saapumiserät ovat kokeneet intin aikana. Yksi muutoksen kourissa oleva on alokasleirit.

Valtaosa varusmiehistä on juuri toiselta asteelta valmistuneita nuoria, joilla on kova kiire saada intti pois alta ennen jatko-opintoja tai työelämää. Mutta entä ne loput, jotka suorittavat asepalveluksensa vuoden tai viisi myöhemmin?

Varusmiespalveluksen alku on hyvin hektistä aikaa, sillä on paljon uutta opittavaa ja totuteltavaa. Kuitenkin hyvin nopeasti elämään intissä alkaa tottua.

Armeija ei ole ajasta ja kaikkeudesta irrallinen maailma vaan aktiivisesti kehitettävä osa suomalaista yhteiskuntaa. Voimme jokainen osallistua kehitystyöhön palautetta antamalla.

Maanpuolustuksen hyväksi tehdystä työstä on maksettava kohtuullinen korvaus. Uudella puolustusministerillä on näytön paikka osoittaa, että varusmiesten panosta arvostetaan.

Armeijan liikunta ei anna parempikuntoisille yhtä kehittävää koulutusta, koska kaikki halutaan samalle viivalle.