Varusmiespalvelus kohentaa varsinkin heikompaa kuntoa

Nuorten miesten kunto kehittyy positiivisesti asepalveluksen aikana, sanoo uusi tutkimus. Tulosten mukaan varusmiespalveluksella on myönteinen vaikutus erityisesti huonokuntoisten tai ylipainoisten miesten terveyteen.

Tuore miespuolisten asevelvollisten fyysisen kunnon kehitystä tarkkaileva tutkimus osoittaa, että varusmiesten kunto paranee huomattavasti asepalveluksen aikana. Tutkimusartikkeli julkaistiin arvostetussa Journal of Science and Medicine in Sport -lehdessä.

Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, kuinka kehon koostumus ja fyysinen kunto palveluksen alussa vaikuttavat kunnon kehitykseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin dataa vuosilta 2005–2015, ja siihen osallistuneita varusmiehiä oli jopa 249 279. Tutkimuksen otanta oli siis valtava.

– Myönteinen löydös oli se, että palveluksesta hyötyvät terveyden ja fyysisen kunnon osalta erityisesti ne varusmiehet, jotka olivat palveluksen alussa ylipainoisia tai heikkokuntoisia, tutkimuksessa mukana toiminut Pääesikunnan koulutusosaston liikuntasuunnittelija Kai Pihlainen kertoo.

Esimerkiksi palveluksen alussa painoindeksin lihavuusrajan ylittäneet pudottivat painoaan keskimäärin viiden kilon verran ja alle 2230 metriä 12 minuutin juoksutestissä juosseet paransivat tulostaan painoindeksiluokasta riippuen 200–300 metriä. Toisaalta palveluksen alussa hyvässä kunnossa olevien varusmiesten kunto kehittyi huomattavasti vähemmän ja saattoi jopa mennä huonompaan suuntaan. Tämä korostaa yksilöllisten lähtökohtien huomioimisen tärkeyttä liikuntakoulutuksessa.

– Tutkimustulokset auttavat meitä koulutuksen kehittämisessä. Pyrimme aktiivisesti kehittämään ratkaisuja, joilla yhä useampi varusmies saavuttaisi koulutuksensa aikana sodanajan tehtävänsä edellyttämän fyysisen toimintakyvyn tason Pihlaisen mukaan tutkimustulokset tullaan huomioimaan varusmieskoulutuksen suunnittelussa. Hän kertoo, että ne osoittavat selvästi, että asevelvollisten lähtötilanteen kuntotaso pitäisi ottaa koulutuksen järjestelyissä huomioon.

– Tehtävä on haasteellinen, koska kuntoerot lähtötilanteessa ovat hyvinkin suuria ja toisaalta yksilöllisten ominaisuuksien huomioon ottaminen on suurilla koulutusvolyymeillä vaikeaa, Pihlainen arvioi.

Pihlainen kertoo, että liikuntakoulutuksen painottamisesta varusmieskoulutuksessa on käyty jo aiemmin keskustelua. Hänen mukaansa liikunnan ja toimintakyvyn asemaa on korostettu esimerkiksi Koulutus 2020 -ohjelmassa.

– Pyrimme luomaan liikuntaharjoituksista sellaisia, että niissä pystyy kuntotasosta riippumatta toteuttamaan omalla tasollaan kehittävän treenin. Myös palautumisen, ravinnon ja unen merkitystä korostetaan uudessa Taistelijan keho -koulutusohjelmassa, Pihlainen avaa.

Vastaavaa tutkimusta ei ole tehty aiemmin. Esimerkiksi yksittäisten saapumiserien kunnon kehitystä on tarkkailtu ennenkin, mutta näin suurta otantaa ei ole aiemmin hyödynnetty.

Tutkimus osoitti kuinka paljon fyysistä kuntoa mittaavien testien tulokset kehittyivät asepalveluksen aikana. Cooperin testin tulokset paranivat viidellä prosentilla, vauhdittoman pituushypyn prosentilla, punnerrukset 19 prosentilla ja istumaannousut jopa 33 prosentilla.

– Varusmiespalveluksen aikainen fyysisen kunnon kehittyminen ja ylipainon väheneminen ovat arvokas tulos sekä maanpuolustuksen että kansanterveyden näkökulmasta, Pihlainen kehuu.

Myös terveysliikunnan tutkimus- ja asiantuntijakeskuksen UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari osallistui tutkimukseen. Hänkin korostaa tulosten positiivisuutta.

– Keskityimme siihen kuinka lähtötilanteessa huonompikuntoinen tai painoindeksiltä lihava tai selkeästi ylipainoinen suoriutuu varusmiespalveluksesta. He, jotka muutosta parempaan kaipaavat näyttävät saavan sitä varusmiespalveluksessa aikaiseksi, Vasankari korostaa.

Vasankari painottaa tutkimustulosten kansanterveydellistä näkökulmaa asevelvollisuuteen liittyen. Niin kauan kuin suuri osa ikäluokasta suorittaa asepalveluksen, on positiivista, että ikäluokan huonompikuntoiset miehet parantavat fyysistä kuntoaan ja kehonsa koostumusta.

– Tämä on maanpuolustukselle erinomainen asia, mutta jos saamme systemaattisesti varusmiespalvelukseen osallistuvien ylipainoisten tai lihavien nuorten miesten kehon koostumusta normalisoitua jonkin verran niin sillä on myös kansanterveydellistä merkitystä.

– Tutkimus osoittaa, että meillä on todella nuoren aikuisen terveysinterventio nimeltä varusmiespalvelus, Vasankari kiteyttää.

Pihlaisen ja Vasankarin lisäksi tutkimusartikkelin kirjoittajia ovat Jani Vaara, Tommi Ojanen, Matti Santtila, Kari Tokola ja Heikki Kyröläinen.