Palvelusaikoja ei tule muuttaa
Perjantaikolumnissa pohditaan opiskelun ja varusmiespalveluksen yhdistämistä sekä palvelusaikojen muuttamista.
Annetaan alokkaiden avautua ja lopetetaan voivottelu
Uudet alokkaat ovat palvelleet nyt jo neljä aamua. Kaikki on uutta ja ihmeellistä. Suuressa roolissa alokkaiden sopeutumisessa ja palvelusmotivaation ylläpitämisessä on yksi ryhmä: alikersantit.
Alokas monnimus on pelokas laumasielu
Kaikkein tuorein varusmies, laajalti tunnettu nimellään alokas monnimus, on Suomessa runsaslukuisena ja luontaisena esiintyvä laji. Sitä löytyy koko maasta Raaseporista Sodankylään, eniten alkuvuodesta sekä loppukesästä.
Arki
Tuntuiko sinusta peruskoulun, lukion tai ammattikoulun aikaan, että elämä oli joskus tylsää? Siltä, että käsikirjoitus jokaiselle vuodelle on sama. Minusta tuntui. Sitten tuli vuosi 2018.
Joulukinkku
Kun kesällä palvelukseen astunut varusmies saa eteensä loppuvuoden lomalistat, voi joulukuussa häntä odottaa joulukinkku. Intin tarjoama joulukinkku ei kuitenkaan ole syötävää, eikä varsinkaan mieluinen yllätys – joulukinkusta puhutaan, kun ollaan kiinni palveluksessa myös joulupyhinä.
Luottamuksen arvoinen varusmies
Varusmiehille luotetaan varusmiespalveluksen aikana usein liian vähän vastuuta, vaikka juuri se voisi tehdä heistä entistäkin särmempiä sotilaita.
Suomen suurin tapakoulu
”Armeija kasvattaa pojista miehiä.” Mikäli sivuutamme vanhan sanonnan meemiarvon, löydämme totuuden siemenen tämän kliseen takana.
Nainen intissä on kivi kengässä
Vaikka naisten vapaaehtoinen asepalvelus on vakiinnuttanut paikkansa osana yhteiskuntaa jo aikaa sitten, ovat varusmiesten asenteet naisia kohtaan paikoin yhä suoraan ajoilta, jolloin intti oli "poikien juttu".
Varusmiesjohtajat ovat kehityksen este
Varusmiespalvelus kehittyy vuosi vuodelta parempaan suuntaan. Uudistukset pysähtyvät kuitenkin usein varusmiesjohtajien kohdalle.
Asenteen rooli
Ruotuväen toimituksessa on pohdittu runsaasti, miten tuleville alokkaille kuuluisi viestiä ja miltä intin aloittaminen tuntuikaan. Varusmiehestä ja palveluspaikasta riippumatta asenne oli kaikkialla ratkaisevaa.
Vastasyntyneet ja ylä-asteen räkijät samalla kasarmilla
Viime perjantain verkkokolumnissa kaartinjääkäri Kariniemi pohti P-kauden tupien kirjavuutta. Asepalvelusta saapuu suorittamaan jos jonkinlaista jantteria ja veijaria. Persoonat eroavat vahvasti toisistaan, mutta osalla eroaa myös yksi tietty asia: nimittäin ikä mittarissa.
Sateenkaariperhe on harmaa verrattuna alokastuvan värikirjoon
Yhteiskunnassamme on valitettavan helppoa päättää, millaisia ihmisiä kohtaa. Varusmiespalveluksessa ei ole.
Varusmiespalvelus ei ole sotaa
Viime päivinä puolustusvoimien suunnitelma uudistaa ja modernisoida kasarmirakennuksia on kirvoittanut kirjavaa keskustelua sosiaalisessa mediassa.
Suomen rauhaa rakastavin joukko
Varusmiespalveluksen ensimmäisinä päivinä sota tulee yhtäkkiä paljon lähemmäs kuin aikaisemmin. Viimeistään kantahenkilökunnan opetukset ja kiihkoutuneet puheet sodasta, ja siihen valmistautumisesta tiputtivat minut pilvilinnoistani. Se sattui.
Varusmies, varo varattomuutta
Kun pohditaan asepalveluksesta käteen jääviä hyötyjä, ei taloudellinen hyvinvointi nouse kovinkaan usein esille. Kunnianhimoinen varusmies ei kuitenkaan pelkää taistella varattomuutta vastaan.
Sisäisen turvallisuuden strategia korostaa ennakointia
"Lähtökohtaisesti muutosten dynamiikan ymmärtäminen ja ennakointi on vaikeaa. Pidemmän ajan muutoksen aliarviointi on tyypillistä. Odotamme lineaarista kehitystä vaikka aina niin ei suinkaan tapahdu. Kulttuuristen syvärakenteiden muutokset ovat hankalimpia." Markku Wilenius 2015.
Maalimies
Varusmiehet voivat joutua turhan sättimisen kohteeksi liikkuessaan maastopuvussa siviilimaailmassa.
Kokonaisturvallisuus on kaikkien meidän asia – ja siihen tulee varautua
Viimeisen viikon aikana mediassa on ollut pinnalla KRP:n suuroperaatio Turun saaristossa. Spekulaatiot operaatiosta ja sen kohteena olleesta yrityksestä käyvät edelleen kuumana eri medioissa. Lukiessani uutisia huomasin tarkastelevani niitä täysin uudesta näkökulmasta: varusmiehenä.