.jpg/83cfaeb3-4ba9-4d5b-5769-b1c772fb8ac3?t=1749819518168)
Mika Lehkosuo pelasi vuosituhannen vaihteessa uransa parasta jalkapalloa, kun polven eturistisiteet katkesivat. Seurauksena oli loukkaantumiskierre. Neljäs polvileikkaus kahteen vuoteen oli liikaa.
– Leikkauksen jälkeen kirurgi sanoi heräämössä, että se oli sitten tässä. Panin silmät takaisin kiinni ja mietin vain, että se oli siinä, Lehkosuo muistelee uransa päättänyttä hetkeä.
Täysin tyhjän päälle Lehkosuo ei tippunut, sillä elämän muilla osa-alueilla tapahtui samaan aikaan paljon.
– Syntyi kaksoset ja olin juuri valmistumassa Otaniemestä diplomi-insinööriksi, niin ei siinä tarvinnut kuitenkaan miettiä, mitä tänään tekisi.
Pikkuhuuhkajien valmentaja Mika Lehkosuo pelasi itse 17 A-maaottelua. Kuva: Mika Lehkosuon kotialbumi
Graafisen tekniikan opinnot suorittanut Lehkosuo palasi pelaajauran jälkeen nopeasti takaisin jalkapallon pariin. Nyt yli 20 vuotta myöhemmin on helppo todeta, että hän löysi valmennuksesta kutsumuksensa.
Lehkosuo on saavuttanut valmentajana Suomessa lähes kaiken. Viimeksi hän johdatti Suomen alle 21-vuotiaiden maajoukkueen toisen kerran historiassa EM-kisoihin. Ne pelataan kesäkuussa Slovakiassa.
Lehkosuon polku maajoukkueeseen ja aina ulkomaille asti ei ollut pelkkää nousukiitoa. Pelaajaura oli itse asiassa lähellä loppua ennen kuin se edes kunnolla alkoikaan. Parikymppisenä nilkat leikattiin lyhyen ajan sisään neljästi. Vielä intin aikana Lehkosuo pelasi ykkös- ja kakkosdivisioonaa Vantaan Pallossa.
Lehkosuo aloitti varusmiespalveluksen Santahaminassa vuonna 1988. Aliupseerikurssin kautta hän päätyi Haminaan ja Reserviupseerikouluun asti.
– Olikohan 194 meidän vuosikurssi. Ihmeellistä, jos vielä muistan oikein, Lehkosuo hymyilee.
Palveluksen lopussa hän suoritti komppanian varapäällikön kurssin.
– Olin muuten kurssin kakkonen. Sain ylimääräiset lomat ja juhannuksen vapaaksi, niin se motivoi.
Yli 35 vuoden takaisesta ajasta päällimmäiseksi nousevat inttikaverit ja hauskat muistot.
– Kyllä sitä silloinkin nautti joistakin jutuista, mutta selvisi, että ei minusta skapparia tule, Lehkosuo nauraa.
Pelivuosina kertauskutsuja tuli muutamia, mutta ne osuivat hankaliin hetkiin.
– En ole koskaan käynyt kertaamassa, mikä vähän harmittaa. Olisi ollut kiva mennä ja saada vähän lisää rautaa kaulaan. Ja nähdä kavereita, Lehkosuo pohtii.
Armeijassa vierähtänyt vuosi meni jalkapallon osalta hieman ohi.
– Muistan kiiruhtaneeni Santahaminasta Vantaalle treeneihin. Haminan Pallokissojen futsal-treeneissä kävin RUK-aikana kerran viikossa.
Teinivuodet Lehkosuo vietti omien sanojensa mukaan hieman epäurheilijamaisesti ja kunnon kipinä urheiluun syttyi sangen myöhään.
– Olin vähän late bloomer. Pelasin ensimmäisen Veikkausliigapelinikin vasta 23-vuotiaana.
Lehkosuo ehti voittaa kaksi Suomen mestaruutta HJK:ssa sekä pelata 17 ottelua A-maajoukkueessa. Hän oli myös osa legendaarista HJK:n joukkuetta, joka ylsi vuonna 1998 toistaiseksi ainoana suomalaisjoukkueena Mestarien liigan lohkovaiheeseen.
HJK:n keskikentällä uurastanut Lehkosuo iski pilkulta sekä Benfican että PSV:n verkkoon.
– Onhan se kaukaista historiaa jo, mutta hienoja muistoja. Vaikka oli kylmä, niin Olympiastadionilla oli reilusti yli 30 000 ihmistä katsomossa. Sain olla kapteenina ja Champions Leaguen hymni soi.
Vaikka uudet haasteet kiinnostavat, Lehkosuo haluaa ensin käydä kesän EM-kisat Pikkuhuuhkajien kanssa. Kuva: Mika Lehkosuon kotialbumi
Hyvät otteet huomattiin maailmalla. Seuraavaksi kaudeksi Lehkosuo siirtyi lainalle Perugiaan. Vaikka aika Italiassa jäi lopulta vain puoleen vuoteen, pääsi Lehkosuo pelaamaan Serie A:ssa 11 ottelun verran.
– En ollut tarpeeksi hyvä, että olisin pystynyt pelaamaan Serie A:ssa vuosikausia.
Mieleenpainuvimmat muistot Lehkosuolle jäivät italialaisesta jalkapallokulttuurista ja elämästä.
– Sunnuntai oli pelipäivä, jolloin Italia pysähtyi pelaamaan tai katsomaan jalkapalloa. Aamulla italialaiset menivät kirkkoon, mutta sen jälkeen keskityttiin jalkapalloon.
Pelaajauransa aikana Lehkosuolle ei ollut selvää, että hän haluaa valmentaa.
– Olin aina halunnut pelata nelikymppiseksi asti, Lehkosuo myöntää.
Veri veti kuitenkin nopeasti takaisin.
– En tunnista selkeää hetkeä, jolloin kipinä valmentamiseen syttyi. Perusmotivaatio tuli varmaan siitä, että peliura loppui liian aikaisin.
Valmentaminen alkoi asteittain tutun valmentajan ja HJK:n A-junioreiden parissa vuonna 2004. Ensin Lehkosuo seurasi harjoituksia, mutta veti pian jo pelaajille alkuverryttelyjä. Kevään ja kesän aikana vahvistui tunne, että hän kuuluu kentälle. Syksyllä Lehkosuo päätti laittaa kaiken likoon valmentamisen puolesta. Samalla hän heitti sivuun ajatuksen diplomi-insinöörin urasta.
– Ja tällä tiellä olen vieläkin.
Ura valmentajana sai lentävän lähdön, kun hän nousi kesken kauden vuonna 2005 apuvalmentajan paikalta Hongan päävalmentajaksi. Heti ensimmäisellä kaudellaan hän nosti joukkueen Ykkösestä Veikkausliigaan.
Hän valmensi Hongassa menestyksekkäästi aina vuoteen 2014. Seuraava askel oli Suomen suurimman seuran HJK:n valmentaminen huhtikuusta 2014 aina toukokuuhun 2019. Kolmen Suomen mestaruuden ja kahden Suomen cupin lisäksi Lehkosuo johdatti HJK:n syksyllä 2014 historiallisesti Eurooppa-Liigan lohkovaiheeseen.
HJK:sta potkut saatuaan Lehkosuo oli pitkään poissa parrasvaloista. Seuraavat kolme vuotta kuluivat norjalaisen Kongsvingerin palveluksessa.
– Olisi ehkä pitänyt lähteä jo aikaisemmin pois Suomesta. Olin ollut jo melkein 15 vuotta päävalmentaja Veikkausliigassa. Mutta ehkä olin lopulta valmiimpi myös lähtemään.
Isoissa päätöksissä painavat myös urheilun ulkopuoliset asiat.
– Perhe pitää huomioida, kun on vaimo ja lapsia.
Lehkosuo aloitti Kongsvingerissä päävalmentajana, mutta työskenteli siellä myös muun muassa pelaajatarkkailijana ja valmentajien kouluttajana.
– Reilu kolme vuotta Norjassa kasvatti minua aika paljon – sekä ihmisenä, että valmentajana.
Myös suuri yleisö on huomannut Lehkosuon evoluution. Aikaisemmin Lehkosuo tunnettiin pelejä hallitsevasta ja pallokontrolliin perustuvasta pelitavasta, mutta U21 joukkueen peräsimessä hän on yllättänyt nopealla ja tehokkaalla pelityylillä.
– Edelleen tykkään siitä, että oma joukkue pitää palloa. Mutta olemme nyt suoraviivaisempia ja nopeampia käyttämään hyväksi hetkiä, kun voimme hyökätä vastustajan epäorganisoitunutta puolustusta vastaan tai mennä puolustuslinjan taakse, Lehkosuo analysoi.
Lehkosuo muistuttaa myös, että kansainvälinen jalkapallo on kehittynyt reilussa 20 vuodessa paljon nopeammaksi.
– Jopa Pep Guardiola joutuu sen myöntämään.
Espanja hallitsi vielä 2010-luvun taitteessa totaalisella pallonhallinnalla, mutta viime kesän EM-kisat se voitti Lamine Yamalin ja kumppaneiden johdolla hyvin dynaamisella jalkapallolla.
Lehkosuo painottaa, kuinka teknologian ja viimeksi tekoälyn kehitys ovat vaikuttaneet jalkapalloon. Niiden kautta saadaan tietoa, mitkä pelilliset asiat ovat tehokkaimpia.
– Varsinkin voittamisen todennäköisyyksiin perustuva ajattelu on muuttanut jalkapalloa ja muita lajeja, kuten koripalloa, Lehkosuo selittää.
Lehkosuo muistuttaa, että yhtä oikeaa tapaa pelata voittavaa jalkapalloa ei ole, vaikka data kertoisi mitä tahansa.
– Kun kentällä on 22 pelaajaa yhtä aikaa, mikään ei ole absoluuttista eikä täysin objektiivista. Sen takia pitää varoa, ettei vedä liian pikaisia johtopäätöksiä. Tätä lajia pitää ymmärtää myös kokemuksen kautta.
Pikkuhuuhkajien pesti on Lehkosuolle ensimmäinen maajoukkueen peräsimessä. Valmentaminen eroaa selvästi arjesta seurajoukkueessa.
– Omaan tosi vahvan kehittymisen mentaliteetin, growth mindsetin. Jotenkin mikään ei riitä, ja huomenna minun pitää tehdä asioita paremmin kuin tänään. Etsin, sanoisin jopa aggressiivisesti, uusia erilaisia keinoja valmentaa, jotta se olisi tehokkaampaa ja tuloksekkaampaa.
Maajoukkue kokoontuu yhteen aina noin viikoksi kerrallaan, mutta muuten pelaajat ovat seurajoukkueissaan ympäri Eurooppaa. Lyhyiden yhteisten hetkien aikana joukkue pitää saada mahdollisimman yhtenäiseksi.
– Se on äärettömän kova ja mielenkiintoinen haaste. Toki myös toivoin, että kehityn valmentajana niin, että opin maksimoimaan oman toimintani tehokkuuden ja vaikutukseni kentälle.
Iso osa pelaajista tuntee toisensa poikamaajoukkueista asti.
– Karkeasti kaksi kolmasosaa pelaajista pelaa ulkomailla eri maissa ja erilaisissa kulttuureissa. Maajoukkuetapahtumissa on ihana jälleennäkemisen paikka. Pelaajat pääsevät puhumaan suomea, näkemään kavereita ja vaihtamaan kuulumisia.
EM-kisapaikan saavuttaneessa ryhmässä vallitsee selkeän pelitavan lisäksi vahva yhteishenki.
– Olen valmennustiimille sanonut, että tärkeä tehtävämme on, että emme mokaa joukkueessa vallitsevaa hyvää fiilistä. Toki olemme tiimin kanssa yrittäneet erilaisilla jutuilla ruokkia sitä lisää.
Samalla hän muistuttaa, että onnistumiset tuovat aina hyvää fiilistä joukkueelle.
Kesän U21 EM-kisojen lohkot arvottiin joulukuussa. Suomi nostettiin neljännestä eli viimeisestä korista D-lohkoon Hollannin, Tanskan ja Ukrainan seuraksi.
– Uskon, että kaikki joukkueet ottivat mielellään Suomen lohkoonsa. Ne varmasti ajattelevat, että saavat Suomelta kolme pistettä, Lehkosuo myöntää.
Hollanti on lohkon selvä suosikki. Euroopan kirkkaimmat huippujoukkueet Suomi onnistui välttämään.
– Hollanti on pirun kova joukkue, mutta ei mahdoton. Ei se ole kuitenkaan ihan yhtä hyvä kuin vaikka Espanja.
Viime vuoden EM-karsinnat kertovat kuitenkin Hollannin tasosta. Se otti kymmenestä pelistä kymmenen voittoa.
Jos lohkosta haluaa jatkoon ja kahdeksan parhaan joukkoon, Suomen pitää ottaa pisteitä ainakin Tanskalta ja Ukrainalta.
Tanskaa Lehkosuo vertaa Norjan tasoiseksi joukkueeksi. Vaikka Suomi murjoi jatkokarsinnassa Norjan, on se Lehkosuon papereissa yhä Suomea parempi joukkue.
– Ukraina on pikkuinen kysymysmerkki. Kaikki tietävät Ukrainan tilanteen, joten on vaikea ennakoida, miten se vaikuttaa.
Lehkosuo painottaa, että EM-kisoihin ei mennä vain osallistumaan, vaikka jo kisapaikka oli valtava onnistuminen.
– Tavoitteena on saada pisteitä ja päästä alkulohkosta jatkoon.
Valtavalla intohimolla valmentava Lehkosuo elää ja hengittää jalkapalloa.
– On minulla harrastuksiakin, mutta jotenkin ajattelen tätä jalkapallovalmennusta kutsumusammattina. Se on elämäntapa.
Lehkosuo kertoo, ettei hänellä ole älytöntä tarvetta lomille, vaan vapaa-aikaa on riittävästi arjen lomassa.
– Jos joku soittaa kello 22 perjantai-iltana, niin kyllä minä vastaan. Tai jos olemme vaikka perheen kanssa lomalla ulkomailla, teen usein jotain hommia puhelimitse tai tietokoneella.
Elokuvien ja sarjojen katselun sekä lukemisen lisäksi Lehkosuo pitää hyvää huolta kunnostaan.
– Yritän urheilla 4–5 kertaa viikossa. Saan hetkellisesti fokusoida ajatukset johonkin muuhun ja samalla kiduttaa kroppaa.
Lehkosuon polvet eivät enää kestä jalkapalloa, mutta salilla käymisen ja juoksemisen lisäksi kavereiden kanssa tulee pelattua mailapelejä.
– Sulkapallo on ollut aina lähellä sydäntäni. Olen pelannut sitä pienestä lähtien.
Viimeksi ja toistaiseksi ainoan kerran Suomi on pelannut U21 EM-kisoissa 15 vuotta sitten. Silloin Pikkuhuuhkajat johdatti kisoihin muuan Markku Kanerva, joka nousi myöhemmin A-maajoukkueen kakkosvalmentajaksi ja päävalmentajaksi asti.
Viime vuoden lopussa Kanerva joutui lähtemään A-maajoukkueesta. Monien mielestä Lehkosuo oli paras vaihtoehto Huuhkajien uudeksi käskyttäjäksi.
Lehkosuo teki kuitenkin selväksi, että vaikka A-maajoukkueen valmentaminen kiinnostaa, hän ei aio jättää Pikkuhuuhkajien projektia kesken, vaan luotsaa myös kesän EM-kisat. Tammikuun lopulla Palloliitto nimitti tanskalaisen Jacob Friisin Huuhkajien peräsimeen.
Lehkosuon sopimus Palloliiton kanssa kattaa kesän EM-kisojen lisäksi myös seuraavat heti syksyllä alkavat EM-karsinnat, joten keskittyminen on tällä hetkellä täysin Pikkuhuuhkajissa. Sen pidemmälle hän ei ole tulevaisuuttaan suunnitellut, mutta yksi asia on selvää.
– Palo valmentamiseen ei ole sammunut. Luoja yksin tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta en jaksa stressata siitä.
– Yleensä kun hoitaa omat hommansa hyvin tai paremmin kuin muut, niin jotain hyvää voi tulla. Jos näin kävisi, vaihtoehto voisi olla A-maajoukkue tai seurajoukkue ulkomailla.
Myöskään paluu Veikkausliigaan ei monen vuoden tauon jälkeen ole poissuljettua.
– Elämä on opettanut, että lopeta turha tulevaisuuden suunnittelu. Keskity siihen mitä teet niin hyvin, että ovet aukeaa.
