Kriisinhallintatehtäviin hakeutuvien määrä lähes kaksinkertaistunut

Hakijoita kaivataan yhä, sillä erityisosaajista on huutava pula.

Vuonna 2024 sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin haki lähes 3000 reserviläistä, mikä on suurin määrä yli 20 vuoteen. Hakijoiden määrä on ollut tasaisessa nousussa viime vuosina, ja se on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2015.

Viime vuonna hakijoista yli 2300 hyväksyttiin toimintavalmiuteen, ja yli 800 henkilöä sai rauhanturvaajan peruskoulutuksen Porin prikaatin Kriisinhallintakeskuksessa.

Hakijamäärän kasvuun useita syitä

Kriisinhallintasektorin johtaja, kapteeni Ville Seppä Porin prikaatista kertoo, ettei hakijamäärän kasvu tullut yllätyksenä.

– Otimme tiedon hakijaennätyksestä vastaan ilolla, mutta emme yllättyneenä. Kriisinhallintaoperaatiot ja -tehtävät ovat vuosien saatossa vähentyneet, mutta toiminta on kauttaaltaan jäntevöitynyt. Kriisinhallintapalvelus koetaan yhä enemmän mahdollisuudeksi ja etuoikeudeksi

Merkittäviä syitä hakijoiden määrän kasvuun ovat hänen mukaansa nykyinen maailmantilanne, kriisinhallintatehtävien hakuprosessin sähköistyminen vuonna 2022, sekä parantunut palkkaus. 

Kriisinhallintapalveluksen etuna on myös se, että palkasta jää lähes kaikki käteen, sillä kulut ovat operaation aikana olemattomat.

Hakijoita eri taustoista ja syistä

– Hakijoita on laidasta laitaan, ikähaitarilla reilusta kaksikymppisestä karvan alle kuusikymppisiin, Seppä kertoo.

Nuorempia hakijoita motivoi usein seikkailunhalu ja mahdollisuus päästä kansainvälisiin tehtäviin. Moni hakee kriisinhallintatehtävistä nimenomaan alkusysäystä kansainväliselle uralle, sillä kriisinhallinta tarjoaa arvokasta työkokemusta. 

Vanhemmat hakijat puolestaan arvostavat tilaisuutta tehdä jotain erilaista ja irtautua arjesta –   osalle kotimaan työmarkkinatilanne on tärkeä tekijä päätöksenteossa.

Moni hakija kokee kriisinhallintatehtävät arvokkaiksi ja merkityksellisiksi, Seppä kertoo. Kriisinhallintatehtävistä haetaan omaa sotilaallista osaamista tukevaa kokemusta, mutta ne nähdään myös konkreettisena tapana vaikuttaa ympäröivään maailmaan. 

–  Monet joiden kanssa olen puhunut, selittävät sen niin, että haluavat osallistua maanpuolustukseen ja kantaa kortensa kekoon sillä omalla panoksellaan. 

Suurin osa tehtävistä sotilaspainotteisia – erityistehtäville jatkuva tarve

Vaikka kaikki kriisinhallintatehtäviin osallistuvat koulutetaan sotilaalliseen toimintaan kansainvälisessä ympäristössä, jakautuvat tehtävät hyvin karkeasti niin, että niistä noin 80 prosenttia on sotilastehtäviä, kun taas 20 prosenttia painottuvat enemmän siviilikoulutuksen mukaisiin tehtäviin.

Kasvaneesta hakijamäärästä huolimatta, lisää hakijoita kaivataan edelleen, erityisesti erikoistehtäviin.

– Vaikka hakijamäärä on kasvanut, kaipaamme edelleen hakijoita monipuolisista taustoista. Esimerkiksi sotilastulkeista on jatkuva pula. 

Sepän mukaan erityisesti venäjän- ja ukrainankielisiä tulkkeja kaivataan. Heitä tarvitaan Puolassa käynnissä olevaan EUMAM Ukraine -operaatioon, jossa Puolustusvoimat kouluttaa ukrainalaisia sotilaita. 

Puolan lisäksi on kriisinhallintaoperaatioita meneillään esimerkiksi Kosovossa, Libanonissa, Malissa ja Somaliassa.

Tulkkien lisäksi näihin operaatioihin tarvitaan muita ammattilaisia, kuten lääkäreitä ja pappeja.

Rauhanturvaajaksi voi hakea ympäri vuoden

Kriisinhallintatehtäviin voivat hakea varusmiespalveluksen suorittaneet miehet ja naiset ympäri vuoden. Joihinkin erityistehtäviin, kuten lääkärin tai tulkin tehtäviin, voi hakea myös ilman asepalvelusta. 

Kriteerejä näille hakijoille kuitenkin on. Hakijan terveydentilan tulee olla hyvä – palveluskelpoisuusluokan A. 

Lisäksi hakijalla tulee olla moitteettomat elämäntavat, eli viranomaisten rekistereistä ei saa löytyä liikaa merkintöjä. Esimerkiksi huumausaineisiin Puolustusvoimilla on yksiselitteinen nollatoleranssi.

Hakuprosessi etenee niin, että seulan läpäisseet hakijat hyväksytään ensin toimintavalmiuteen, johon vuonna 2024 hyväksyttiin noin 3 000 hakijasta yli 2 300 henkilöä. 

Toimintavalmius kestää vuoden. Sen aikana tehtäviin hakeneelle henkilölle mahdollisuuksien mukaan tarjotaan hänelle sopivaa tehtävää

Mikäli henkilö ottaa tehtävän vastaan, hänet määrätään koulutus- ja valintatilaisuuteen, jossa Puolustusvoimat tekee lopulliset valinnat operaatioon lähtevistä henkilöistä. 

Operaatioon hyväksytyt allekirjoittavat palvelussitoumuksen. Rauhanturvaaja on yleensä lentokoneessa matkalla kriisinhallintatehtäviin kahden viikon sisällä allekirjoittamisesta. 

Palveluksen kesto vaihtelee tehtävästä ja operaatiosta riippuen. Tyypillisesti se on kuusi, kahdeksan tai kaksitoista kuukautta. 

Seppä kannustaa operaatioista kiinnostuneista hakemaan empimättä, taitotasosta riippumatta. Hän korostaa, ettei hakijan aina tarvitse olla mikään erikoismies. 

– Me ei haeta tehtäviin mitään superihmisiä, vaan ihan tavallisia suomalaisia miehiä ja naisia.