"Georgia on taloudellisesti riippuvainen Venäjästä" - Venäjän pieni naapuri jäädytti EU-jäsenneuvottelut
Georgian suurissa kaupungeissa on osoitettu voimakkaasti mieltä uuden hallinnon linjauksia vastaan.
Georgia on tienhaarassa – toisella puolella on länsi, toisella Venäjä. Tällä hetkellä maa on valitsemassa jälkimmäisen.
Venäjämielinen Georgialainen unelma -puolue sai lokakuisissa vaaleissa 53 prosenttia äänistä ja enemmistön parlamenttiin. Tilanne eskaloitui, kun vastavalittu pääministeri Irakli Kobakhidze jäädytti Euroopan unionin jäsenneuvottelut vuoteen 2028 asti.
Monet kokivat maan valuneen lopullisesti Venäjän sylikoiraksi. Useat Euroopan maat pitävät vaalitulosta vilpillisenä.
– Georgialainen unelma käytti vaikutusvaltaansa julkisen sektorin työntekijöihin ja mediaan. Vaikuttaa siltä, että vaalivilpissä Venäjän rooli oli pieni verrattuna Georgian omaan hallintoon, kertoo Helsingin yliopiston Euraasian asiantuntija Vladimir Gelman.
Vaalit eivät kuitenkaan ole EU:n ja Venäjän valtataistelu, vaan suurin painoarvo on kotimaan asioilla, hän muistuttaa. Valtapuolue on ollut ruorissa jo vuodesta 2012, ja onnistui pitkään samanaikaisesti miellyttämään Venäjää ja lähentymään eurooppalaisten kumppaneiden kanssa. Puolue on ollut populistisista sanankäänteistään huolimatta suosittu, sillä on onnistunut nostamaan valtion elintasoa.
Käännekohta oli Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Vaikka maa tuomitsi Venäjän aloittaman sodan, halua liittyä EU:n pakoterintamaan ei ollut. Talous sai piristysruiskeen, kun Georgiasta tuli väylä kiertää lännen pakotemuuri.
– Georgia on taloudellisesti riippuvainen Venäjästä. Siihen vallanpitäjät eivät voi vaikuttaa, Gelman sanoo.
Georgialainen unelma sai Ukrainan sodasta myös vankan argumentin, jolla vastustaa EU-lähentymistä. Sodalla pelottelusta tuli ase.
– Eurooppamyönteisten oppositiopuolueiden valtaannousun uhkailtiin johtavan Venäjän hyökkäykseen. Tämä korostui Kobakhidzen puolueen vaalikampanjassa keskeisenä teemana, Gelman avaa.
Georgialainen unelma on Venäjän presidentin Vladimir Putinin tapaan syyttänyt länttä sodanlietsonnasta. Puolue on levittänyt keksimäänsä Global War Party -salaliittoteoriaa, jonka mukaan Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin agendalle kuuluu Ukrainan sodan pitkittäminen ja laajentaminen sekä Georgialaisen unelman syökseminen vallasta.
Länsiliittoumat eivät ole realistisia
Gelman ennustaa, että lähivuosina uusi hallinto tahtoo lähentyä Venäjän kanssa entisestään.
– Georgiassa tiedetään, ettei Venäjä ole katoamassa minnekään, joten välit halutaan pitää mahdollisimman hyvinä. Kansa ymmärtää tämän hyvin.
Suhdetta Venäjään tiivistää vuoden 2008 sodan perintö. Venäjä de facto hallitsee Abhasian ja Etelä-Ossetian alueita, jotka ovat molemmat virallisesti Georgiaa. Tämä antaa Venäjälle jalansijaa pienen naapurinsa turvallisuuspolitiikassa.
Mahdollinen EU-jäsenyys on ennemmin hauras haave, kuin realistinen kehityssuunta. Georgia ei täytä EU:hun vaadittavia kriteerejä edes tyydyttävästi. Enemmistö maan kansalaisista kuitenkin kannattaa jäsenyyttä ja näkee selviä etuja unioniin liittymisessä.
Nato-jäsenyyskään ei ole millään tavalla realistinen tavoite, vaikka vielä vuoteen 2013 asti hallinnut Mikheil Saakašvili oli puolustusliiton vankka puolestapuhuja. Tänä päivänä valtion media käsittelee puolustusliittoa kriittisesti. Natolla pelotellaan kansalaisia samalla tavalla kuin EU:lla – Ukraina halusi liittoon, ja lopputuloksena oli sota Venäjän kanssa.
– Nato on hyvin etäinen georgialaisille. Kansalaiset ymmärtävät EU:n konkreettiset hyödyt, mutta mitä erityistä Nato voisi heille antaa, se ei ole selvää, Gelman pohtii.
Protesteja uutta hallintoa vastaan
Georgian kehityssuunta on synnyttänyt osassa kansalaisista ärhäkän vastareaktion. Monet länsimieliset georgialaiset ovat jalkautuneet kaduille osoittamaan mieltään vaalitulosta vastaan, mukaanlukien maan edellinen presidentti Salome Zubarišvili.
Georgiassa on protestoitu usein viime vuosina, sillä maassa on säädetty monia kiistanalaisia lakeja. Muun muassa presidentin valinta siirrettiin suorasta kansanäänestyksestä parlamentin valinnaksi. Lännessä lait on tuomittu.
Protestoijat ovat saaneet länsimailta ymmärrystä ja myötätuntoa etenkin sosiaalisessa mediassa, mutta Gelman ei usko mielenosoitusten muuttavan vallitsevaa tilannetta.
– Georgian viranomaiset ja asevoimat ovat vallanpitäjien puolella. Ne ovat tarpeeksi voimakkaita protestien tukahduttamiseksi.
Mielenosoituksia on ollut suurissa kaupungeissa, joissa oppositiopuolueet ovat vahvoilla, mutta valtapuolueella on runsaasti kannatusta maaseudulla. Oppositiolla ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi tukijoita, jotta voisi muuttaa maan kurssia äkillisesti, hän toteaa.
– Georgialainen unelma on kansan parissa perin suosittu puolue. Laajaa kannatusta ei tulisi aliarvioida, Gelman sanoo.
