Kannattaisiko johtaa merkitys edellä?
Kirjoittaja pohtii kolumnissaan, miten tarkoin valittu johtamismenetelmä voi motivoida johdettavia niin intissä kuin siviilielämässä.
Vakuuttava johtamistyyli jää helposti mieleen. Muistan erityisen hyvin, miten alokaskaudella esimieheni kertasivat sulkeisjärjestysharjoitusten yhteydessä, miksi harjoittelemme. Erityisesti suuren joukon sujuvaa liikuttamista, sotilaallisen kurin ylläpitämistä ja joukkueen yhteishengen kohottamista varten.
Mieleeni muistuu myös se, miten koulutushaarakaudella toinen joukkueeni upseerikokelaista korosti, miksi harjoittelemme ensiapua. Ei pelkästään harjoittelun ilosta tai intin vuoksi, vaan siksi, että taistelija pystyy jopa pelastamaan kaverin hengen tositilanteen koittaessa.
Vaikka tiesin molemmat perustelut etukäteen, olin mielissäni siitä, että ne käytiin läpi. Näitä kahta tapausta yhdistääkin vähintään yksi asia: johtajien pyrkimys johtaa merkitys edellä. Johtamisessa on keskeistä, että johtaja pystyy perustelemaan käskynsä.
Johtajan tulee aina käskyn annettuaan pystyä perustelemaan, miksi teemme näin. Jos ei osaa vastata kysymykseen, pitää lähtökohtaisesti ottaa vastauksesta selvää. Jos selvityksen jälkeen kysymykseen ei edelleenkään löydy vastausta, on syytä pohtia, miksi näin toimitaan.
Oman toiminnan reflektointi on keskeistä toiminnan tehokkuuden kohentamisessa. Turhia toimintoja tulee tunnistaa ja karsia. Nykyisiä toimintatapoja tulee korvata entistä tehokkaammilla – niin intissä kuin missä tahansa muuallakin.
Kun alaiset ymmärtävät käskyjen syvemmän merkityksen, motivaatio kohenee ja tulokset parantuvat. Tässä yhtälössä voittavat yhtä lailla alaiset kuin johtajatkin. Lopputuloksena on vähemmän käskettävää ja vähemmän tehtävää; aikaa jää enemmän muulle tuottavalle toiminnalle.
Jos johtaja osaa heti kättelyssä vastata kysymykseen, miksi teemme näin, onnistumiselle on hyvät lähtökohdat. Tekemisen syvemmän merkityksen ymmärtäminen korostuu niin Puolustusvoimissa, opiskelussa kuin myös työelämässä.
On verrattomasti motivoivampaa ryhtyä hommiin, kun tietää, miksi niin tehdään. Pelkästään se, että käsketään tekemään jotain, harvoin motivoi. Äkkiseltään epämiellyttävästäkin tehtävästä voi hyvillä perusteluilla tehdä alaisille paljon mieluisamman.
Johtaminen merkitys edellä on verrattain kustannustehokas keino tekemisen tason nostamiseen. Suhteellisen pienellä vaivalla päästään kohti alati parempia tuloksia. Se ei ole vaikeaa, eikä edes liikaa pyydetty.
