"Suomi vahvistaa Naton eurooppalaista ulottuvuutta" – Europarlamentaarikko Ville Niinistön mukaan Nato ja EU vahvistavat toisiaan

Kellot kilisevät Euroopan parlamentin Weiss-rakennuksen käytävillä – on aika äänestää. Ihmiset kokoavat kahvilassa astioitaan, pakkaavat tavaroitaan ja suuntaavat seuraamaan yhtä merkittävintä päätöstä EU:n ja Venäjän välisessä energiapolitiikassa. Hemicycle-istuntosali on täynnä meppejä, mediaa ja muita seuraajia.

Äänestettävät aiheet vaihtuvat salin ruuduilla. Viimein ruudulle ilmestyy teksti: Phasing out Russian natural gas imports, improving monitoring of potential energy dependencies. Tällä päätöksellä fossiilisten polttoaineiden ostaminen Venäjältä tehtäisiin EU:ssa laittomaksi.

120 vastaan, 500 puolesta – äänestys menee kirkkaasti läpi. Sadat mepit taputtavat päätökselle, mutta yksi iloitsee yli muiden: europarlamentaarikko Ville Niinistö (Greens/EFA, vihr). 

– Tämähän on historiallinen päätös ja kyllähän tämä oli iso prosessi, lakiesityksen pääneuvottelijana toiminut Niinistö kertoo.

Niinistöllä on pitkä historia Venäjä-politiikan parissa. Sen johdosta hänet on valittu tällä meppikaudella muun muassa parlamentin Venäjä-valtuuskunnan puheenjohtajaksi.

– Oli hienoa päästä keskeiseen rooliin ja viedä Venäjän kaasun tuonnin kielto läpi. Idea on päästä eroon riippuvuudesta, jota Venäjä on käyttänyt vuosikymmeniä Euroopan maiden hajottamiseen.

EU-lainsäädäntöprosessissa pääneuvottelija muodostaa koko parlamentin kannan, joka esitellään Euroopan unionin komissiolle ja Eurooppa-neuvostolle. Nyt tehty sopimus odotti vain Parlamentin enemmistöä.

Fossiilienergiassa riskejä

Kaasukielto tulee voimaan tämän vuoden aikana. Uusia sopimuksia kaasusta Venäjän kanssa ei saa enää tehdä, ja vanhat on katkaistava vuoden loppuun mennessä. 

Päätöksellä velvoitetaan nimenomaan yrityksiä, ja valtioilla on oikeus sekä velvollisuus toimeenpanna sanktiot. Niinistö kertoo, että päätöksessä on linjattu vahvoista sakoista, jotka voivat olla peräti kolme prosenttia yrityksen liikevaihdosta.

– Tällaista päätöstä ei ole ennen tehty Euroopan unionissa. Tämä on paljon vahvempi kuin pelkät pakotteet.

49-vuotias europarlamentaarikko asuu Espoossa. Kuva: Nuutti Levo 

Niinistö kertoo ulko- ja turvallisuuspolitiikan olleen hänen suosikkiaiheensa nuoresta asti.

– Näen turvallisuusriskit myös riippuvuudessa fossiilisista polttoaineista. Niistä on hyvä päästä eroon sekä turvallisuus, mutta myös ympäristösyistä.

Usein EU-säädöksen taustalla on vuosien työ. Tämä tapaus ei ollut minkäänlainen poikkeus.

– Voi sanoa näin, että työ kiellon parissa alkoi syksyllä 2021. Silloin tapahtui suurin yksittäinen kaasumarkkinoiden manipulaatio Euroopassa, mitä Venäjä on tehnyt.

Niinistö muistuttaa, kuinka Venäjä nosti esimerkiksi Saksaan vietävän kaasun hinnan kahdeksankertaiseksi. Hintamanipulaation perimmäisenä tarkoituksena oli Euroopan hajaannuttaminen. Kaasun tuontikielto on Niinistön mielestä esimerkki siitä, kuinka Venäjä on epäonnistunut tavoitteessaan.

Mepeillä pitkät päivät

Europarlamentaarikkojen työ on jaettu Brysseliin ja Strasbourgiin. Mepit viettävät Brysselissä suurimman osan työajastaan tavaten esimerkiksi edunvalvojia. Kerran kuussa koko Euroopan parlamentti siirtyy Strasbourgiin täysistuntoa varten.

– Strasbourg on vähän niin kuin leirikoulu mepeillä. Täällä tehdään pitkää päivää aamusta myöhään iltaan. Nämä ovat aina intensiivisiä viikkoja.

Niinistön mukaan eduskunnan ja EU-parlamentin erottaa se, että jälkimmäinen edustaa vahvemmin parlamentin ideaalia.

– Se on tosi itsenäinen ja riippumaton. Suomessa taas kansanedustajan oikea vaikutusvalta lainsäädäntöön riippuu siitä, voiko hän vaikuttaa hallituksen ministereihin. Europarlamentissa ei ole mitään tällaista valmiiksi katettua pöytää.

Vaikka Euroopan unionin komissiolla on suvereeni valta esittää lakeja, niin lakien sisältöä muutetaan Niinistön mukaan suuresti neuvotteluissa. Yksittäisen mepin valtaan vaikuttaa myös hänen asemansa. Pääneuvottelijana esimerkiksi pääsee vaikuttamaan lakiesitysten sisältöön yksityiskohtaisesti.

– Mepin vaikutusvalta lainsäädäntöön on laajempaa, ja tietysti paljon laajemmassa yhteisössä kuin kansanedustajana.

EU ja Nato vahvistavat toisiaan

Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995. Taustalla oli Berliinin muurin murtuminen ja Neuvostoliiton kaaduttua YYA-sopimuksesta irtautuminen.

– Paavo Lipponen oli oikeilla jäljellä silloin, kun hän pääministerinä sanoi, että meidän kannattaa olla kaikissa ytimissä, joissa tehdään meitä koskevia päätöksiä. 

Niinistön mielestä tietoisuus ja ymmärrys Euroopan unionista tarvitsisi suomalaisten keskuudessa päivitystä. Hänen mukaansa EU ajatellaan kaukaisena asiana, vaikka Suomi on saanut kokoonsa nähden paljon vaikutusvaltaa.

Meppi kertoo, että Suomen ja muiden hyvin varautuneiden Venäjän rajanaapureiden mielipiteitä kuunnellaan enemmän kuin ennen sotaa.

– Nyt meillä on tilaisuus päästä hyödyntämään Euroopan unionia meidän omien arvojen puolustamisessa.

Niinistö uskoo, että Suomessa korostetaan liikaa unionin huonoja puolia. Hän taas suosii keskittymään sen tuomiin etuihin.

– Euroopan unionin sisämarkkinoiden laskettu hyöty Suomelle on noin 18 miljardia euroa vuodessa.

Vaikka EU:n päätökset ovat välillä hitaita ja kankeita, Niinistö pitää konsensus-menetelmää merkittävänä etuna. Hänen mielestään Euroopan valtiot ymmärtävät toisiaan poikkeuksellisen hyvin verrattuna muuhun maailmaan.

– Siinä on paljon enemmän voimaa kuin tajuammekaan.

Niinistö on toisen kauden europarlamentaarikko, jonka ura EU:ssa alkoi vuonna 2019. Kuva: Nuutti Levo

Euroopan valtiot ovat valmiita puolustamaan toisiaan jo taloudellisista ja poliittisista syistä. Siksi Nato olisi paljon heikompi ilman EU:ta. Hän muistuttaa kannattaneensa Nato-jäsenyyttä ennen sotaa. Taustalla oli Trumpin ensimmäinen kausi presidenttinä.

– Suomen intressi liittyä Natoon pitkällä aikavälillä on se, että se vahvistaa Naton eurooppalaista ulottuvuutta. Mitä useampi EU-jäsenmaa on Natossa, sitä vahvempi myös Euroopan puolustus on.

Mielestään tämä pitää paikkansa edelleen. 

– EU vahvistaa sitä, että Naton eurooppalaiset jäsenmaat näkevät, että meidän kohtalomme on sidottu yhteen ja meidän kannattaa kaikissa oloissa puolustaa toisiamme. 

Mahdollisuutena omavaraisuus  

Niinistö ymmärtää riskin siitä, että Eurooppa siirtäisi maakaasuriippuvuutensa muualle, kuten Yhdysvaltoihin tai Saudi-Arabiaan. 

– Ei saa tehdä sitä virhettä, että korvaa yhden riippuvuuden toisella, Niinistö vastaa.

Parlamentin teollisuusvaliokunnan jäsenenä Niinistö näkee asiassa suuria mahdollisuuksia niin Suomelle kuin koko Euroopalle. Hän painottaa, että nyt olisi oikea aika panostaa ja sijoittaa eurooppalaiseen vihreään siirtymään. 

– Meillä on mahdollisuus saada Suomeen paljon lisää uusteollistumista puhtaan automatisoidun teollisuuden ympärille.

Euroopan huoltovarmuuden sekä energiateollisen kilpailun kannalta olisi edullista tuottaa mahdollisimman paljon energiaa itse. Euroopan omavaraisuus on Niinistölle tärkeä aihe.

Hän ei pidä Yhdysvaltoja samanlaisena, välittömänä uhkana kuin Venäjää, mutta pitää nykyistä presidentti Donald Trumpia arvaamattomana.

– Näkee, että Yhdysvaltain ulkopoliittista ajattelua Trumpin hallinnon aikana ohjaa tämmöinen imperialistinen valtapoliittinen analyysi.

Niinistö kertoo, että suurvaltapolitiikka ei ole enää vanha asetelma, vaan sitä nähdään toteutettavan Euroopassakin. Samalla, kun Venäjä pyrkii hajottamaan Eurooppaa, Trump pyrkii tekemään kahdenvälisiä diilejä EU-valtioiden kanssa.

Hän vetoaa Yhdysvaltojen National Security Strategy -asiakirjaan, jossa linjataan USA:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja. Asiakirjassa puhutaan suoraan siitä, että jakaantunut Eurooppa olisi Yhdysvaltojen etujen mukainen.

Hän näkee, että Trumpin Yhdysvalloilla ja Euroopalla on tällä hetkellä eriävät intressit esimerkiksi Venäjästä. Trump voi esimerkiksi tehdä Euroopan yli sopimuksia Venäjän kanssa, jotka heikentäisivät EU:ta tavalla tai toisella.

– Kymmenen vuotta sitten harva olisi uskonut.

Uutena normaalina hän ei kuitenkaan uskalla asiaa vielä pitää – kaikkea toivoa ei ole menetetty. Asiat voivat Niinistön mukaan mennä Yhdysvalloissa vielä suuntaan tai toiseen.

– Tilanne on se, että Yhdysvallat on meidän liittolainen, mutta se ei ole luotettava liittolainen.

Niinistö ottaa Trumpin puheet Grönlannista tosissaan. Toisaalta, hän lisää, Yhdysvalloilla ei ole mitään rationaalista syytä vallata Grönlantia, sillä se ja Tanska ovat valmiita vahvistamaan puolustusyhteistyötään USA:n kanssa.

– Tämä on koetinkivi sille, mihin Trumpin holtittomuus vie.

Vihreä vihreissä

Ennen puolueeseen liittymistä Niinistö nautti olla vihreissä. Asepalveluksen hän suoritti Korppoon rannikkotykistössä saapumiserässä 1/99. Luonnonläheisenä ihmisenä saaristoon hakeutuminen oli hänelle ilmiselvä valinta.

Alokkaana Niinistöä kiinnostivat monet erilaiset tehtävät, mutta hän päätyi lopulta tulenjohtoaliupseerikurssille.

Tuleva poliitikon ura oli jo nuoren varusmiehen korteissa. Esikuva politiikkaan löytyi läheltä. Hänen setänsä Sauli Niinistö oli esimerkiksi hänen asepalveluksensa aikana valtiovarainministerinä.

– Sain siitä vääpeliltäkin kuittailua.

Vapaa-ajallaan Niinistö pelaa jalkapalloa ja strategiavideopelejä. Kuva: Pauli Hytönen

Hyvänä muistona Niinistö kertoo harjoituksen, jossa he poikkeuksellisesti johtivat tulta Kuuskajaskarin linnoituksen majakasta.

– Oli kirkas, upea kesäpäivä. Oli aika hienoa katsella, kuinka osumme viholliskohteisiin.

Intistä jäi hyvät muistot, ja Niinistö kotiutui reservin alikersanttina. Kertailulle ei opiskelujen ja politiikan ohessa ole ollut aikaa. Niinistö lisää, että hänen aselajinsa oli jo silloin väistyvää sorttia, joten kertauskutsuja ei liikaa ole tullutkaan.

Hän pitää inttiä kiinnostavana näkökulmana suomalaiseen yhteiskuntaan. 

– Tekee hyvää ihmiselle myös oppia tulemaan toimeen erilaisten nuorten kanssa.

Tutkimus innosti politiikkaan

Kiinnostus politiikkaan lähti yhteiskunnallisesta kotikasvatuksesta. Hänen isänsä on professori ja äiti äidinkielenopettaja – setä tietenkin presidentti.

– Voisi sanoa, että minulla on sivistysporvarillinen kotitausta.

Puolue ei ollut alusta alkaen poliitikonalulle selvä, mutta Eurooppaan suuntaava ja ympäristöongelmista valveutunut Suomi vei Niinistön Vihreisiin 90-luvun opiskeluaikoina.

– Vihreät oli minulle sellainen luonteva puolue, joka yhdisti kansainvälisen ajattelutavan ja Eurooppa-myönteisyyden.

Niinistö kertoo lukeutuvansa Vihreissä siihen koulukuntaan, joka yhdistää ympäristö- ja turvallisuuspoliittiset kysymykset. Viimeaikaiset toimet EU:ssa tätä todistavatkin.

Vuoden 2003 pro gradu -tutkielmassaan, Tehtävänä suurvalta Venäjä, Niinistö käsitteli Venäjän  ulkopoliittista linjaa. 

Hänen mielestään linja ei ole paljoakaan muuttunut reilun 20 vuoden aikana.

Gradun lisäksi Niinistö mainitsee silmiä avaavana kokemuksena vaihtovuoden Lontoossa, jossa hän opiskeli School of Slovenian and East European Studies -tutkimuslaitoksessa.

– Mulla on ollut niin kriittinen Venäjä-näkemys siitä, mihin maa on menossa, ja mikä Venäjän eliitin ajatusmaailma on siksi, että sain koulutukseni Briteissä.

Ville Niinistö kertoo, että nuoruudessaan hän suomensi suositun Civization-strategiapelin ensimmäisen osan. Kuva: Pauli Hytönen

Keskeisin Niinistön havainto tutkielmassa oli se, että Venäjän eliitin ajatteluun vaikutti ennen kaikkea tunne siitä, että se on oikeutettu imperialismiin. Syy on hänen mukaan se, että valtaosa eliitistä on Neuvostoliiton turvallisuuskoneiston kasvatteja.

– On tosi olennaista tunnistaa ensinnäkin se, että olemme Euroopassa tuudittautuneet ajattelemaan, että Venäjä ajattelisi asioista samalla tavalla kuin me.

Esimerkiksi ajatus yksilöstä on Venäjällä erilainen kuin Euroopassa. Siinä missä lännessä korostetaan individualismia, Venäjällä valloilla on ajatus kollektiivisesta suuruudesta, jossa yksilöllä on hyvin pieni rooli. 

– Se, että miehiä kuolee Ukrainan sodassa, ei merkitse venäläisille päättäjille yhtään mitään.

Niinistö kuitenkin uskoo, että Venäjä voi tulevaisuudessa kehittyä demokraattisempaan suuntaan. Hän tituleeraa itseään optimistiksi, mutta tietää prosessin vievän vuosia tai vuosikymmeniä. 

– Päätavoitteen pitää nyt olla eristää Venäjä taloudellisesti ja kapseloida Venäjän uhka.

Samalla Euroopassa voidaan tukea maanpaossa elävää oppositiota esimerkiksi luomalla tiloja keskustelulle. Tärkeää on Niinistön mukaan myös pitää yllä venäjänkielistä mediaa, jotta venäläiset voisivat tukeutua muihin kuin venäläisiin lähteisiin.

Nousujohteinen tie mepiksi

Visio hakeutua Euroopan parlamenttiin syntyi Niinistölle varhain. Vuonna 2003 Niinistö pääsi eduskuntaan varalle, ja jo 2004 hän lähti ehdolle eurovaaleihin. Hän kertoo tehneensä kampanjaa tosissaan jo silloin. 

Nousu Euroopan parlamenttiin tapahtui kuitenkin vasta 15 vuotta myöhemmin. Väliin mahtui nousujohteinen poliitikon ura kotimaassa.

Niinistön ensimmäinen varsinainen päättäjän paikka oli Turun kaupunginvaltuustossa, jonne hän pääsi vuonna 2004. Kansanedustajaksi hän nousi ensimmäistä kertaa vuonna 2007.

– YYA-henkinen Suomen eduskunta ja se keskustelu, mitä Suomessa käytiin Venäjästä, oli jotenkin aivan käsittämätöntä, kun tulin eduskuntaan.

Tunnetuksi koko kansalle Niinistö tuli viimeistään vuonna 2014, kun hän Vihreiden puheenjohtajana johti puolueensa pois Alexander Stubbin hallituksesta. Ratkaiseva kiista koski Rosatom-ydinvoimalahanketta. 

Ensimmäistä kertaa Niinistö nousi Euroopan unionin parlamenttiin vuonna 2019. Hänen toinen kautensa alkoi 2024. 

– Eurooppa on herännyt tällä kaudella siihen, että meidän pitää osata yhdistää turvallisuusnäkökulmat ja geopoliittiset riskit talous- ja ympäristöpolitiikassamme.

Myös riitasointuisia tavoitteita on noussut vahvemmin viime vuosina. Hänen mielestään osa parlamentaarikoista korostaa liian yksipuolisesti turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.

Niinistö näkee turvallisuuden laajempana kokonaisuutena, johon kuuluu ympäristöongelmat, digitalisaatio, kestävä talouspolitiikka ja teknologinen kehitys.

Näiden ongelmien ja näkökulmien yhteensovittaminen on hänen mukaansa Euroopan suurimpia haasteita, mutta ei ainoita.

– Toinen riski on se, että hajaannumme nationalistiseen, maahanmuuttajavastaiseen ja rasistiseen keskinäiseen riitelyyn tai väestöryhmien väliseen vastakkainasetteluun.

– Putin ei toivo mitään muuta enemmän.