Vuoden palvelus – nakki vai mahdollisuus?
Kirjoittaja pohtii pitkien palvelusaikojen huonoa menestystä.
Sotilaat ovat järjestäytyneet luokkaan, kun viralliset paperit jaetaan heidän eteensä. Osan naamaa komistaa vaivihkaa hymy, mutta toisilla on kankean tyrmistyneet kasvot. Paperiin on kirjoitettu sotilaiden palvelusajat.
En voi väittää, etteikö alokaskaudella tupamme olisi ollut "puolen vuoden tupa". Vuoden tehtäviä ympäröi ikävä aura ja suuret ennakkoluulot. Tuntui ettei kukaan halua olla palveluksessa vuotta tai edes puolta vuotta, mutta mistä nämä ennakkoluulot kumpuavat? Voiko varusmiespalvelus olla niin syvältä?
Suurin syy lienee, että palvelustehtäviä ei pidetä mielenkiintoisina. Oletetaan vain, että edessä on 12 kuukautta suossa rämpimistä ja sammuneeseen kaminaan heräämistä. Moni ei kuitenkaan pysähdy miettimään mitä kaikkea Puolustusvoimat voi tarjota yksittäiselle varusmiehelle.
Tuhansien arvoiset ajokortit ja rautaiset erätaidot ovat vain pintaraapaisu siitä mitä varusmiehenä voit saada. Harvalla tulee olemaan siviilissä mahdollisuutta ilmaisiin helikopterikyyteihin, adrenaliinin höystämiin taisteluammuntoihin tai ikimuistoisiin telttaöihin. Vaikka suojeluhälytyksen opit tuntuisivat turhanpäiväisiltä, ei voi sanoa etteikö varusmiespalveluksesta jäisi käteen mitään muistamisen arvoista. Näin ainutlaatuista mahdollisuutta ei tule sivuuttaa herkästi.
Työt seisovat, koulu painaa ja elämä odottaa. Kasarmin ikkunasta elämää seuraten voi helposti tulla olo, että jäisi paitsi kaikesta. Ystävät pitävät hauskaa, kun itse harjoittelet syöksymistä jo tuhannetta kertaa. Tosiasiassa vuosi on lyhyt ja vaatimaton siivu elämästä. Kyllä koulut odottavat, baarit palvelevat ja lomamatkat järjestyvät.
Varttuneempana palvelusaikaa ei edes muista viettäneensä, mutta sen aikana kerätyt muistot ja ystävät säilyvät pitkään - tämän voi varmasti allekirjoittaa useat palveluksen suorittaneet. Puolustusvoimien syliin kannattaa heittäytyä rohkeudella ja nauttia ajasta täällä, kun vielä ehtii.
Puolustusvoimat ei myöskään kouluta yksittäisiä sotilaita vaan joukkoja: yhteen hitsattuja toisiaan tukevia taistelijoita. Tupalaisten välinen side on yhtä ainutlaatuinen kuin itse varusmiespalvelus. Oikein yhteennidottuna sitä porukkaa on vaikea erottaa edes siviilissä, joten miksi tyytyä vain kuuteen kuukauteen heidän kanssaan?
Palvelustoverien välinen side ei rajoitu vain tupaan. Valitse satunnainen vihreisiin pukeutunut ryhmä, niin he kasaavat teltan ja syntyy puheensorinaa siitä kuinka paljon teltan kasaaminen tympii. Tämän yhteisen tunteen jakavat kaikki palvelukseen astuneet. Siispä palvelusta tulee vaalia yhteisvoimin. Tutustu tupalaisiisi ja käy sotilaskodissa makkaraperunoilla kavereiden kanssa, sillä samanlaista mahdollisuutta ystävystyä ei tule välttämättä uudelleen.
Arvon jääkärit ja muut. Osaa teistä tulee pännimään enemmän kuin teitä on pänninyt koko elämässänne. Siispä en kehota teitä ajattelemaan positiivisesti, koska jokainen alikersantti on sitä jo teille ehdottanut. Siirtäkää mielummin katseenne huomisen marssikoulutuksesta eteenpäin tuleviin kokemuksiin, ystäviin ja muistoihin. Muistakaa: "Mitä synkempi palvelus, sitä kirkkaampi on reservin aurinko."
