Bundeswehr kasvaa – Saksa rakentaa Euroopan suurinta armeijaa

Euroopan mahtimaa on päättänyt ylösajaa Bundeswehrin Euroopan suurimmiksi asevoimiksi.

Saksa on päättänyt nousta esiin varjoista ja ottaa sotilaallisestikin sen roolin, joka sillä on taloudellisesti ja poliittisesti.

Nykyinen pieni mutta iskukykyinen armeija tahtoo nousta muutamassa vuodessa koko maanosan tärkeimmäksi puolustajaksi.

Päätös tehtiin Saksassa kolme vuotta sitten, kun Bundeswehrille korvamerkittiin sata miljardia euroa. Naton tuore päätös viiden prosentin puolustusmenovaatimuksesta laajentaa sitä huomattavasti. Päätöstä ajoi Saksa itse. 

– Olen kokenut, että kaikki katsovat Saksaan, emmekä ole oikeastaan olleet tietoisia siitä, kuinka suuria olemme. Uskon, että ymmärrys roolistamme Natossa on vahvistunut, arvioi Saksan puolustusasiamies Suomessa, kommodori Michael Buchert.

Saksan puolustusbudjetti kasvaa seuraavan parin vuoden ajan kymmenen miljardia euroa vuodessa. Sen jälkeen se nousee vuoteen 2030 mennessä yli 50 miljardia, Buchertin mukaan noin 153 miljardiin asti. Tarkkoja numeroita hankittavan kaluston määrästä hän ei voi antaa.

– Kanslerimme [Friedrich Merzin] mukaan Saksa haluaa Euroopan suurimman perinteisen armeijan. Se on kuitenkin kunnianhimoinen tavoite, kun muut maat ovat kyenneet käyttämään neljä tai neljä ja puoli prosenttia bruttokansantuotteestaan maanpuolustukseen jo aiemmin, Buchert sanoo.

Saksa tarvitsee henkilöstöä

Kylmän sodan päättymisen jälkeen Saksa noudatti muun Euroopan esimerkkiä. Se vähensi joukkojensa määrää ja sovitti ne ratkomaan kansainvälisiä kriisejä.

– Se vaatii täysin erilaiset joukot. Siirtojoukot ovat pieniä, helposti skaalautuvia ja nopeasti käyttöönotettavia, Buchert kuvailee.

Buchertin mukaan Saksa tarvitsisi nykyäänkin 203 000 henkilön ammattiarmeijan palvelukseensa. Henkilöstöä on nyt 190 000.  Tämä on Euroopan Nato-maista neljänneksi eniten Turkin, Puolan ja Ranskan jälkeen.

Henkilöstövajauksen korjaamiseksi Saksassa on jopa väläytelty asevelvollisuuden palauttamista jossakin muodossa. Vuoteen 2011 asti Saksassa miehet joko palvelivat armeijassa tai suorittivat siviilipalveluksen. 

– Minäkin suoritin varusmiespalveluksen ennen armeijaan liittymistäni. Mielestäni nuorten on hyvä saada sellainen kokemus, jossa he voivat antaa takaisin valtiolle ja olla aktiivisia kansalaisia.

Kommodori Buchertin mukaan Saksa haluaa kantaa vastuunsa myös sotilaallisesti. Kuva: Karoliina Huopalainen

Kalustohankintojen uusi linja

Saksalla on Euroopan mittakaavassa paljon kalustoa, mutta nykyiset määrät eivät päätä huimaa. Monella Itä-Euroopan maalla on enemmän tankkeja, läntisen Euroopan Nato-mailla lentokoneita. Saksa on rakentanut itselleen kyvyn toimia tärkeässä roolissa rauhanturvaoperaatioissa. Sellaisiin ei nyt valmistauduta.

Saksalla on nykyisin lähes 300 tankkia ja yli 600 lentokonetta sotilaskäytössä. Näiden määrien kasvattamisessa Saksan sotateollisuutta tullaan tarvitsemaan. Esimerkiksi suuret puolustusteollisuusyritykset Rheinmetall, Diehl Defence ja TKMS valmistautuvat vastaamaan kasvavaan kysyntään.

Yksi investointien painopisteistä on panssarikalusto. Siinä kotimaiset tuottajat ovat suuressa roolissa. Esimerkiksi KNDS Deutschland ja sen Leopard-panssarivaunusarja ovat prioriteettilistalla korkealla.

Siirtymässä erikoiskoulutetuista huippuosaajista perinteisempään laajamittaiseen sotaan valmistautuvaan armeijaan Saksa joutuu kuitenkin muuttamaan tapojaan kaluston hankinnan osalta. 

– Meillä on mahtavia asejärjetelmiä, joita on vain rajallinen määrä niiden hinnan vuoksi. Esimerkiksi huippusuojattu ja -suorituskykyinen Leopard 2A8 on kovin kallis, kun taas vanhempi Leopard 2A4, jota Suomellakin on käytössä, on paljon halvempi. Piipusta tulee kuitenkin sama ammus.

Sama ilmiö nähtiin miehistönkuljetusajoneuvojen kanssa. Saksa liittyi Patrian 6x6-kuljetusvaunujen hankinnan mahdollistavaan CAVS-puitesopimukseen. Muilla markkinoilla saatavilla olevilla järjestelmillä on selkeästi korkeammat hankintahinnat.

– Patrian järjestelmä on yksinkertaisempi, koska joukkoja ajatellaan eri tavalla. Suomessa miehistönkuljetusvaunua pitää voida käyttää lyhyellä koulutuksella. Yritämme päästä eroon ajatuksesta, että aina tulisi hankkia kompleksisin asejärjestelmä.

– Todellisuudessa tällä hetkellä tarvitaan yksinkertaisempia versioita, jotka ovat helposti saatavilla ja yhteensopivia liittolaistemme yksiköiden välillä.

Buchert myös toteaa, että erilaiset järjestelmät täytyy voida sovittaa yhteen liittouman maiden välillä, vähintäänkin kommunikaation tasolla. Sen takia on tarpeellista siirtyä yksinkertaisempiin järjestelmiin. 

Digivallankumous Bundeswehriin

Bundeswehr hyödyntää uusia varoja investointeihin monipuolisesti. Osa varoista käytetään Saksan asevoimien digitalisointiiin. Myös lennokkiteknologiaan sijoitetaan, joskin niiden kanssa toimimisessa on omat haasteensa.

– Droonien innovaatiosykli on niin nopea, että perinteisesti työskentelevillä on suuria ongelmia hankkia uusinta tekniikkaa, koska aivan kuten tietokoneidenkin kohdalla, laite on jo vanhentunut, kun saat sen haltuusi, Buchert pohtii.
Droonien merkitys olisi valtava esimerkiksi Itämeren alueella, jos alueella syttyisi kriisi.

– Siirtymä miehitetyistä miehittämättömiin tai hybridijärjestelmiin on valtava. Itämeren yllä taisteltaisiin ilmaherruudesta, joten ei todennäköisesti ole kannattavaa laittaa likoon miehitettyjä aluksia, jos drooni voi suorittaa saman tehtävän.

Saksa sijoittaa myös elektroniseen sodankäyntiin. Buchert painottaa, ettei nyt keskitytä ainoastaan puolustukseen, vaan myös hyökkäystarkoituksessa käytettäviä elektronisia ratkaisuja tarvitaan.

– Yksi tärkeä painopiste on ilmapuolustus. Operaatioissamme meihin ei yleensä ole kohdistunut ilmauhkaa, joten se ei ole ollut prioriteetti. Olemme myös antaneet paljon ilmapuolustusta Ukrainalle. 

Myös logistisesti Saksa on jäljessä vaaditusta tasosta. Operaatiosuunnitelma Saksa on kansallinen puolustussuunnitelma, jossa asetetaan tavoitteet muun muassa Saksan kyvylle toimia Euroopan puolustuksen logistisena keskuksena. 

Buchertin mukaan suuri osa infrastruktuurisijoituksista keskitetään teiden ja rautatieyhteyksien parantamiseen. Saksan täytyy parantaa kykyään siirtää suuria joukkoja maan läpi.

– Esimerkiksi monet sillat tarvitsevat kunnostusta, koska niiden ei ole enää tarvinnut kestää suurempia panssarivaunujen yksiköitä. Ja jotkut niistä ovat myös melko vanhoja.

Modernin sodan vaatimukset muovaavat myös Saksan doktriinia. Kuva: Karoliina Huopalainen

Nopealla tahdilla valmiiksi 

Saksalla on kiire nostaa Bundeswehrin kyvyt tappiin. Se voi olla haastavaa koko Euroopan nostaessa toimintakykyään samanaikaisesti, mutta aikataulu ei riipu Saksasta.

– Tulkinnoista riippuen päävastustajamme kykenee laajamittaiseen hyökkäykseen Natoa vastaan 2029–2030. Se ei siis anna meille paljoa varaa aikailla hankintojen kanssa, Buchert myöntää.

Taisteluvalmiuteen kuuluu myös joukkojen sijoitus. Saksasta on pitkä matka esimerkiksi Baltiaan, missä ensimmäisten mahdollisten taistelujen ennakoidaan tapahtuvan. Saksan vastaus tähän on prikaatin kokoinen. Liettuaan perustettiin huhtikuussa 45.

Panssariprikaati, johon sijoitetaan lähes 5 000 saksalaista sotilasta. 
– Se on ensimmäinen kerta koskaan, kun sijoitamme sotakykyisen prikaatin Saksan ulkopuolelle, Liettuan suurella avustuksella, Buchert kiittelee. 

Buchertin mukaan suurin osa saksalaisista tukee investointeja, vaikka suunnitelmat ovat saaneet myös kritiikkiä. Panostukset maanpuolustukseen ovat valtavia ja Saksassa on muitakin ongelmia.

– Kuten muuallakin Euroopassa, ongelmia ovat ikääntyvä väestö, sosiaalijärjestelmien kuormittuminen, eläkkeet, turvallisuus ja kaikki sellainen. Monet ihmiset kysyvät oikeutetusti, miksi käytämme niin paljon rahaa puolustusvoimiin, kun isoisä ei saa uusia hampaita.

Ihmiset tuntuvat Buchertin mukaan kuitenkin ymmärtävän, että vuosikymmenien tauon jälkeen turvallisuussektoriin on investoitava.  

– Euroopassa vallitsee muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta yksimielisyys. Doktriinien ja strategioiden osalta suuntaudumme Venäjään.