Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Tähtää intissä pidemmälle

Jo pienestä pitäen meidät on opetettu käymään vessassa. Pönttöön pitää osua ja jos joskus sattuu vahinko, jäljet siistitään. Armeijassa kuitenkin nämä itsestään selviltä tuntuvat käytöstavat tuppaavat unohtua.

Saapuessani palvelukseen, ajattelin että armeijan vessojen siisteys vastaisi koulun vessojen tasoa, eli pieniä epäpuhtauksia siellä täällä. Olin kuitenkin väärässä. On arkipäiväistä, että pöntön ympäriltä sekä edestä löytyy virtsalammikko tai pöntössä lilluu edellisen kävijän päivän erikoinen. Tarkempi tähtäys ja napinpainallus veisi ongelman mennessään, mutta niin ei vaan tapahdu, joko ilmeisen kiireen tai välinpitämättömyyden takia. Huvittavinta tässä on se, että nämä samat soturit tetsaavat metsässä kuin viimeistä päivää ja ampuvat napakymppejä. Jos tähtäys toimii rynnäkkökiväärin kanssa, kannattaisiko tähtäinsiirtoavainta testata myös alapään "aseeseen". 

Vessojen siisteysongelma on taidettu huomata myös ylemmältä taholta, sillä moniin vessakoppeihin on ilmestynyt aseenkäsittelyn neljä kultaista sääntöä. 1. Käsittele asetta aina, kuin se olisi ladattu ja varmistamaton. 2. Älä osoita aseella mitään mitä et ole valmis tuhoamaan (lasersääntö). 3. Sormivarmistus. 4. Tunnista maali, varmista tausta. Olen huomannut, että näistä säännöistä ensimmäiset kolme toteutuvat vessassa hyvin, mutta monella on selvästi vaikeuksia tunnistaa maali. Voihan tosin olla, ettei käyttäjä hallitse aseensa voimakasta rekyyliä ja ampuu liian ylös. Voi myös olla, että aseen puhdistus on laiminlyöty ja osumat ovat siksi epätarkkoja. En tosin lähtisi suorittamaan nahkahaulikon puhdistusta aseenpuhdistussetillä, sillä messinkiharja ei välttämättä ole paras vaihtoehto herkille limakalvoille. Suosittelen tähän ihan vain vettä.

Ampumaradoilla on tarkat säännöt kuinka asetta käsitellään sekä ampuma-asennot. Näitä samoja sääntöjä voisi soveltaa myös vessassa. Vessaan menijän tulisi olla seisovassa ampuma-asennossa ja ampua kolme kohdistuslaukausta pönttöön, kunnes voisi aloittaa varsinaisen toimenpiteen. Jos tästä huolimatta osumat menevät minne sattuu, vessaa valvova aliupseeri tulisi tarvittaessa korjaamaan ampujan asentoa. Mikäli mikään keinoista ei toimi, tulee ampujan luovuttaa seisoma-ammunnan suhteen ja lorauttaa istualtaan. Tällä tavalla osumatarkkuuskin on parempi, kun kohde on paljon lähempänä. Kuten ammuntojen jälkeen tulee tehdä, on hyvä suorittaa käyttäjätarkistus myös vessakäynnin päätteeksi. 

Armeijassa koulutetaan arkipäiväisiä asioita, kuten punkan tekemistä ja siistiä pukeutumista, joten vessassa käymisen opettelu ei olisi huono lisä listaan. Toisaalta, jos kaikki siivoaisivat omat jälkensä, ongelmaa ei edes syntyisi. Aseenkäsittelyn kultaisten sääntöjen lisäksi vessojen oviin olisi hyvä kiinnittää muistutus jälkien siivoamisesta, jotta viesti saadaan perille.