"Olen äärimmäisen sodanvastainen, mutta Puolustusvoimat-myönteinen" – Toni Wirtanen on aktiivinen reserviläinen

Mikrofoni on saanut jäädä, mutta farkkurotsi ja flanellipaita on heivattu pois – tilalla on M05-maastopuku. Nyt edessä ei ole tuhansia faneja, vaan kaksi upseerihemmoa, joiden kanssa olisi tarkoitus luotsata podcastia.

Apulanta-yhtyeen keulakuva Toni Wirtanen istuu Puolustusvoimien kahvikuppi kourassaan ja seuraa keskittyneesti näyttelijä-koomikko Joonas Nordmanin ja muusikko Ilkka Ihamäen keskustelua. Wirtasen rintaa koristavat kersantin natsat.

Kolmikko juonsi kertausharjoituksena Radio Kipinä -podcastia, jonka päätyttyä Wirtasella on kertauspäiviä kasassa lähes viisikymmentä. Kelpo määrä rokkarille, jonka lähipiirissä ei nuorena inttiin muuten menty – punkkarit arpoivat siviilipalveluksen ja totaalikieltäytymisen välillä. 

Wirtanen oli poikkeus, kun hän suuntasi vuonna 1994 palvelukseen Vekaranjärvelle.

Maailma oli toisenlainen, eikä sota tuntunut niin ajankohtaiselta Neuvostoliiton juuri hajottua. Edes toinen Apulannan jäljellä olevista perustajajäsenistä Simo ”Sipe” Santapukki ei ole palvelusta suorittanut.

– Santapukilla on joku väsynyt vapautus, joka ei niin kuin millään tapaa perustu mihinkään, Wirtanen manailee. 

Santapukki on vapautettu rauhanajan palveluksesta olkapäävamman vuoksi.

Vaikka tutut eivät inttiin lähteneetkään, Wirtaselle palveluksen suorittaminen oli itsestäänselvyys. Muita vaihtoehtoja hän ei edes harkinnut.

– Kyllä sitä aina piti vähän selitellä. Jossain vaiheessa aloin provosoida ja tulin esiintymään lomapuvussa, hän virnuilee.

Intti jäi mieleen positiivisena ajanjaksona, vaikka miehistötehtävät tuntuivatkin hieman yksitoikkoisilta. Wirtanen ylpeilee, että hänet valittiin saapumiserän 2/94 vuoden sinkomieheksi.

– Meikäläinenhän on edelleen Vekaranjärven seinällä, taitaa nykyään olla kyseinen kunniataulu kolmannessa jääkärikomppaniassa. Kävin tätä monumenttia katsomassa muutama vuosi sitten.

Koottu maanpuolustus

Wirtanen pysähtyy pohtimaan, ovatko viimeisen kolmen vuoden tapahtumat Ukrainassa vaikuttaneet punkkareiden ajatuksiin asepalveluksesta. Voi olla tai voi olla olematta, hän ei ole niissä piireissä vähään aikaan pahemmin liikkunut.

Wirtasella on oma filosofinen perustelu maanpuolustukselle. 

– Viime kädessähän me ihmiset haluamme puolustaa itseämme, rakkaitamme ja kotiamme.

Ihmiset voivat seistä kotioviensa edessä pesäpallomailat kädessä puolustamassa itseään, mutta se ei suuremmassa mittaluokassa toimi, Wirtanen maalailee. On tärkeää, että on Puolustusvoimien kaltainen järjestö, joka vastaa maanpuolustuksesta.

Wirtasen mukaan ihminen voi vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan suhteellisen vähän. Silti ei ole aivan sama, minkä värinen lakana salossa liehuu.

– Kaikkine vikoineenkin Suomi, tai pohjoismainen hyvinvointivaltio yleisesti, on yksi parhaista yhteiskunnista ihmiskunnan historiassa. Minkäänlainen ulkoinen aseilla tuotu uhkaaminen ei tee tästä parempaa paikkaa, hän kiteyttää.

Punkkarit ja ydinaseet

Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan on Wirtasen mukaan vahvistanut, miksi yhteistä puolustusta yhä tarvitaan. Uhkakuvat eivät kuitenkaan rajoitu enää itään, vaan myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aiheuttaa solistille päänvaivaa.

Suomi liittyi Natoon ja nyt puolustusliiton vahvin jäsen vetää mattoa alta.

– Se ei ollut edes antikliimaksi, se oli vain järkytys, Wirtanen kuvailee reaktiotaan Yhdysvaltain takinkääntöön.

Suomi on tehnyt Yhdysvaltain kanssa viime vuosina läheistä yhteistyötä, mutta jatkossa liittolaiseen ei ehkä voi enää turvautua. Vaikka kyseessä on vain neljän vuoden Trump-ajanjakso, niin luottamus on jo mennyttä.

– Miten helvetissä tuollaiseen voi sitten enää luottaa? Wirtanen sättii.

Jos hopeareunusta on etsiminen, Eurooppa saattaa viimein herätä ”toisen maailmansodan jälkeisestä horroksesta” ja alkaa panostaa omaan puolustusteollisuuteensa.

Wirtanen hiljenee hetkeksi miettimään.

– Miksi edes puhun tällaista. Sehän on aivan hirveetä, että ihmiskunnan pitää rakentaa pyssyjä jäätävällä kiimalla. Eihän siinä ole järkeä.

Maailmanajassa on toden totta paljon ihmettelemistä.

– Eikö ole absurdia, että keväällä 2025 pohditaan, pitäisikö Suomen hankkia oma ydinase? Miten on maailma mennyt pisteeseen, että jopa punkkarit ehdottelee sellaista, Wirtanen ihmettelee.

Maanpuolustus on välttämätön paha, hän toteaa. Kun on sellaisia hirmujohtajia mitä on, niin ei kai siinä paljoa voi tehdä.

– Olen äärimmäisen sodanvastainen, mutta Puolustusvoimat-myönteinen.

Rakenteiden ravistelua

Wirtanen istuu kahvikuppi kädessään Apulandian kahvilassa. Kahvi on yhtyeen verkkosivuja lainaten ”populistisen keskipaahteista”. Lahdessa sijaitsevassa Apulandiassa on kahvilan lisäksi Apulanta-museo ja bändin tukikohta. Vanha punatiilinen rakennus sijaitsee entisellä varuskunta-alueella. 

Epähuomiossani sanon, että Wirtanen on asunut nuoruutensa Lahdessa, minkä hän korjaa välittömästi.

– Nyt on kyllä tiedot päin persettä, hän toruu.

Wirtanen on kasvanut lapsuutensa ja nuoruutensa Heinolassa, jossa myös bändi sai alkunsa. Tiilitaloon on jopa tuotu Heinolasta asti yhtyeen alkuperäinen treenirakennus kattoineen kaikkineen.

Apulandian sisätilojen seinät ovat täynnä fanien piirroksia. Lisäksi seinällä roikkuu bändikamoja, palkintoja ja oheistuotteita. 

Fanit ovat kirjoittaneet seinille lempisanoituksiaan, nimiään, pikkutuhmuuksia ja voimasanoja. Minne vain katsookin, niin vastaan tulee rosoinen, ympyröity a-kirjain – anarkistimerkki, joka on koristanut myös yhtyeen logoa vuodesta 1991.

Toni Wirtasesta on luonnollista, että kaikki haluavat puolustaa itseään, rakkaitaan ja kotiaan. Kuva: Amos Kautto

Anarkismi aatteena ei oikein kulje yksi yhteen Puolustusvoimien kaltaisen instituution kanssa. Wirtanen huokaisee.

– Silloin kun bändi perustettiin, ei pahemmin tullut politiikan filosofiaa luettua, hän virnistää.

Wirtasen mukaan anarkismi on enemmänkin kuvastanut omaa tekemistä ja kumartelemattomuutta.

– Me olemme yhä indiebändi – Suomen ehdottomasti isoin indiebändi, ja teemme tätä täysin omilla ehdoillamme.

Matkassa on aina ollut mukana realismia, eikä ainakaan puhdas poliittinen anarkismi ole ollut osa aatemaailmaa. Wirtanen kuitenkin muistuttaa, että rakenteiden ravistelu voi usein olla hyvästä.

Entä maanpuolustuksen maailmassa, mahtuuko sinnekin ripaus anarkiaa?

Wirtanen puntaroi kysymystä. Ei välttämättä yksittäisen varusmiehen näkökulmasta, mutta rakenteellisesti kyllä.

– Yhdessä vaiheessa hommat jämähtivät tietynlaiseksi, mutta etenkin viimeisen kolmen vuoden aikana rakenteet Puolustusvoimissa ovat muuttuneet paljonkin. Vaikka en nyt toki olekaan paras ihminen tästä kertomaan.

Sukupuolineutraali palvelus

Wirtanen on kannattanut sukupuolineutraalia asevelvollisuutta jo iät ja ajat.

– Vanha kasariläppä oli, että naiset käyvät armeijan, kun miehet alkavat synnyttää. Mutta nyt on vuosi 2025, eikä tuo ole mikään argumentti vaan väsynyt ja vanhanaikainen jorina.

Hän kannattaa kutsuntojen laajentamista kaikkiin sukupuoliin. Kutsunnanalaisuuden laajentaminen olisi merkityksellistä maanpuolustuksen ja tasa-arvon kannalta, mutta myös yhteiskunnallisen osallistamisen näkökulmasta. 

– Meillä on todella paljon skidejä, joilla on ongelmia, mutta heitä ei ikinä tavoiteta.

Kutsuntojen oheen ja palvelukseen voisi Wirtasen mukaan lisätä sosiaalipalveluita, jotka auttavat nuoria myös siviilin puolella. Lisäksi intissä pysyy säännöllinen rytmi ja sieltä saa yhteisön ympärille.

– Jonkinlainen roti on vähintään puoli vuotta ja pitää haastaa ja ylittää itseään. Toisena näkökulmana taas, siellähän on tarkoitus oppia tappamaan mahdollisimman tehokkaasti, hän aprikoi.

Sukupolvet ylittävä yhtye

Mustaan kahvikuppiin on painatettu Apulannan räävä logo, jota bändi on käyttänyt jo vuodesta 1991. Bändin nimellä on arvoisensa selitys.

– Se oli huonoin nimi, mitä pystyttiin ysärillä keksimään. Olen edelleenkin sitä mieltä, että se on aivan helvetin huono. Pari muuta vaihtoehtoa olivat Silmälasikäärme ja Pökäle.

Yli kolmekymmentä vuotta kestäneen musiikkiuran aikana kappaleita on ehtinyt kertyä. Vaikka Apulannan musiikkia on luonnehdittu punkiksi ja rokin eri lajeiksi, Wirtanen ei tee jaottelua.

– Samaa biisiähän olen aina soittanut, hän toteaa.

Wirtanen pitää hienona, että yhtyeellä on sukupolvet läpileikkaava kuuntelijakunta. Osa on kasvanut bändin mukana ysäriltä, osittain kuuntelijat ovat nuorempia ikäluokkia. Musiikki on iän myötä muuttunut vääjäämättäkin.

– Kaiken maailman Robinit ja Ahtit nykyään… Meillä oli todella hyvät teinimayhemit aikanaan, Wirtanen muistelee Apulannan alkuaikoja.

Apulanta on nuorten parissa yhä hyvin suosittu, mitä Wirtanen kuitenkin vähättelee.

– Olisipa.

Apulandian käytävällä roikkuu albumeita ja kunnianosoituksia. Yksi niistä on ylitse muiden. Wirtanen kertoo, että vuonna 2011 Apulanta rikkoi ennätyksen: bändillä on maailman historian eniten singlelistan ykköseksi nousseita kappaleita – 22. Toista sijaa pitää muuan brittiyhtye The Beatles, jolla kyseisiä kappaleita on kaksikymmentä.

Puita ja roolipelaamista

Takana on keikkakesä, jonka huipentuma oli esiintyminen Sinfonia Lahden kanssa Tampereen Ratinan Stadionilla. Wirtanen kertoo, että Apulannalla on tapana jakaa keikoilla faneille puunsiemeniä. Vuonna 2024 Rantasalmelle perustettiin jo toinen Apulanta-metsä.

– Jotkut bändit jakavat rekkakuormittain Kiinasta tuotuja muovitikkuja. Me olemme ajatelleet, että annetaan mieluummin jokin pysyvä muisto.

Tämän lisäksi yhtyeellä on ollut vuosittain metsänistutuspäiviä ja ”kaikenlaista kierrätysjuttua”.

– Eihän näillä maailmaa pelasteta, mutta toisaalta ei sitä kukaan yksin pelasta.

Toni Wirtanen sanoo kannattaneensa jo pitkään sukupuolineutraalia asevelvollisuutta. Kuva: Amos Kautto

Wirtanen häkeltyy kysyttäessä, mitä hän tekee vapaa-ajalla. 

– Enhän minä nyt sillä lailla tee mitään, hän toteaa.

Musiikin tekeminen ei tunnu työltä, joten vapaa-aikaa ja virka-aikaa on vaikea erottaa. 

– Olen ollut oikeissa töissä viimeksi vuonna -95.

Jos harrastuksia täytyy nimetä, niin kaikenlaista luovaa. Maalausta, kirjoittelua ja jo nuoresta pitäen roolipelaamista.

– Ilmoitin kutsunnoissa, että haluan sissikomppaniaan! Kerroin epähuomiossa, että harrastan rock-musiikkia ja roolipelailua, joten paikka ei auennut.

Panssarintorjuntamies radiossa

Palveluksen päätyttyä kesti yhdeksän vuotta, ennen kuin postiluukusta tippui ensimmäinen kertauskutsu. Vuonna 2004 Wirtanen kutsuttiin Lappeenrannan maasotakoululle tekemään sotilassuunnistuksen MM-kisoihin musiikkia.

– Eivät ne ihmeellisiä olleet, mutta kolme biisiä tuli tehtyä.

Vuodesta 2006 eteenpäin musiikillista osaamista ei enää kaivattu, vaan kertaukset ovat keskittyneet radiopuoleen. Wirtanen ei kuvaile itseään radiotuotannon ammattilaiseksi, mutta ”näin Puolustusvoimat on katsonut parhaaksi”. Viimeisin kertausharjoitus oli alkuvuoden Radio Kipinä.

Kertausten lisäksi Wirtanen on käynyt Maanpuolustuskurssin vuonna 2018.

– Kurssi numero 227, terveisiä vaan kurssikavereille!

Korpraalina kotiutunut solisti on ylentynyt kertausten ja MPK:n myötä reservin kersantiksi – siitä eivät enää miehistökoulutuksen saaneet pääse ylöspäin.

Wirtanen syventyy kertomaan omasta inttiajastaan. Palvelus alkoi 1994 kesän saapumiserässä.

– Ensimmäisenä päivänä tuli lappu käteen, jossa luki PST. Mietin, että mikä tää on. Kun sain tietää, että se oli panssarintorjuntaa niin innostuin – tapetaan tankkeja käsipelillä, hän muistelee lämmöllä.

Intti sujui hyvin, ja Wirtanen väittää saaneensa komppaniansa parhaat pisteet alokaskaudella. Aliupseerikurssi kuitenkin päättyi ennen kuin ehti alkaakaan.

AUK:n ensimmäiselle kiinnioloviikonlopulle oli varattu Apulannan orkesterin ensimmäisen levyn ensimmäinen studio. Wirtanen kävi neuvottelemassa kantahenkilökunnan kanssa itsensä ulos kurssilta, ja lopulta hän palveli 240 päivää.

– Minulla olisi kyllä ollut aika kova palo sinne aliupseerikurssille. Luulen, että olisin saanut itseni vielä rukkiinkin jotenkin muljattua. 

Wirtanen pohtii, että vaikkei elämässä ole paljoa jäänyt hampaankoloon, niin aliupseeri- ja etenkin reserviupseerikurssi olisi kiinnostanut. Koko intin polku olisi ollut hienoa käydä.

– Ei se orkesterihomma olisi siitä kyykähtänyt. Plus siitä tuli ihan paska levy. Mutta silloin se tuntui maailman tärkeimmältä asialta.