Kansalainen, varaudu informaatiosodankäyntiin
Kirjoittaja pohtii kolumnissaan kriittisen lukutaidon merkitystä niin kriisissä kuin arjessa.
Kriisivarautuminen on ollut esillä etenkin viime vuosina. Erityisesti Venäjän Ukrainaan noin kaksi vuotta sitten aloittaman suurhyökkäyksen myötä ihmiset ovatkin aiempaa valppaampia kriisin varalta.
Mahdollisiin poikkeusoloihin varautuminen alkaa perusasioista. Kansalaisia kehotetaan esimerkiksi säilyttämään kotona kotivaraa. Muun muassa juomavettä ja ruokaa on hyvä olla siten, että pärjää mahdollisen kriisin iskiessä 72 tuntia kotonakin.
Monet keskenään erilaiset taidot ovat hyödyksi poikkeusoloissa. Muun muassa maastossa selviytyminen ja henkinen kriisinkestävyys ovat taitoja, joita voi omaksua intin lisäksi esimerkiksi vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa toimiessa tai kouluttautuessa.
Lisäksi useat ammatit antavat valmiuksia kriisitilanteessa toimimiseen. Näitä valmiuksia voidaan hyödyntää joko siviilinä tai sodan ajan sijoituksen edellyttämässä tehtävässä. Työnantaja voi myös varata henkilöstönsä jäseniä kriittisiin töihin poikkeusoloissa tekemällä henkilövarauksen.
Myös informaatiovaikuttamiselta suojautuminen on kuitenkin tärkeä osa kriisivarautumista. Kriittisen lukutaidon opettelemista ja sen merkitystä ei voi korostaa tarpeeksi. Jokaisen tulee osata suhtautua saamaansa informaatioon kriittisesti. Näppärää on, että taitoa voi harjoittaa myös itsenäisesti.
On erityisen tärkeää tulkita mediaa eri näkökulmista ja ymmärtää, miten meihin yritetään vaikuttaa. Myös rivien välistä on hyvä osata lukea ja pohtia, mitkä ovat kirjoittajan intressit.
Kriittisen lukutaidon opetus on aiheellista aloittaa nuoresta pitäen. Myös nuorilla on vapaa pääsy internettiin ja kaikkeen siellä olevaan tietoon, niin oikeaan kuin väärään.
Sodankäynti on saanut uusia muotoja tälläkin vuosituhannella. Hybridisodankäynti on arkipäivää kriiseissä. Informaatiorintama on yhtä lailla lähellä siviilejäkin, joten siellä tapahtuvalta vaikuttamiselta on vaikeaa kenenkään välttyä.
Pyrkimyksenä voi olla esimerkiksi kansalaisten henkiseen kriisinkestokykyyn vaikuttaminen. Sen heikentäminen voi olla kohtalokasta kansakunnalle kriisissä kuin kriisissä.
Kohtalokasta voi olla myös sotilaallisessa kriisissä rintamalla taistelevien taistelutahtoon vaikuttaminen disinformaation avulla. Jos heillä ei ole työkaluja tiedon oikeanlaiseen tarkastelemiseen, taistelutahto saattaa laskea syyttä suotta.
Kriittisen lukutaidon tuomat edut eivät suinkaan rajoitu kriisiaikaan. Taito tulkita mediaa on tärkeää normaalissakin arjessa. Esimerkiksi poliittisessa keskustelussa on tärkeää kyetä erottamaan valheellinen tieto oikeasta ja näkemykset faktoista.
On vahingollista perustaa esimerkiksi omaan talouteen tai terveyteen liittyviä päätöksiä valheellisen tiedon varaan.
Vähintä mitä yksittäinen ihminen voi tehdä kriisivarautumisen saralla on laittaa omat asiansa kuntoon. Siten annamme kriisitilanteessa lisää peliaikaa viranomaisille, myös informaatiosodankäynnin rintamalla.
Jos emme osaa tulkita meille annettua tietoa kriittisesti, meitä on liian helppoa vetää nenästä. Tätä riskiä emme voi ottaa yksilöinä tai yhteiskuntana.
