Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Joni Kauniskangas

Rannikkolaivaston uusi ja väistyvä komentaja.

Rannikkolaivaston uuden komentajan Sauli Rimmasen (vasemmalla) ja väistyvän komentajan Patrik Lillqvistin (oikealla) mukaan laivaston vahvuus on osaava ja motivoitunut henkilöstö.

"Liityn iskukykyiseen joukkoon, jolla on keskeinen asema Suomelle elintärkeiden meriyhteyksien turvaamisessa" – Rannikkolaivaston uusi komentaja aloittaa työnsä helmikuussa

Joni Kauniskangas

Uuden komentajan mukaan epävakaassa turvallisuustilanteessa korostuu valmiuden ylläpito osaavalla henkilöstöllä.

Kommodori Sauli Rimmanen otti juhlallisin menoin vastaan Rannikkolaivaston komentajan tehtävän Pansion tukikohdassa järjestetyssä komentajanvaihtotilaisuudessa torstaina 30. tammikuuta.

– Otan tämän vaativan tehtävän vastaan kiitollisena ja nöyränä. Teen parhaani luottamuksen eteen, joka minulle on osoitettu, Rimmanen sanoo.

Aikaisemmin Merivoimien esikunnassa henkilöstöpäällikkönä toiminut Rimmanen aloittaa työnsä komentajana helmikuun alussa. Hän on palvellut Rannikkolaivastossa aikaisemmin yhteensä 15 vuoden ajan eri tehtävissä - viimeisimpänä  6. pintatorjuntalaivueen komentajana vuosina 2016–2018.

Rannikkolaivaston vahvuus on Rimmasen mukaan osaava ja motivoitunut henkilöstö, joka pystyy toimimaan tehokkaasti kaikissa tilanteissa.

– Saan palata hienoon ja tuttuun valmiusyhtymään. Rannikkolaivasto on vaativa ja palkitseva palveluspaikka, jossa henkilöstö tekee työnsä hyvässä hengessä, ammattitaitoisesti ja tinkimättömästi, Rimmanen kiteyttää.

Turvallisuustilanne on epävakaa

Rimmanen pitää nykyistä turvallisuustilannetta epävakaana ja vaikeasti ennakoitavana. Hän muistuttaa, että Venäjä pyrkii vastakkainasetteluun lännen kanssa. Se tekee Rannikkolaivaston valmiuden ylläpidosta entistä tärkeämpää.

– Ylläpidämme jatkossakin valmiutta vuoden jokaisena päivänä kaikissa olosuhteissa ja kehitämme laivaston suorituskykyä laaja-alaisesti, Rimmanen korostaa.

Hänen mukaansa Rannikkolaivaston materiaalinen valmius on hyvä ja se kehittyy entisestään uusien Pohjanmaan-luokan korvettien käyttöönoton myötä tulevien vuosien aikana. Ne tuovat parannuksia niin kansallisen puolustuksen kuin kansainvälisen yhteistyönkin osalta.

– Haastava turvallisuustilanne, laaja-alainen valmiuden ylläpito, uusien suorituskykyjen käyttöönotto ja vanhoista hallitusti luopuminen, osaamisen kehittäminen, henkilöstöstä ja materiaalista huolehtiminen sekä asianmukaisesti hoidettu hallinto. Sanoisin, että edessämme on työntäyteiset, mutta samalla hyvin mielenkiintoiset ja motivoivat vuodet, Rimmanen linjaa.

Hän muistuttaa, että valmius ja yhteistyö ovat avainasemassa, kun puhutaan Suomelle elintärkeiden meriyhteyksien turvaamisesta.

Rannikkolaivaston komentajanvaihtotilaisuudessa järjestetty paraati päätti juhlahetken Pansion tukikohdassa. Kuva: Joni Kauniskangas

Väistyvä komentaja korosti ammattitaidon merkitystä

Väistyvä komentaja kommodori Patrik Lillqvist kiitti henkilökuntaa sekä varusmiehiä hyvästä työstä. Hänen mukaansa Rannikkolaivasto kykenee täyttämään tehtävänsä ja valmiusvaatimuksensa kaikissa olosuhteissa. Henkilöstö tekee vaativaa työtä suurella ammattitaidolla.

– Uusi komentaja saa vastuulleen iskukykyisen ja hyvähenkisen laivaston, jonka toimintaa uudet Pohjanmaa-luokan monitoimikorvetit tulevat entisestään vahvistamaan, Lillqvist kiteytti.

Hänen mukaansa Rannikkolaivaston merkitys ja tarve on kasvanut viime vuosien aikana, kun merestä on tullut kansainvälisen turvallisuuspolitiikan yksi päänäyttämöistä. Lillqvist korostaa, että turvatut merireitit ovat Suomelle elinehto.

Lillqvist siirtyy sotakorkeakoulun johtajan tehtävään Maanpuolustuskorkeakouluun. Hän ehti toimia Rannikkolaivaston komentaja noin kaksi ja puoli vuotta, jonka aikana kohdattiin historiallisia hetkiä, kuten Suomen liittyminen Natoon.