Yhdysvallat oli pitkään Euroopan suojelija – Marko Maunulan mielestä vanhaan ei ole paluuta

Eurooppalaiset ovat huijanneet Yhdysvaltoja. Varastaneet siltä. Eläneet iloisesti sen puolustuslupausten tarjoaman turvan siivillä. Eurooppa on vain sijoittanut sosiaalisiin ohjelmiin tietäen, että Yhdysvallat vastaa sen turvallisuudesta.

Edeltävän tapainen retoriikka on Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin valtakunnassa yleistä. Se tuntuu tulleen eurooppalaisille yllätyksenä. Edes Trumpin ensimmäinen valtakausi ei valmistanut Euroopan johtajia siihen, mitä oli vastassa keväällä 2025.

Trumpin aggressiivinen ulkopolitiikka on kuitenkin pitkän prosessin ääripää. Euroopan ja Yhdysvaltojen turvallisuuspoliittinen erkaneminen on toiminut eri tavoilla eri aikoina, mutta on ollut käynnissä koko 2000-luvun.

Näin arvioi Yhdysvaltain historian professori Marko Maunula. Atlantassa 90-luvulta lähtien asunut Maunula on nähnyt Yhdysvaltojen nykypolitiikan kehityksen läheltä.

– Tämä hienoinen erkaantuminen näkyi mielestäni jo presidentti George W. Bushin aikana. Bushin ulkopoliittinen doktriini perustui New American Century Project -systeemiin, jossa Yhdysvaltojen piti olla suvereenisti koko maailman keskeinen voima. Edes ystävällisten valtioiden sotavoimien ei pitänyt kasvaa niin suuriksi, että ne voisivat uhata Yhdysvaltoja edes teoreettisesti.

Yhdysvallat ajoi tällöin sanelupohjaista politiikkaa, jossa toimittiin sen tahdon mukaan. Bushia seurannut Barack Obama käänsi Yhdysvaltojen katseen pois Euroopasta ja Venäjästä, kohti Itä-Aasiaa. Tällöin Obama vaati tyylilleen hellävaraisesti, että Euroopan pitää ottaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan.

Nurmossa kasvanut Marko Maunula sai Yhdysvaltojen kansalaisuuden vuonna 2011. Kuva: Niila Haapakoski

Trump on nostanut kärkkäästi esiin Euroopan Yhdysvaltoihin verrattuna matalan panostuksen puolustukseensa. Hän on jopa väläytellyt mahdollisuutta, että USA vetäisi  joukkonsa pois Euroopasta. Maunulan mielestä Trumpin närkästys on tavallaan aiheellinen.

– Tämä on kärjistettyä, mutta Eurooppa on voinut keskittyä omiin asioihinsa ja räksyttää kaikessa rauhassa. Se on voinut tuomita Yhdysvaltojen sotilaallisia väliintuloja siellä ja täällä. Eurooppalaiset eivät ole joutuneet ottamaan taloudellista tai moraalista vastuuta lännen puolustamisesta. Yhdysvallat on käyttänyt omaa rahaa ja verta läntisen yhteiskunnan puolustamiseen.

Pesäero Eurooppaan

Maunula opettaa Yhdysvaltojen politiikan historiaa Claytonin yliopistossa. Siellä hän on tutustunut ja tykästynyt yhdysvaltalaiseen kulttuuriin. Hän viettää mielellään aikaa Atlantan klubeilla katsomassa uusien bändien esityksiä. Esimerkkeinä suosikkiartisteistaan hän mainitsee räppäri Kendrick Lamarin ja countrymuusikko Sturgill Simpsonin.

Yhdysvalloissa vietetty aika on johtanut siihen, että Maunula ymmärtää yhdysvaltalaisten ajattelutapoja hyvin. Hänellä on arvio siitä, miksi Yhdysvalloissa on kasvanut usko, että maa pärjäisi paremmin nykyistä eristäytyneempänä. 

– Aikaisemmin demokraattien ja republikaanien välillä oli vahva konsensus turvallisuuspolitiikasta ja länsiliittoumasta. Tämä usko oli vankkumaton. 

Länsiliittoumaan, Natoon ja läntiseen yhteisöön uskottiin. Kaupan vapauttaminen nähtiin tärkeänä ja kulttuurisia ja poliittisia siteitä haluttiin vahvistaa. Pelotteena toimivalla Neuvostoliitolla oli tähän suuri vaikutus.

Neuvostoliiton romahtaminen vähensi yhteisöä koossa pitävää painetta. Pikkuhiljaa kansan kokema tarve liittolaisten suojelulle hiipui pois ja tilalle tulivat arkisemmat huolet bensan hinnasta, velkasuhteesta ja talouskasvusta.

"Joko Trump on erittäin suuri Putin-fani tai Putinilla on jotain, millä kiristää tätä." – Maunula ei säästele sanojaan. Kuva: Niila Haapakoski

Yhdysvallat on historiansa saatossa kokenut kausia, joina se on vältellyt ulkopoliittisia sitoumuksia. Nyt puhutaan uudestaan eristäytymisen mahdollisuudesta. Kuinka mahdollista eristäytyminen olisi nykypäivänä?

– Mielestäni se ei ole mahdollista. Tässä kaivataan takaisin sellaiseen menneisyyteen, jota ei oikeastaan ollut. 

Maunulalla on myös vahva mielipide siitä, miten Yhdysvallat voisi parhaiten turvata etunsa. Vahvat siteet Eurooppaan ovat luoneet pitkäkestoisen turvan, vaurauden, vapauden ja demokratian aikakauden länsimaissa. Hänen mukaansa vahvat puolustukselliset, taloudelliset ja kulttuuriset siteet länsimaihin ovat paras tapa turvata Yhdysvallat.

– Mielestäni on todella hölmöä heittää ne pois tässä vaiheessa. Monet ihmiset tuumaavat, että eurooppalaiset ovat eläneet amerikkalaisten siivillä. Heillä on jossain määrin pointti, mutta lasta ei pitäisi heittää pesuveden mukana.

Mörkö nimeltä USA

Maunula on uransa aikana saanut nähdä Yhdysvaltojen syöksyvän kriisistä toiseen. Syyskuun yhdennentoista terrori-iskut ja sitä seuranneet sodat, finanssikriisi, koronavirus… lista on pitkä. Eikä edeltävä vuosisata ollut yhtään sen rauhallisempi. Kriisit ovat olennainen osa Yhdysvaltojen historiaa. 

Silti Yhdysvallat puski tiensä maailman johtavaksi sotilaalliseksi ja taloudelliseksi valtioksi kauas entisten supervaltojen edelle. Maunula kuvailee tätä amerikkalaiseksi paradoksiksi. 

– Kaikkia näitä tapahtuu, ja silti samanaikaisesti jollain ilveellä Yhdysvalloista tulee vapaampi, tasa-arvoisempi, vauraampi, suvaitsevaisempi, vähemmän rasistinen, vähemmän seksistinen ja vähemmän homofobinen. Edelleen väitän, että Yhdysvallat on kokonaisuutena huomattavasti vähemmän rasistinen kuin Eurooppa.

Maunula on erittäin valmis perustelemaan mielipiteensä. Hän muistuttaa, että homoavioliitot sallittiin koko Yhdysvalloissa ennen suurinta osaa Euroopan maista, vuonna 2015. Tätä ennen se sallittiin jo joissain osavaltioissa. Yhdysvallat myös valitsi tummaihoisen presidentin ennen yhtäkään Euroopan maata.

Maunula kuitenkin myös teroittaa, ettei Yhdysvallat ole yhtään sen homogeenisempi kuin Eurooppakaan. 

– Yhdysvallat on manner eikä valtio. Kalifornialla ja Alabamalla on saman verran yhteistä kuin Suomella ja Albanialla.

Maunulan omat kokemukset Yhdysvalloista tukevat hänen mielestään näitä näkemyksiä. Hän kokee Yhdysvaltojen olevan erityisen reilu paikka. 

– Kukaan ei ole kiinnostunut siitä, mistä tulet tai kuka olet. Heitä kiinnostaa vain, mitä osaat tehdä. Siinä mielessä Yhdysvallat on todella reilu. Yhdysvalloissa maahanmuuttajat ovat syntyperäisiä amerikkalaisia aktiivisempia yrittäjiä ja firmojen käynnistäjiä. 

Esimerkiksi huomattava osuus Hollywoodin elokuvaohjaajista on ulkomaalaistaustaisia. Virnistävä Maunula antaa esimerkkeinä maahanmuuttajayrittäjistä Googlen toisen perustajan, Venäjällä syntyneen Sergei Brinin sekä räväköillä kommenteillaan ja kyseenalaisilla toimillaan Valkoisessa talossa huomiota herättäneen Elon Muskin, joka on syntynyt Etelä-Afrikassa.  

Voiko luottamuksen palauttaa?

Eurooppalaisten päättäjien luottamus Yhdysvaltoihin kumppanina on romahtanut. Trumpin puheet ovat niin radikaaleja ja hänen toimintansa niin arvaamatonta, että kestää vielä pitkään, ennen kuin suhteet palautuvat entiselleen. 

Yksi kärsijöistä voi olla Yhdysvaltojen sotateollisuus, joka on hallinnut maailmanmarkkinoita ja jolla on paljon vaikutusvaltaa pääkaupungissa.

Maunula muistelee Trumpin puheita asejärjestelmien myynnistä. F-35-hävittäjälentokoneista hän esimerkiksi totesi, että vaikka niitä myytäisiinkin ystävällismielisille valtioille, niiden toimintateho pitäisi pitää Yhdysvaltojen sotavoimien vastaavia heikompana. Toisin sanoen Trump valmistautuu tilanteeseen, jossa nykyisistä liittolaisista tulisi vihollisia.

Esimerkiksi Portugali ilmoitti muutama kuukausi sitten, että se joutuu ottamaan Yhdysvaltojen tilanteen huomioon. Maa uudistaa hävittäjälennostoaan ja F-35 oli yksi konevaihtoehto. Nyt Portugali vaikuttaa kallistuvan eurooppalaisiin vaihtoehtoihin.

– He todennäköisesti katsovat nyt [ruotsalaisiin] Gripen-hävittäjiin tai ranskalaisiin vaihtoehtoihin.

Luottamuksen palauttaminen kestää Maunulan arvion mukaan vuosikymmeniä. Vaikka seuraava hallinto olisi Eurooppa-myönteinen, tiedostetaan täällä riskit. Esimerkiksi Ranskan eurooppaministeri Benjamin Haddad on todennut, ettei Euroopan turvallisuutta voi jättää wisconsinilaisten käsiin neljän vuoden välein.

– Mitä sitten, jos presidentiksi tulee Marjorie Taylor Greene? Maunula naurahtaa. 
Sitten hän vakavoituu. Edustajainhuoneessa istuva Greene on ollut yksi Trumpin äänekkäimmistä tukijoista jo pitkään.

– Kaikki on mahdollista. Ei Trumpinkaan pitänyt olla mahdollista vuonna 2016. Ajattelin silloin, että emme voi olla näin typeriä. Ja vaaliyön jälkeen ajattelin, että kyllä voimme olla näin typeriä.

Maunula arvioi, että luottamuksen palauttaminen vaatisi perustuslain muutoksen. Presidentin valtavia valtaoikeuksia on pelätty jo pitkään, mutta muutos ei siltikään välttämättä tapahdu. Maunula siteeraa vanhaa persialaista viisautta.

– Vaatii sadan viisaan miehen työn korjaamaan vahingon, jonka yksi idiootti on tehnyt.

Nahkarotsista pikkutakkiin

Maunulan polku arvostetuksi professoriksi ei ollut suoraviivainen. Nykyisen kaltainen ura ei ollut mielessä silloin, kun nuori Maunula lähti suorittamaan varusmiespalvelusta valmistumatta lukiosta. Kitaran soitto punk-bändissä oli siihen saakka kiinnostanut enemmän.

Intin jälkeen Maunula muutti Turkuun ja sai ylioppilastodistuksen iltalukiosta. Samoihin aikoihin Turkuun aloitettiin City-lehti, joka etsi musiikin harrastajaa. Maunula alkoi kirjoitella juttuja. Siitä hän kohosi ripeästi ensin täysipäiväiseksi toimittajaksi, sitten Turun haaran päätoimittajaksi.

– Sitten 90-luvun alussa Suomeen tuli lama. Minulla oli vielä työpaikka, mutta olin 25. Tuumasin, että jos en nyt opiskele, niin en opiskelisi koskaan.

Maunula sai stipendin ja lähti opiskelemaan Atlantan Georgia State Universityyn. Maisterin ja tohtorin tutkinnot Maunula suoritti University of Georgiassa sekä University of North Carolinassa. Väitöskirjansa hän kirjoitti muuttoliikkeestä etelään. 

Vaikka Maunula pitääkin Yhdysvalloista ja hänellä on maan kansalaisuus, professori myöntää kaipaavansa joskus Suomeen töihin. Nykyinen tilanne Yhdysvalloissa on johtanut tilanteeseen, jossa pysyväkin paluu synnyinmaahan on käynyt mielessä.

– Tilanne on huolestuttava. Barack Obama kuvaili hyvin, että Trump on kuin kaveri, joka huudattaa ikkunasi takana lehtipuhallinta 24 tuntia vuorokaudessa. Jatkuva melu käy raskaaksi, huokaa Maunula.

Kaikesta huolimatta Maunula haluaa olla optimistinen. Hän uskoo, että Yhdysvaltojen oranssista kriisistä huolimatta entisen Britannian pääministeri Winston Churchillin sanonta käy joku päivä toteen.

– Voimme aina luottaa, että Yhdysvallat toimii oikein kokeiltuaan ensin kaikkia muita vaihtoehtoja.