Hiustenleikkuu sitoi minut tosissaan palvelukseen – taistelijan tehokkuus ei riipu tyylistä
Kirjoittaja pohtii identiteetin muutosta asepalveluksessa hiusten kautta.
Viime joulukuun ensimmäisenä perjantaina istuin paikallisen parturini tuolissa mieli haikeana. Oli aika suorittaa minulle se vaikein siirtymäriitti ennen palvelukseen astumista: pitkien hiuksieni leikkaus. Suljin silmäni, kun leikkuri lähestyi korvani taustaa. Kone upposi tukkaani kuin veitsi sulaan voihin.
Avatessa silmäni, pitkät, mustat ja kiharat hiukset tippuivat hartioiltani parturin lattialle.
– Anteeksi, kuului parturin suusta käytyäni läpi tämän henkilökohtaisen helvetin esikartanon.
Minun ei auttanut kuin kiittää ja suunnistaa katkerana ulos pakkasilmaan. Kyllähän minä tämän olen tiennyt olevan edessä aina kutsunnoista lähtien. Nyt korviani paleli ja puhelimen kamerasta tuijotti aivan vieras mies.
Oliko identiteettini täten tuhottu lopullisesti?
Puolustusvoimien vielä toistaiseksi voimassa olevan hiussäädöksen mukaan miehillä on oltava lyhyet ja siistit hiukset, jotka eivät mene korvien päälle. Allekirjoittaneella nämä määreet eivät todellakaan täyttyneet, sillä useamman vuoden kasvatuksen tuloksena olivat hevibändin laulajalle kelpaavat tummat kutrit.
Tunsin oloni sorretuksi. Miksi en voisi pitää pitkiä hiuksiani, jos vain pitäisin niitä säädösten mukaisesti? Onnistuuhan tämä asia naispuolisten taistelijoiden osalta.
Esimerkiksi Ruotsin puolustusvoimilla ei näitä sukupuolisidonnaisia sääntöjä enää käytetä, vaan ainoastaan siisteydellä on väliä pituudesta riippumatta. Myös esimerkiksi Yhdysvaltain armeijassa jopa siisti parta on sallittu.
Itku ei kuitenkaan auttanut markkinoilla. Tällä siirtymäriitillä sitouduttiin täysillä taistelijan arkeen. Ovathan säännöt kaikille miehille samat. Toisaalta astellessani Ilmasotakoulun portista sisään tammikuun alussa alokkaana hiukset olivat viimeisenä mielessä.
Asia kismittää eniten lähinnä lomilla. En koe olevani täysin olevani oma itseni, kun melkein tavaramerkiksi muodostunut tyyli ei ole täysin ennallaan. Tosin, tämä on vain lyhyt vaihe elämässä, jolloin pelataan Puolustusvoimien säännöillä.
Ymmärrän kyllä, mistä nämä säädökset tulevat. Alun perin syynä on ollut tietysti hygienia, mutta naisten vapaaehtoisen palveluksen alkaessa asia ei tällä ollut enää selitettävissä. Kaikki nämä vuodet on siis tyydytty lausahdukseen "eihän miehillä voi olla pitkiä hiuksia".
Viimeinkin asiaan on oikeasti herätty, sillä Puolustusvoimat ilmoitti tulevasta muutoksesta tämän vuoden heinäkuun saapumiserälle: miesten pitkät hiukset sallitaan!
Vaikka ehdotus on vielä käsittelyssä eri tahoilla, ehdotus on jo itsessään merkittävä askel ei pelkästään tasa-arvoa kohden, mutta myös auttaisi sulautumaan palvelukseen. Tämä jäänne oletetuista miesten ja naisten hiustyyleistä olisi täten saatu viimein eliminoitua.
Valehtelisin, jos väittäisin etten olisi katkera muutoksen tullessa voimaan vasta seuraavalle saapumiserälle eikä omalleni. Tehty on kuitenkin tehty. Toisaalta olen onnellinen sielunveljieni puolesta.
Toivon siis pitkähiuksisten miesten ottavan tästä muutoksesta kaiken irti, jotta he saavat pitää tärkeän osan persoonallisuuttaan.
