”Jalkapallon parissa jatkan varmasti” – Ari Lahden palo lajiin ei ole sammumassa

Ovi aukeaa valtavaan kokoustilaan, jota korkeat ikkunat valaisevat. Pohjoisesplanadin kulmahuoneesta näkyvät Svenska Teatern ja Stockmannin sisäänkäynti.

– Muutimme tähän vuonna 2002. Silloin nämä ikkunat eivät olleet näin likaiset, Icecapitalin toimitusjohtaja Ari Lahti sanoo nauraen.

Huoneen nurkassa on kymmenittäin ”deal toy” -esineitä, muistuttamassa onnistuneista yrityskaupoista.

Miljoonia takovan investointipankin takana on poikkeuksellisen intohimoinen jalkapallomies.

Lahden isä oli SM -tason painija ja kasvatti pojan pienestä pitäen ”urheilun ystäväksi”. Lapsuuden kotikylällä Leppävirralla ei varsinaisia joukkueita ollut, mutta pihapelejä pelattiin aktiivisesti.

– Kun olin 14-vuotias ja muutimme Kuopioon, oli aika selvää, että ne kaverit siellä olivat jo vähän parempia. Totesin, että nyt kannattaa lukea läksyjä ja antaa poikien pelata.

Ensimmäiset suuret jalkapallomuistot ovat vuodelta 1974, jolloin MM-kisat pelattiin silloisessa Länsi-Saksassa.

– Muistan katsoneeni pelejä televisiosta ja ihailleeni sitä maailmaa. Ehkä jalkapallon suuruus ja tunnelma vetivät puoleensa jo pienenä.

Pieni poika ei välttämättä olisi osannut arvata, että vuonna 2026 hän matkustaa Pohjois-Amerikkaan seuraamaan lajin MM-kisoja jo yhdeksättä kertaa paikan päällä.

Matka alkaa turnauksen avausottelusta Mexico Cityssä. Meksikosta Lahti suuntaa Miamiin, jossa järjestetään myös kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan kokous.

Tämän jälkeen hän katsoo otteluita perheensä kanssa Torontossa. Välissä koneen nokka käännetään kohti Suomea, ja sieltä vielä takaisin kohti New Yorkissa pelattavaa MM-finaalia.

– Laskin, että näen varmaan viisi ottelua.

”Kaikkien aikojen parhaat kisat”

MM-kisat ovat maailman suurin urheilutapahtuma ja samalla miljardiluokan talousmoottori. Palloliiton puheenjohtaja ja Uefan hallituksen jäsen on asiasta mielissään.

– Niistä tulee kaikkien aikojen parhaat kisat taloudellisesti. Fifan kautta rahat valuvat jäsenmaille ja lopulta myös suomalaisen jalkapallon kehittämiseen, Lahti arvioi.

Taustalla on järjestävän mantereen poikkeuksellinen urheilukulttuuri. Pohjois-Amerikalle tyypillisiä ovat suljetut sarjat, kalliit liput ja urheiluviihteen korkea arvo.

Edellisen kerran kisat pelattiin Yhdysvalloissa vuonna 1994, ja Lahden mukaan nyt on jälleen hyvä hetki tuoda turnaus Pohjois-Amerikkaan.

– Amerikassa on viime vuosina tehty paljon töitä jalkapallon eteen. Esimerkiksi Messi meni pelaamaan Miamiin, ja viime vuonna siellä järjestettiin kohtalaista menestystä saavuttanut Club World Cup.

Pohjois-Amerikassa pelattavat MM-kisat ovat historialliset monella tavalla. Turnaus pelataan ensimmäistä kertaa kolmessa eri maassa – Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Meksikossa. Mukana on ennätykselliset 48 joukkuetta.

Lahden mukaan yhden maan järjestämissä kisoissa ongelmaksi voi muodostua riittävien fasiliteettien puute. Vain harva maa pystyy järjestämään näin suuren turnauksen, ja on järjetöntä rakentaa stadioneita kertakäyttöön.

– Meillä on ikäviä esimerkkejä Qatarista ja Etelä-Afrikasta. Toivoisin, että jatkettaisiin tällä kestävän kehityksen polulla, jossa kisoja annetaan maihin, joissa puitteet ovat kunnossa.

Ari Lahti oli seuraamassa MM-karsintaottelua Suomen ja Hollannin välillä Helsingin Olympiastadionilla vuosi sitten kesäkuussa. Kuva: Jyri Sulander/SPL

Joukkuemäärän kasvettua ennätykselliseen 48 maahan, MM-näyttämöillä nähdään Curaçaon ja Kap Verden tapaisia ensikertalaisia. Ajatuksena on jakaa jalkapallon näkyvyyttä, mutta pelin taso voi heikentyä.

– Sinne tuli 16 paikkaa lisää, ja niistä vain kolme Euroopalle. Jalkapallon tason kannalta olisin toivonut enemmän paikkoja tänne.

Lahdella ei ole henkilökohtaista suosikkia, mutta hän uskoo mestarin löytyvän Espanjan, Ranskan, Englannin, Brasilian tai Argentiinan joukosta.

Qatarin vuoden 2022 kisoissa Marokko yllätti pääsemällä jopa neljän parhaan joukkoon. Nyt musta hevonen voisi löytyä Suomen rajanaapurista.

– Norja voi olla yllättävän hyvä, heillä on kova joukkue. Mutta eivät he ehkä ihan sinne kärkeen nouse.

Turnauksen ympärillä on myös pieni tumma pilvi, kun järjestäjämaa Yhdysvallat käy sotaa Iranin kanssa. Maan on tarkoitus pelata alkulohkon otteluita Los Angelesissa ja Seattlessa, mutta joukkue majoittuu Meksikossa.

Lahti toivoo, että stadioneilla pystytään takaamaan Iranin joukkueen ja yleisön turvallisuus.

– Riskit kasvavat tällaisissa tilanteissa. Urheilijat ovat kuitenkin raivanneet tiensä kisoihin karsintojen kautta ja ansaitsevat paikan maailman suurimmassa jalkapallotapahtumassa.

Sattumalta järjestökentälle

Nykyään Lahti seuraa jalkapallomaailman tapahtumia Vip-paikoilta, mutta mukaan järjestötoimintaan hän ajautui sattumalta.

– Vuonna 1994 hyvä ystäväni Olli Rehn oli Veikkausliigan puheenjohtaja. Hän pyysi minua auttamaan seurojen talouden tarkastelussa ja raportoinnissa.

Kun Rehn siirtyi Brysseliin komissaari Erkki Liikasen kabinettipäälliköksi, Lahdelle avautui tie hänen seuraajakseen. Veikkausliigan puheenjohtajana hän toimi vuosina 1997–2001, minkä jälkeen hän jatkoi pitkään varapuheenjohtajana.

Jo vuonna 2012 hän tavoitteli kovalla palolla Palloliiton puheenjohtajuutta, mutta ei tullut valituksi.

– Kun edeltäjäni Pertti Alaja menehtyi kesken kautensa vuonna 2018, en ollut aluksi hirveän kiinnostunut tehtävästä.

Lopulta yksi puhelu muutti tilanteen.

– Minulta kysyttiin, että Ari hei, onko se palo ja into enää tallella – olenko jo kyllästynyt tähän. Rupesin itsekin miettimään, etten minä ollut ajatellut asiaa sillä tavalla.

Tauon jälkeen vastaus löytyi nopeasti.

– Tajusin, ettei palo ole sammunut, vaan halu tehdä suomalaisen jalkapallon eteen töitä on yhä tallella.

”Tsaarin ajalta nykyaikaan”

Kun Lahti valittiin Suomen Palloliiton puheenjohtajaksi kahdeksan vuotta sitten, hänellä oli kaksi keskeistä tavoitetta: tuoda organisaatio nykyaikaan ja vahvistaa suomalaisen jalkapallon rahoituspohjaa.

– Halusin tuoda Palloliiton tsaarin ajalta nykyaikaan. Silloin rakenteet olivat vanhanaikaiset ja päätöksenteko hajautunutta, mutta nyt meillä on yksi Palloliitto ja selkeämpi kokonaisuus, Lahti kuvaa.

Toinen iso tavoite oli kytkeä suomalainen jalkapallo tiiviimmin elinkeinoelämään.

– Iso ongelma on aina ollut liian vähäinen pääoma. Halusin rakentaa sillan suomalaisen yrityselämän ja jalkapallon välille.

Palloliitto on saanut paljon enemmän yhteistyökumppaneita, mutta työ on vielä osittain kesken.

Isoimpana onnistumisenaan Lahti pitää Sukupolvien unelma -projektia, jonka seurauksena Suomen A-maajoukkue saavutti ensimmäisen arvokisapaikkansa vuonna 2019.

– Pitkään sitä pohdin, kunnes eräänä aamuyönä heräsin ja ajattelin, että meidän täytyy tehdä tarina siitä, miten ikiaikainen pettymys voidaan kääntää unelmaksi.

Seuraavaa arvokisapaikkaa Suomi tavoittelee vuoden 2028 EM-kisoihin. Huuhkajat ovat vaikeassa arvontakorissa, koska viime vuosien menestys ei ole ollut huippua.

– Ei tule olemaan helppoa, mutta tavoitteemme on, että vuoden 2028 kisoissa Suomi pelaisi.

Pohja on kuitenkin kunnossa. Lahti nostaa esiin 21-vuotiaiden maajoukkueen kisapaikan, futsalmaajoukkueen nosteen ja naisjalkapallon menestyksen. 

Kansainvälisiin pöytiin

Viime vuoden huhtikuussa Lahti valittiin Euroopan jalkapalloliitto Uefan hallitukseen, jossa hän pyrkii edistämään Suomen asemaa eurooppalaisessa jalkapallomaailmassa.

– Päätökset tehdään hallituksessa, mutta siihen mennessä asiat on yleensä jo ratkaistu. Työ tehdään ennen varsinaisia kokouksia.

Lahden mukaan suomalaisen jalkapallon kannalta tärkeintä on varmistaa, että kasvavat tulovirrat näkyvät myös kentällä.

– Meille olennaista on se, että Suomi saa oman osuutensa Uefan kautta ja että summat jatkavat kasvuaan. Näkymät ovat tällä hetkellä positiiviset, mutta meidän täytyy huolehtia siitä, ettei Suomi jää kehityksestä jälkeen.

Lahti toivoo, että jatkossa Suomessa nähtäisiin myös kansainvälistä huippujalkapalloa. Super Cupin loppuottelu Real Madridin ja Eintracht Frankfurtin välillä pelattiin Olympiastadionilla muutama vuosi sitten.

– Konferenssiliigan finaali olisi suurin tapahtuma, johon Olympiastadionin kapasiteetti riittää.

Tarvitaanko Suomeen isompi stadion?

– Ei ehkä pelkästään jalkapalloa varten kannata rakentaa isompia fasiliteetteja. Mutta jos ajatellaan konsertteja ja muita valtavia tapahtumia, ei se ihan huono idea ole.

”Paras investointi on lentolippu”

Jalkapallovaikuttamisen rinnalla Lahti on rakentanut pitkän uran investointipankkiirina. Hän on takonut miljoonia perustamansa investointipankkitoimintaan, kiinteistövarainhoitoon ja pääomasijoituksiin keskittyvän Icecapitalin puikoissa lähes 30 vuotta.

– Tämä on perustettu start up -yrityksenä 90-luvun lopussa. Paljon on touhuttu matkan varrella, Lahti naurahtaa.

63-vuotias Lahti on toiminut bisnesmaailmassa vuosikymmeniä. Kuva: Lempi Leinonen

Matkalle on mahtunut aaltoilua. Koronapandemia pysäytti hetkeksi myös investointimaailman.

Yksi asia muuttui pysyvästi – eikä hyvään suuntaan. Etätyömahdollisuudet ja etäkokoukset eivät ole miehen mieleen.

– Olen aina sanonut, että alallamme paras investointi on lentolippu. Kun menet paikan päälle tapaamaan ihmisiä, siellä syntyy se luottamus, jonka avulla saat ajatuksesi myytyä.

Eli Icecapitalissa ei etäkokouksia järjestetä?

– Kyllä meilläkin niitä järjestetään, mutta se lentolippu maksaa kyllä itsensä aina moninkertaisesti takaisin.

Kunnianhimo ei ole kadonnut, vaikka vuosia on jo takana. Tulevaisuudessa hän haluaisi laajentaa liiketoimintaansa entisestään.

– Meillä on jo Ruotsissa toimisto ja olemme hyviä siinä mitä tehdään. Jatkossa voimme ehkä pyrkiä laajentamaan muuallekin.

Pettymyksiä ja huippuhetkiä

Lahti kuvailee olevansa analyyttinen sijoittaja, mutta jalkapallossa mennään enemmän tunteella. Näin kävi myös vuonna 2006, kun hän päätti pelastaa rakkaan Kuopion Palloseuran konkurssin partaalta.

Tällä sijoituksella ei olla voittoa saatu – tai edes tavoiteltu. Harrastus maksaa, mutta myös antaa takaisin.

– Skaalat ovat todella syviä. Välillä on valtavia pettymyksiä ja uskomattomia huippuhetkiä.

Syvimmät pettymykset Lahti koki pääomistajana, kun KuPS hävisi Suomen Cupin kolme kertaa peräkkäin vuosina 2011–2013.

– Vuonna 2011 hävittiin ensin HJK:lle – Jari Litmanen teki voittomaalin siinä ottelussa. Se vielä jotenkin meni läpi. Seuraavassa finaalissa tuli tappio Honkaa vastaan erilaisten vaiheiden jälkeen.

– Sitten vielä vuonna 2013, kun olin jo melko varma voitosta, hävittiin RoPSille. Silloin oltiin jo syvällä. Siitä alettiin kuitenkin kasata, ja nyt ollaan tässä tilanteessa, Lahti kertaa.

Pitkäaikainen unelma toteutui vuosina 2024 ja 2025 kun KuPS nappasi kaksi Suomen mestaruutta ja pääsi Eurokentillä pitkälle.

Viime joulukuussa KuPS pelasi tasapelin suurseura Crystal Palacea vastaan Lontoossa ja eteni Konferenssiliigan lohkovaiheesta jatkoon.

Unelmakauden jälkeen sijoituspankkiirilla ei ollutkaan miljoonatappioita maksettavana.

– Kun muutama vuosi sitten tappio oli vuositasolla kaksi miljoonaa euroa, tämä alkoi olla vähän liian kallista touhua. Pyritään pitämään käyrä positiivisena jatkossa.

Yhteensä Lahti on sijoittanut joukkueeseen pitkälti toistakymmentä miljoonaa euroa.

– Halusin antaa kotiseudulle jotain ja pitää kuopiolaisen jalkapalloperinteen elävänä.

Venehommissa

Lahti on seilannut bisnes- ja jalkapallomaailman lisäksi myös Atlantilla.

Lukion ensimmäisellä luokalla Kuopiossa, hän sai stipendin walesilaiseen sisäoppilaitokseen Atlantic Collegeen. Siellä opiskellessaan hänet koulutettiin myös meripelastajaksi.

– Walesissa oli kymmeniä kilometrejä rantaviivaa. Jos joku joutui hätään, olimme valmiudessa miehistön ja pelastusveneiden kanssa lähtemään apuun.

Oppilaat koulutettiin tehtäviin ensimmäisenä vuonna, ja pelastuksesta he vastasivat toisena vuonna. Erityisesti yksi tehtävä on jäänyt mieleen. Purjevene oli puoliksi uponneena merellä.

– Meidän piti mennä katsomaan, onko siellä ihmisiä jumissa. Kollegani meni kajuuttaan ja huusi, että täällä on ruumis. Sitten kun nostimme ”ruumiin” sieltä, huomasimme sen olevan märkä patja.

– Tämä oli onnellinen tarina. Kaikki eivät valitettavasti päättyneet näin, Lahti jatkaa.

Meripelastuskokemus Walesista ohjasi ajatuksia vahvasti myös palveluspaikan valintaan.

Ajatus oli aluksi selvä: ”venehommiin”. Lopulta hän päätyi Vaasan rannikkopatteristoon, vaikka paikka ei ollut ensimmäinen vaihtoehto.

– Meitä tuli Kuopion sotilaspiiristä sinne vain muutama vuodessa, eikä kukaan hakenut. Minä halusin rannikkotykistöön, mutta ajattelin pääseväni Helsinkiin. Lopulta jouduinkin Vaasaan, hän naurahtaa.

Alokasaika ja aliupseerikoulu sujuivat Vaasassa hyvin, ja Lahdesta tuli kurssinsa priimus. Sen jälkeen tie vei vielä Santahaminan rannikkotykistökouluun.

– Kävin välillä Vaasassa ja välillä Santahaminassa, ja lopulta valmistuin vänrikiksi rannikkotykistökoulusta. Sen jälkeen olen käynyt kertaamassa muutaman kerran, ja nykyään olen luutnantti.

”Kotityöt tehtävä kärsivällisesti”

Vuosien aikana veneestä laivaksi kasvanut Icecapital on pysynyt pinnalla muun muassa laajojen verkostojen avulla. Lahden mukaan pienellä maalla on hyvät puolensa.

– Täällä kaikki tuntevat toisensa vähintäänkin jonkin mutkan kautta. Suomen ehdoton vahvuus on se, että täällä saa yhteyden tarvittaessa hyvinkin korkealle tasolle. Asioita pystyy viemään eteenpäin aika nopeastikin, jos tarvitsee.

– Toki voi tulla huijatuksi, ja on epärehellisiäkin ihmisiä, mutta taustat on helppo tarkistaa, Lahti kertoo.

Kaudet Palloliitossa ja Uefassa tulevat jossain vaiheessa päätökseen. Vielä hän ei tiedä, mitä sen jälkeen tapahtuu.

Yhdestä asiasta hän on kuitenkin varma.

– Jalkapallon parissa jatkan varmasti. Jos en Palloliitossa, niin ainakin KuPS:n ympärillä.