Päivystäjä kuuluta! Päivystäjä sitä päivystäjä tätä. Sama mantra toistuu joka päivä, mutta tosin eri henkilöillä.

Varusmiespalvelus vaatii tietynlaista suhtautumista vastaantuleviin haasteisiin. Sitä ei kuitenkaan saavuteta kyseenalaisilla ja käsittämättömillä koulutusmenetelmillä.

Suomen turvallisuusympäristöä koskevassa keskustelussa kuulijan on vaikea erottaa, mitkä ovat todellisia havaintoja ja johtopäätöksiä, mitkä ovat puhujan omaa tulkintaa - ja onko keskustelijalla ehkä omat vahvat intressit joko vahvistaa tai haudata uhkakuvia. Venäjään liittyvät uhkakuvat ovat kautta historian olleet myös poliittisia työkaluja. Suomen oma vahva puolustuskyky ja diplomaattiset taidot tuovat uskottavuutta itselle, ja muiden käsityksiin meistä.

Jälleen yksi gregoriaanisen kalenterimme mukainen 12 kuukauden jakso lähenee loppuaan. Joka vuoden lopuksi kansalaiset muistelevat mennyttä vuotta etenkin subjektiivisesta näkökulmastaan. Ihmismielelle onkin ilman muuta terveellistä prosessoida mennyttä aikaa, varsinkin henkilökohtaisesti tärkeitä asioita. Välillä olisi kuitenkin hyvä pohtia myös vähemmän trendikkäitä aiheita.

Erikoistutkija Elias Einiö toteutti tutkimuksen varusmiesten perheiden varakkuuden vaikutuksesta tupakaverien myöhempään menestykseen työmarkkinoilla. Tämä laittoi kirjoittajankin pohtimaan ympäristön vaikutuksia yksilöön.

Filosofia ja armeija eivät varmasti mene monen ihmisen ajatuksissa yhteen kuin laskiaispulla ja mansikkahillo. Inttiä voi kuitenkin ymmärtää ajattelun ja filosofian kautta eri tavoin. Filosofia taipuu yksilötasosta koko armeijan kattavaan pohtimiseen. Aristotelestä lainaten: "Filosofia näyttää tarjoavan hämmästyttäviä nautintoja."

Yhtenä varusmiehenä koko puolustusvoimien isossa kolmirivissä saatat tuntea olosi mitättömäksi. Valtion vihreissä et voi laajemmin ilmaista itseäsi. On kuitenkin tärkeää, että muistat olevasi ensisijaisesti ihminen, vasta sitten sotilas.

Isänmaallisuus soi musiikissa ja kuuluu lyriikoissa. Musiikki yhdistää sukupolvia, ja tukee tilaisuuksien teemaa ja juhlapuheiden sisältöä. Näin tapahtui myös talvisodan syttymisen muistotilaisuudessa.

Intti vie monet taistelijat pois mukavuusalueelta, jolloin uutta opetellessa sattuu välttämättäkin virheitä. Tärkeä taito on analysoida omaa toimintaa kehityskeskeisesti, eikä jumittua asioihin, joihin ei pysty enää vaikuttamaan.

Julkisuudessa on viime aikoina käyty keskustelua nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän tasa-arvoisuudesta. Keskustelu on poikinut monia vaihtoehtoja ja ehdotuksia eri tahoilta. Ideoita kuunnellessa ovat toiveet välillä menneet jopa utopistisiksi. Eikä siinä ole mitään väärää.

Sotilas, taide ja kulttuuri. Mikä ei kuulu joukkoon?

Motivaatio on armeijassa ainoastaan hyödyksi. Sen voi osoittaa monella tavalla, joita on olemassa parempia ja huonompia.

Armeijassa näkyy ikäluokkien koko moninaisuus harrastuksissa ja yhteisissä kiinnostuksen kohteissa. Penkkiurheilu on näistä kiinnostusten kohteista yleisimpiä. Intin yhteistilojen hyödyntäminen kisakatsomoihin vapaa-ajalla auttaa varusmiehiä ylläpitämään positiivista mielialaa sekä tarjoaa kaikille yhteisiä elämyksiä.

Asepalvelusta pidetään usein keskeisenä osana siirtymisessä nuoruudesta aikuisuuteen. Varuskunnasta ja metsästä puhutaan kuin joistakin maagisista paikoista, missä pojista ja tytöistä kasvaa aikuisia ihmisiä. Tämä on kuitenkin pitkälti hieman harhaanjohtavaa.

Moni entisaikaan varusmiespalveluksen suorittanut muistelee kuria ja hämmästelee mikä mahtaa olla tilanne nykyään, kun koulutkin opettajineen ovat menettäneet auktoriteettinsa. Kirjoittaja pohtii koulu-uudistuksia, jotka ovat tehneet oppilaista itseohjautuvia, kun puolustusvoimat on samaan aikaan pysynyt autoritaarisena. Kirjoittaja on kulkenut peruskoulusta lukion läpi erilaisten uudistusten kokijana.

Aktiivinen kansalaisuus ja varusmiespalveluksen yhteensovittaminen vaatii taitoa ja tasapainoa.

Ennen monta päivää kestävää maastoharjoitusta tunnelma kasarmilla ei aina ollut katossa, toisin kuin harjoituksen jälkeen.

Ajoissa oleminen on joidenkin mielestä taito, mutta myös myöhässä olemisen jalo taito voi ajoittain olla eduksi.