Suomi on yhä puolustamisen arvoinen maa: kansanvaltaisen ja perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittavan oikeusvaltion turvaaminen on nuorille yhä merkityksellinen asia.

Varusmieskoulutus pakottaa nuoren aikuisen irtaantumaan niin elämänsä haasteista kuin mahdollisuuksista. Siihen voi suhtautua monin tavoin.

Suomessa arvioidaan olevan elossa 8000 - 10 000 lottaa. Heistä yhden koti on imatralaisen Veteraani- ja lottamuseon yhteydessä. Juttutuokiot sotahistorian äärellä saavat ajan pysähtymään. Kiitollisuus itsenäisyydestä on läsnä.

Kahteen vuoteen diabeetikot eivät ole voineet suorittaa varusmiespalvelusta. Huippumotivoituneille ja palveluskelpoisille nuorille tulisi antaa mahdollisuus suorittaa palvelus.

Varusmiespalveluksen mukana elää monipuolisesti tietoa ja taitoa, jotka siirtyvät tasaisesti saapumiserältä toiselle. Kaikkialla tällainen kiertokulku ei ole enää itsestäänselvyys.

Päivystäjä kuuluta! Päivystäjä sitä päivystäjä tätä. Sama mantra toistuu joka päivä, mutta tosin eri henkilöillä.

Varusmiespalvelus vaatii tietynlaista suhtautumista vastaantuleviin haasteisiin. Sitä ei kuitenkaan saavuteta kyseenalaisilla ja käsittämättömillä koulutusmenetelmillä.

Suomen turvallisuusympäristöä koskevassa keskustelussa kuulijan on vaikea erottaa, mitkä ovat todellisia havaintoja ja johtopäätöksiä, mitkä ovat puhujan omaa tulkintaa - ja onko keskustelijalla ehkä omat vahvat intressit joko vahvistaa tai haudata uhkakuvia. Venäjään liittyvät uhkakuvat ovat kautta historian olleet myös poliittisia työkaluja. Suomen oma vahva puolustuskyky ja diplomaattiset taidot tuovat uskottavuutta itselle, ja muiden käsityksiin meistä.

Jälleen yksi gregoriaanisen kalenterimme mukainen 12 kuukauden jakso lähenee loppuaan. Joka vuoden lopuksi kansalaiset muistelevat mennyttä vuotta etenkin subjektiivisesta näkökulmastaan. Ihmismielelle onkin ilman muuta terveellistä prosessoida mennyttä aikaa, varsinkin henkilökohtaisesti tärkeitä asioita. Välillä olisi kuitenkin hyvä pohtia myös vähemmän trendikkäitä aiheita.

Erikoistutkija Elias Einiö toteutti tutkimuksen varusmiesten perheiden varakkuuden vaikutuksesta tupakaverien myöhempään menestykseen työmarkkinoilla. Tämä laittoi kirjoittajankin pohtimaan ympäristön vaikutuksia yksilöön.

Filosofia ja armeija eivät varmasti mene monen ihmisen ajatuksissa yhteen kuin laskiaispulla ja mansikkahillo. Inttiä voi kuitenkin ymmärtää ajattelun ja filosofian kautta eri tavoin. Filosofia taipuu yksilötasosta koko armeijan kattavaan pohtimiseen. Aristotelestä lainaten: "Filosofia näyttää tarjoavan hämmästyttäviä nautintoja."

Yhtenä varusmiehenä koko puolustusvoimien isossa kolmirivissä saatat tuntea olosi mitättömäksi. Valtion vihreissä et voi laajemmin ilmaista itseäsi. On kuitenkin tärkeää, että muistat olevasi ensisijaisesti ihminen, vasta sitten sotilas.

Isänmaallisuus soi musiikissa ja kuuluu lyriikoissa. Musiikki yhdistää sukupolvia, ja tukee tilaisuuksien teemaa ja juhlapuheiden sisältöä. Näin tapahtui myös talvisodan syttymisen muistotilaisuudessa.

Intti vie monet taistelijat pois mukavuusalueelta, jolloin uutta opetellessa sattuu välttämättäkin virheitä. Tärkeä taito on analysoida omaa toimintaa kehityskeskeisesti, eikä jumittua asioihin, joihin ei pysty enää vaikuttamaan.

Julkisuudessa on viime aikoina käyty keskustelua nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän tasa-arvoisuudesta. Keskustelu on poikinut monia vaihtoehtoja ja ehdotuksia eri tahoilta. Ideoita kuunnellessa ovat toiveet välillä menneet jopa utopistisiksi. Eikä siinä ole mitään väärää.

Sotilas, taide ja kulttuuri. Mikä ei kuulu joukkoon?

Motivaatio on armeijassa ainoastaan hyödyksi. Sen voi osoittaa monella tavalla, joita on olemassa parempia ja huonompia.

Armeijassa näkyy ikäluokkien koko moninaisuus harrastuksissa ja yhteisissä kiinnostuksen kohteissa. Penkkiurheilu on näistä kiinnostusten kohteista yleisimpiä. Intin yhteistilojen hyödyntäminen kisakatsomoihin vapaa-ajalla auttaa varusmiehiä ylläpitämään positiivista mielialaa sekä tarjoaa kaikille yhteisiä elämyksiä.