Esa Rautalinko vaihtoi piirakat panssarivaunuihin ja tekee nyt miljardikauppoja maailmalla

Esa Rautalinko on kiireinen mies. Kun lentokone nousee aamulla kiitoradalta kohti ulkomaita, saattaa hän ehtiä takaisin kotiinsa vielä samana iltana. Kansainvälinen bisnesmies viettää vuodessa paljon aikaa työmatkoilla kumppanimaissa lähellä ja kaukana. 

Matkustuspäivien lukumäärästä kysyttäessä Rautalingon otsa rypistyy mietteliäästi. 

– Minä en ole edes laskenut, mutta kyllä niitä joka tapauksessa tulee monia kymmeniä vuodessa, Patrian toimitusjohtaja hymähtää.

Rautalinko pitää asiakkaiden kohtaamista samassa tilassa arvokkaana. Kasvokkain pääsee juttelemaan myös epämuodollisesti.

Lämpimillä suhteilla on iso merkitys, kun on monta rautaa tulessa – ja näinhän Patrialla on. Yhtiön lippulaivatuote, panssaroitu kuusipyöräinen 6x6-miehistönkuljetusajoneuvo, myy maailmalla kuin häkä.

– Tavoitteenamme on tehdä tästä ajoneuvosta eurooppalaisten Nato-maiden standardijärjestelmä, Rautalinko kertoo.

Vuonna 2021 Suomi ja Latvia perustivat Patrian johtaman valtioiden välisen CAVS-hankkeen (Common Armoured Vehicle System), jonka päämääränä on kehittää jäsenvaltioiden kesken yhtenäinen panssariajoneuvon pohjamalli. Hanke yhdistää suurten tilausmäärien kustannustehokkuuden ja asiakkaan tarpeisiin helposti muokattavissa olevan 6x6-ajoneuvon.

Hankkeeseen kuuluu perustajavaltioiden Suomen ja Latvian lisäksi Ruotsi, Tanska sekä Saksa. Viimeisimpänä CAVS-ohjelmaan liittyivät syyskuussa 2025 Iso-Britannia ja Norja.
Kokonaisuudessaan CAVS-hankkeen kautta on vahvistettu jo lähes kahden tuhannen 6x6-panssariajoneuvon tilaukset.

Joulukuussa 2025 Patria teki historiaa. Yhtiö solmi Saksan puolustusvoimien kanssa yhteensä 2,1 miljardin euron arvoisen sopimuksen Patrian 6x6 -ajoneuvojen valmistuksesta Saksassa.

Saksan Bundeswehr on sitoutunut tekemään tilauksia toistaiseksi miljardin euron edestä, ja toinen miljardi koostuu optioista. Sopimuksen varmistettu osa sisältää jopa 876 Patria 6x6 -ajoneuvon hankinnan neljässä eri versiossa. 

– Tämä on Patrian kaikkien aikojen suurin yksittäinen kauppa, Rautalinko toteaa. 

Ratkaisu on Saksalle ainutlaatuinen. Rautalingon mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Saksan puolustusvoimat tilaa panssariajoneuvoja ulkomaiselta valmistajalta. Perinteisesti maassa on puolustustarpeissa arvostettu oman teollisuuden tuotteita. 

– Saksan kaltaisen maan päätös tilata suomalaista alkuperää olevat vaunut osoittaa muillekin eurooppalaisille maille, että Suomessa on tehty asioita oikein. 

Rautalinko sanoo, että Saksan päätös käyttää Patrian tuotteita vaikuttaa myös liittolaisiin. Sen lisäksi, että saksalaisten suurtilaus herättää ulkomailla luottamusta suomalaisen teollisuuden kyvykkyyteen, kannustaa se muita maita tilaamaan Saksan puolustusvoimien kanssa yhtenevää kalustoa. 

– Esimerkiksi Alankomaiden maavoimat siirtyvät Saksan puolustusvoimien komentoon sotatilanteessa, joten voisi pitää luontevana, että kalusto olisi yhtenäistä. 

Yhtenäinen kalusto helpottaa varaosien ja komponenttien vaihtoa sekä parantaa huoltovarmuutta. Siksi Rautalinko kertoo pitävänsä luonnollisena kumppanien mahdollista liittymistä ”yhteiseurooppalaiseen” ratkaisuun.

Rautalingon mukaan Saksan ostopäätös on merkittävä vedenjakaja Patrian liiketoiminnalle. 

– Jos takavuosina on pohdittu, miksi tilattaisiin Patrian tuotteita, niin ehkä nyt kysymys on pikemminkin, miksi ei ostettaisi Patrialta.

Panssarikameleontti

Patrian 6x6:n myyntivaltti on sen modulaarinen luonne. Pohjamalli on eri maissa pitkälti identtinen, mutta yksittäiset ajoneuvot ovat helposti muokattavissa tilaajan tarpeisiin. 

6x6 voidaan rakentaa ainakin miehistönkuljetus- tai komennusajoneuvoksi, ambulanssiksi ja evakuointivälineeksi. Siitä on saatavilla kevyemmin ja raskaammin panssaroituja versioita. Ajoneuvo voidaan muokata uimakykyiseksi ja siihen voi asentaa Patrian Nemo-kranaatinheitinjärjestelmä.

Vaikka 6x6 kykenee muuttamaan muotoaan kameleontin lailla, Rautalinko painottaa helppokäyttöisyyden olevan suunnittelutyön tärkein periaate. Sen ansiosta se on vaivaton järjestelmä käytettäväksi sekä valtaville armeijoille että yksittäiselle sotilaalle. 

– Yhtenä syynä on se, että Suomessa niitä ajavat varusmiehet. Koulutusjakson aikana on kyettävä oppimaan ajoneuvon käyttö hyvin nopeasti. 

Tarkoituksena on, että kuljettaja pystyy opettelemaan 6x6:n ajamisen siviiliajokortin pohjalta.

Yhteistä rautaa

Poikkeuksellisen avoin operatiivinen kommunikaatio on CAVS-hankkeen sydämessä. 

Rautalingon puheenparressa toistuu termit interchangeability sekä interoperationability. Näillä hän tarkoittaa liittolaismaiden välillä sujuvasti ja vaivattomasti tapahtuvaa kaluston käyttöä, huoltoa ja jopa vaihtamista. 

Tavoitteena on, että esimerkiksi suomalainen varusmies pystyisi tarvittaessa ohjaamaan saksalaista 6x6-ajoneuvoa.
Identtisen materiaalin avulla on mahdollista karsia koulutukseen kuluvia kustannuksia ja lisätä operaatioturvallisuutta. Kaluston huoltokin helpottuu, kun liittolaiset voivat jakaa varaosia tai osaamista huoltotöihin.

– Sillä, että kaikilla on mahdollisimman identtistä kalustoa, pystytään huomattavasti jouhevammin suunnittelemaan varaosahuoltoa ja rahankäytön tehokkuutta verrattuna siihen, että maat vain varastoisivat tavaraa omiin järjestelmiinsä. 

– Vaikka näitä massiivisia puolustusbudjettisuunnitelmia ja sitoumuksia tässä nyt on, niin rahan määrä on kuitenkin rajallinen.

Patrian 6x6-panssariajoneuvoja on myös Ukrainassa operatiivisessa käytössä. Oikealla Patrian AMV 8x8. Kuva: Remu Shemeikka

Rautalinko havainnollistaa eriävästä varustuksesta aiheutuvia lieveilmiöitä esimerkin avulla. 

– Euroopassakin on tällä hetkellä vähän laskutavasta riippuen ainakin viisitoista järjestelmäversiota 155 millimetrin kaliiperin kenttätykistä. Jonkun mukaan niitä on enemmänkin. Ongelma on siinä, että ne kaikki ovat keskenään erilaisia. 

Rautalinko esittää yhtenäisten järjestelmien puutteen johtuvan poliittisista linjauksista.  

– Yksi normaali periaatehan tällä alalla on, että puolustushankinnat tulisi kilpailuttaa. Nyt EU-lainsäädännössä on pykälä, jonka mukaan tästä voidaan poiketa kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi.

– Tämä mahdollistaa aikamoisen protektionismin. 

Haitat ovat tulleet hänen mielestään selvästi näkyviin jo Euroopan maiden Ukrainan aseavussa.

– Maat ovat lähettäneet Ukrainaan omista varastoistaan löytyvää tai oman teollisuuden tuottamaa materiaalia, jonka vuoksi siellä on käsissä aika kirjavaa kalustoa. 

Huoltovarmuutta ulkomailta

CAVS-hankkeen erityispiirre on toimintamalli, jossa 6x6-ajoneuvoja ei valmisteta ainoastaan Patrian Suomen-tehtailla, vaan tuotantoa on hajautettu kumppanivaltioihin.
Patrian 6x6-ajoneuvoja on valmistettu Latviassa jo vuodesta 2021 asti. 

Syyskuussa 2025 yhtiö julkaisi yhteistyösopimuksen isobritannialaisen Babcockin kanssa 6x6-ajoneuvojen tuottamisesta Britannian armeijan tarpeisiin paikallisesti. Tuotanto voidaan aloittaa, kun maa tekee ensimmäisen sarjatilauksensa.

Lisäksi Saksalaiset yritykset FFG, JWT ja KNDS ryhtyvät nyt tuottamaan 6x6-panssariajoneuvoja Saksassa.

Rautalinko kertoo toiseen maahan suuntautuvan teknologiansiirron olevan monivaiheinen prosessi. Ensimmäisenä tilattavasta tuotteesta valmistetaan Suomessa esisarja, jonka tuotantoprosessiin tilaaja tutustuu paikan päällä. Ajan myötä valmistus siirretään suunnitellussa laajuudessaan kohdemaahan.

Valmiin vaunun kotimaisuusaste voi olla jopa yhdeksänkymmentä prosenttia. Rautalinko näkee sen hyödyttävän kaikkia osapuolia. 

Asiakasmaat parantavat tällä tavalla kotimaista huoltovarmuuttaan, ja Patrian tuotteiden valmistus vahvistaa kohdemaan teollisuutta sekä työllistää paikallisväestöä, joka on myös yhtiön ulkomaankaupan myyntivaltti. 

– Tyypillisesti eri maiden poliitikoille ja päätöksentekijöille on tärkeää se, että heidän maahansa syntyy työpaikkoja.

Patria säästää tuotantotilojen rakennus- ja ylläpitokustannuksissa, kun sen ei tarvitse tuottaa kaikkea itse. Rautalinko kuvailee asiakastilauksia varten tehtyjä investointeja riskialttiiksi, sillä uuden tehtaan valmistuminen kestää pitkään, ja alkuperäisen tilauksen jälkeen sille voi olla haastavaa keksiä uutta käyttötarkoitusta. 

Patrian pääasiallinen tulonlähde ulkomaisessa tuotannossa muodostuu erilaisista lisenssimaksuista sekä komponentti- ja osatoimituksista. 

Esa Rautalinko poseeraa vastapaljastetun Patria TRACKX-tela-ajoneuvon edessä DSEI-messuilla Lontoossa syyskuussa 2025. Kuva: Patria

Rautalinko esittää kansainvälisten liittolaisten muodostaman tuotantoverkoston parantavan myös Suomen varautumista. 

– Jos joku meidän oma tuotantolaitos olisi syystä tai toisesta poissa käytöstä, niin saisimme tukea ja tuotantoa ulkomailta järkevämmällä aikataululla kuin rakentamalla ensin kaiken itse uudestaan. 

Historiallinen aluevaltaus

Patrian liiketoiminta ulottuu kauas Euroopan rajojen ulkopuolelle. Syyskuussa 2025 ensimmäinen Patrian AMV XP 8x8-panssariajoneuvo luovutettiin Japanin maavoimille.

Toimitettavat 8x8-ajoneuvot ovat paikallisen Japan Steel Worksin valmistamia Patrian teknologiansiirron kautta.

Rautalinko kuvailee Japanin-kumppanuuden merkitystä Patrialle historialliseksi. 

– Tuo hanke käynnistyi noin kuusi vuotta sitten. Japanissa oli tunnistettu, että he tarvitsevat olemassa oleville kahdeksanpyöräisille ajoneuvoilleen seuraajan. 

Japani järjesti hankkeesta kilpailutuksen, johon myös Patria osallistui. Vuodesta 2019 Patrian toimitusjohtajana toiminut Rautalinko muistelee koronaviruspandemian hankaloittaneen kilpailutusprosessia.

– Kilpailutus järjestettiin juuri sulkutilan hektisimpään aikaan. Meillä oli tietysti ongelmana se, että meidän ihmiset eivät päässeet edes matkustamaan maahan.

Rautalinko kehuu Suomen positiivisen maakuvan auttavan Patrian liiketoimintaa kansainvälisillä markkinoilla. Esimerkkinä molemminpuolisesti hyvästä suhteesta hän mainitsee juuri Japanin. 

– Japani on maa, jossa suomalaisuudesta on selkeästi hyötyä. Niin erilaisia kuin meidän kaksi maata ulkoisesti onkin, niin kyllä siinä välillä on semmoinen syvällinen yhteys.
Asioista sopiminen, luottaminen, insinööritieteiden arvostus, luonnon sekä toisten ihmisten kunnioittaminen ja suhtautuminen elämään, Rautalinko luettelee kaukaisia kansoja yhdistäviä arvoja. 

– Suomi on haluttu ja luotettava kumppani, ja näin me tunnemme myös Japanista. 

Rautalinko kertoo suomalaisen johdonmukaisuuden olevan maailmalla kovaa valuuttaa. Kansan vahva maanpuolustustahto ja rauhallinen suhtautuminen tapahtumiin yhdistettynä vaihtuvien hallitusten yhtenäiseen ulkopolitiikkaan herättää luottamusta. 

Hän kannustaa myös muita suomalaisia puolustusteollisuuden yrityksiä kokeilemaan siipiään kansainvälisillä markkinoilla. 

– Niin hyviä me emme ole, että voisimme jumittua tänne odottamaan tilauksia. Kyllä se vaatii jalkatyötä. Maailma on auki, eikä tarvitse yhtään häpeillä. Kyllä suomalaisen on tosi kiva liikkua tuolla maailmalla. 

Nimi on enne

Rautalinko kertoo suomalaisen asevelvollisuusjärjestelmän ja kansan sitoutuneisuuden herättävän ihailua maailmalla. Toimitusjohtaja toteaa oman inttiaikansa vaikuttaneen olennaisesti omaan urapolkuunsa. 

Rautalinko aloitti varusmiespalveluksensa Säkylässä syyskuussa vuonna 1981. Hänen vakaana aikomuksenaan oli jäädä palveluksen jälkeen Puolustusvoimille töihin. 

– Alkuvaiheessa oli yleistä nurinaa siitä, kuinka oli olevinaan niin kovaa ja ankeaa. Minä taas kävin henkistä kamppailua sen kanssa, että milloin täällä alkaa tapahtua, Rautalinko muistelee huvittuneena. 

Reservin vääpeli kertoo kuitenkin lopulta kokeneensa, että armeija ei ollut aivan hänen juttunsa.

– Mutta se minulle jäi mieleen, että jotenkin haluan osallistua maanpuolustukseen. Maata voi palvella monella tavalla. 

Ura puolustusteollisuudessa ei ole kuitenkaan ollut Rautalingolle koskaan ainoa vaihtoehto. 

Valmistuttuaan kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta vuonna 1987 hän työskenteli elintarvikealalla eri tehtävissä melkein kahdenkymmenen vuoden ajan.

Rautalingolle on kertynyt myös yli kymmenen vuotta kokemusta tukkukaupan parista sekä elektroniikka- ja rakennusalalta. 

Rautalinko on toiminut Patrian toimitusjohtajana kuuden vuoden ajan. Kuva: Remu Shemeikka

Patriassa työskentelyn hän aloitti vasta vuonna 2018 hallituksen puheenjohtajana. Sen jälkeen hänestä tuli yhtiön toimitusjohtaja loppuvuodesta 2019. 

– Olen kuullut sanottavan, että urassani ei ole mitään logiikkaa. Omasta mielestäni logiikka löytyy tilanteista ja siitä, minkä tarpeessa yritys kulloinkin on. Minua on aina kiinnostanut työskennellä yrityksissä, joissa on tarvetta muutokselle.

Vielä lopuksi on pakko nostaa kissa pöydälle: miten Rautalinko-nimi sopii puolustusteollisuudessa työskentelevälle henkilölle? 

– Ehkä latinankielinen sanonta ”nomen est omen” eli ”nimi on enne” on totta tapauksessani, Rautalinko naurahtaa.

Rautalinko suhtautuu sukunimeensä itseironisesti.

– Olen vitsinä kertonut, että jos Suomi tarvitsee Daavidin linkoa vahvempaa asetta, niin pitää varmaan tilata Rautalinko. 

Mikäli häneltä kysytään sukunimen merkityksestä, mieheltä löytyy siihen nopea vastaus.

– Jos joku kysyy asiasta enkä halua koko sukutarinaa kertoa, niin sanon, että se on vanha viikinkinimi.