Veteraani vauhdissa ampumaradalla
Jatkosodan veteraani Hannes Tuovinen veresti ampumataitojaan aamulla Maxim-konekiväärin kanssa Santahaminan ampumaradalla.
Vain 18-vuotias Hannes Tuovinen lähti jatkosotaan Kuopiossa suoritetun parin viikon alokaskurssin jälkeen. Hän partioi ensin Repolassa ja totutteli siellä sotatoimiin. Käsky kävi Repolasta Rukajärvelle, missä Hannes palveli etulinjassa konekiväärimiehenä 14- divisioonassa jalkaväkirykmentti kymmenen kolmannessa pataljoonassa. Hannes Tuovisen selviytyminen sodasta on pienoinen ihme. Vanhan sanonnan mukaan, konekivääriampujien keskimääräinen ikä rintamalla voidaan laskea tunneissa.
Nuori Tuovinen oli isänmaallinen ja suhtatui sotaan niin hyvin kuin pystyi.
– Menin 18-vuotiaana rintamalle ja olin alle 20-vuotias, kun pääsin siviilin. Kolmen vuoden ajan olin sodassa.
Tuovinen oli mukana joukoissa, jotka ylittivät Suomen vanhan rajan Neuvostoliiton puolelle.
– Ei rajan ylittäminen tuntunut oikein miltään nuorena miehenä. Oli tarkoitus puolustaa Suomea ja pitää Suomi itsenäisenä. Tuntui oikeastaan mukavalta ylittää raja, Tuovinen pohtii.
Tuovisen mukaan yhteishenki ja maanpuolustustahto loi uskoa suomalaisiin sotilaisiin.
– Yhteishenki ja maanpuolustustahto olivat korkealla rintamalla. Kaikkien yhteinen tavoite oli pitää Suomi itsenäisenä, veteraani tiivistää.
Sota koetteli henkisesti jokaista sotilasta, eikä Tuovinenkaan ole unohtanut sodan kauhuja.
– Kyllä se sota tulee mieleen joka päivä kaikessa hiljaisuudessa.
Veteraanien kohtelu on parantunut vuosien varrella Tuovisen mukaan paljon.
– Eihän meitä kohdeltu Suomen kansalaisina 1960-1970-luvuilla. Olimme kaikkien mielestä sitä huonointa porukkaa. Nykyään meidät on nostettu ehkä jopa liian korkeaan asemaan, Tuovinen naurahtaa.
Tuovinen kehuu varusmiehiä sekä uutta sukupolvea heidän suhtautumisestaan veteraaneihin.
– Kyllähän te nuoret olette tehneet hyvän työn.
Hannes Tuovisen poika Erkki Tuovinen oli myös ampumaradalla mukana.
– Olen henkeen ja vereen maanpuolustaja monella eri saralla. Pidimme isän kanssa Suomelle 100-vuotis juhlat, kun
Vihdin kunnalla ja Karkkilan kaupungilla ei ollut varaa järjestää juhlia veteraaneille.
Puolustusvoimat oli juhlissa vahvasti läsnä. Varusmiehet vartioivat porttia samalla, kun puolustusvoimien komentaja ja puolustusministeri olivat juhlissa mukana.
– Ministerillä ei ollut kiirettä minnekkään. Hän jutteli yli puoli tuntia veteraanien kanssa niitä näitä, veteraanin poika muistelee.
Mahdollisuutta päästä ampumaradalle Erkki Tuovinen pitää hienona esimerkkinä puolustusvoimien veteraaneja tukevasta toiminnasta.
– Tässä on hyvä esimerkki parhaasta ja aidoimmasta maanpuolustustyöstä, mitä voi tehdä, Erkki Tuovinen tiivistää.
Erkki Tuovinen pitää isäänsä Hannesta esikuvanaan.
76 vuoden tauon jälkeen Hannes Tuovinen on saapunut tuuliseen Santahaminaan ampumaan samalla aseella kuin jatkosodassakin. Kohde ei ole tällä kertaa elävä. Eikä tuulista keliäkään voi verrata jatkosodan aikaisiin huimiin helteisiin ja paukkupakkasiin. Vanha konekiväärimies ampui kahta taulua 150 metrin etäisyydeltä. Alun hapuilun jälkeen Maxim konekivääri lauloi ja taulut kaatuivat vakuuttavaan malliin.
– Kyllä se 76 vuoden tauko ampumisessa jännitti, Tuovinen myöntää.
Tuovisen poika Erkki Tuovinen kokeili myös konekiväärillä ampumista. Nuorempi Tuovinen osui kohteisiin mallikkaasti. Ampumataito kulkee nähtävästi suvussa.
Vietimme joulukuussa Suomen 102-vuotista taipaletta itsenäisenä. Suomesta on kehittynyt sotien jälkeen hyvinvointivaltio, joka sijoittuu maailman onnellisuus ja hyvinvointimittauksissa kärkisijoille vuodesta toiseen.
Hannes Tuovinen vastaa salamannopeasti kysymykseen itsenäisyyden merkityksestä kansakunnallemme.
– Suomen itsenäisyys merkitsee vapautta. Saamme puhua ja tehdä mitä haluamme.