Kiusaako aamuttelija, vai osoittaako peräti solidaarisuutta?
Kirjoittaja pohtii, onko palvelustovereiden aamuttelu aina pahasta.
Varusmiespalvelustaan suorittava ei voi välttyä aamuttelulta, sillä vanha miehistö ja alikersantit tekevät ilmiön tutuksi jo hyvin varhain alokaskaudella.
Inttikulttuuriin on iskostunut tapa härnätä esimerkiksi nuorempia saapumiseriä. Tätä ilmiötä kutsutaan aamutteluksi. Ideana on muistuttaa uutta saapumiserää edessä olevien palveluspäivien määrästä. Yksinkertainen päivistä muistuttava sana on "aamuja".
Aamuttelu otaksutaan yleisesti negatiivisena asiana, mutta aina se ei sitä ole. Palveluksen alussa aamuttelu on usein silkkaa kettuilua vanhemmalta saapumiserältä. Palveluksen aikana ilmiö kuitenkin omaa monta merkitystä.
Aamuttelu on kuin kaksiteräinen miekka, sillä voi koittaa satuttaa, mutta sillä voi myös osoittaa välittävänsä toisista. Ajatus saattaa kuulostaa hyvin takapajuiselta, mutta ainakin oman palvelukseni aikana olen huomannut, että molemmat vaihtoehdot ovat yhtä toimivia.
Kuulen nykyisin aamuttelua lähinnä omilta palveluskavereiltani. Esimerkiksi pienissä kömmähdyksissä, kuten kahvikupin kaatuessa pöydälle. Ideana ei ole kuitenkaan satuttaa, vaan osoittaa myötätuntoa vahingon sattuessa.
Myös suuremmat vahingot voidaan kuitata aamuttelulla, jos tilanteessa ollaan samalla aaltopituudella. Muuten kiusaamisen raja saattaa ylittyä.
Eräs suomalainen sananlaskukin toteaa, että kettuilu on välittämistä.
Huumori on kuitenkin vaikea laji ja toiset ymmärtävät sitä paremmin. Aamuteltava kohde kannattaa tuntea paremmin kuin pelkästään nimeltä, jotta kiusallisilta tilanteilta vältyttäisiin.
Kun kuulee palvelustoverin aamuttelua, kannattaa pohtia sen pohjimmaista merkitystä, koska tarkoitus ei ole välttämättä lytätä ketään.
Kuten siviilielämässäkin kettuilulla on monta eri merkitystä. Aamuttelu armeijassa pyrkii ajamaan samaa asiaa.
Kiusaamista ei katsota hyvällä myöskään armeijassa, joten aamuttelu on syytä pitää hyvän mielen puolella. Suora aamuttelu särähtää herkästi kantahenkilökunnan korviin, joten sanasta on kehitetty lyhenne "muja".
Lähtökohtaisesti en näe palveluskavereiden aamuttelussa mitään väärää, jos se tehdään yhteisymmärryksessä.
