Suomalaisten rauhanturvaajien ammattitaito arvostettua

Ympäri maailmaa operoivat suomalaiset kriisinhallintasotilaat ovat pohjoismaisten kollegoidensa mukaan kylmähermoisten sotilaiden ja luotettavien ammattilaisten maineessa. Vuosien varrella operaatioissa on tutustuttu uusiin ystäviin ja pelastettu naapureita vaikeista tilanteista.

Suomalaiset rauhanturvaajat ovat osallistuneet maailmalla lukuisiin operaatioihin vuodesta 1956 alkaen. Rauhanturvaoperaatioita määrittävät usein niiden monimuotoiset joukot ja yhdessä operaatiossa saattaa olla sotilaita jopa kymmenistä eri maista.

Kansallisuuksien sulautuessa yhteen operaatiotehtävien suorittamiseksi eri maille tyypilliset piirteet nousevat helposti esille. Värikkäät kriisinhallintajoukot toimivat yhtenäisenä, mutta säilyttävät silti kotimaistaan tutut tavat ja maiden kansalaisille ominaiset luonteenpiirteet. 

Oletettavasti myös suomalaisille rauhanturvaajille on ehtinyt vuosikymmenten kuluessa tulla tutuksi eri maista lähetettyjen sotilaiden kanssa työskentely. Nämä sotilaat muodostavat mielikuvansa suomalaisista hyvin pitkälti operaatioalueilla suoritettavien tehtävien sekä kanttiinissa tai kuntosalilla vietetyn vapaa-ajan perusteella.

Osaltaan mielipiteisiin vaikuttavat myös stereotypiat suomalaisista hiljaisina ja saunassa viihtyvinä ihmisinä. Stereotypiat vaikuttavat osaltaan pitävän paikkansa, ainakin muutamien ulkomaalaisten mielestä.

Maine levisi tukikohdissa

Tanskan asevoimien eläköitynyt majuri Jens Morter Jørgensen kuvailee suomalaisten rauhanturvaajien erottuvan joukostaan korkean tason ammattimaisuudellaan. Tanskalaiset sotilaat ovat palvelleet kriisinhallintatehtävissä suomalaisten kanssa vuonna 1964 perustetusta Kyproksen UNFICYP-operaatiosta lähtien. Operaatio perustettiin alun perin turvaamaan rauha saaren kreikkalaisen ja turkkilaisen väestön välillä.

Rauhanturvaveteraani Jørgensen on palvellut Kyproksen operaation lisäksi neljässä eri kriisinhallintaoperaatiossa ja tavannut tehtävissään lukuisia suomalaisia. Hänen palvellessaan Kroatiassa 1990-luvulla suomalaisten sotilaiden maine levisi komppaniasta toiseen.

– Tanskalaiset YK-joukot palvelivat samassa operaatiossa. Vaikka emme olleet naapureita, taitavien suomalaisten maine kantautui meidänkin korviimme, Jørgensen kuvailee.
Suomalaisista maailmalla oleva kuva jäyhinä ja luotettavina ihmisinä näkyy myös muiden rauhanturvaajien keskuudessa. Majuri Jørgensen kuvailee suomalaista esikuntakollegaansa Sudanin UNMIS-operaation ajoilta kivenkovaksi, rauhalliseksi ja luotettavaksi työtoveriksi. Lisäksi hän vahvistaa suomalaisten maineen kovina saunojina.

– Operaatiota perustettaessa suomalaiset rakentavat ensin tarvittavan määrän saunoja ja sitten vasta kaiken muun. Tämä tapa näyttää hieman oudolta ulkopuolisille, kunnes he tutustuvat suomalaiseen mielenlaatuun, Jørgensen paljastaa.

Tavat ja rentous yllättävät

Jørgensen kertoo myös muista suomalaisten omaleimaisista tavoista, joita ulkomaalaiset sotilaat eivät aina näytä ymmärtävän. Hän kuvailee elämänmenon suomalaisten tukikohdissa ja leireissä olevan välillä huoletonta ja vapaamuotoisempaa, mikä saattaa välillä luoda vääriä mielikuvia kovempaa kuria noudattaville ulkomaalaisille sotilaille. 

– Ei kuitenkaan kannata erehtyä. Suomalainen sotilas on veitsenterävä ja kylmähermoinen ammattilainen, Jørgensen alleviivaa.

Tanskalaisten sotilaiden mielikuvat suomalaisista ovat huomattavan yhteneväiset. Afganistanin ISAF-operaatiossa palvellut majuri Niels Klingenberg Vistisen tutustui operaation aikana suomalaiseen everstiluutnanttiin, jonka kanssa jakoi huoneen tukikohdassa. Klingenberg Vistisen palveli everstiluutnantin kanssa eri osastossa, mutta heillä oli tapana keskustella iltaisin läpi päivän aikana syntyneet tilanteet ja turhautumiset. 

– Vielä nykyäänkin muistelen niitä iltoja lämmöllä. Tämä rauhallinen suomalainen auttoi lievittämään turhautumistani ja hänestä tuli hyvä ystäväni, Vistisen mainitsee. 

Suomalaiset pelastivat kyläläisten käsistä

Keskusteluavun lisäksi suomalaiset ovat joutuneet toimimaan pelastavina enkeleinä yllättävissäkin tilanteissa. Ruotsalainen majuri MariAnne Boström joutui uhkaavaan tilanteeseen Libanonissa ajettuaan vahingossa panssariautolla vuohen päälle ahtaalla kylätiellä. Kyläläiset eivät ilahtuneet kuolleesta vuohesta, ja alkoivat piirittää autoja estäen rauhanturvaajien poistumisen tilanteesta.

– Kylän miehiä saapui paikalle suuri joukko ja he piirittivät automme. Syke saattoi nousta hieman, sillä emme tienneet mitä tapahtuu, Boström muistelee.

Kyläläisten käytös ei Boströmin mukaan ollut aggressiivista, mutta rauhanturvaajien tien tukkiminen jatkui toista tuntia. Suomalaisten Sisu-panssariautojen saapuessa kylään ruotsalaiset huokaisivat helpotuksesta.

– Suomalaiset alkoivat neuvotella kyläläisten kanssa vuohen kuolemasta maksettavasta korvauksesta. Kylä oli suomalaisten vastuualueella, joten he tunsivat asukkaat melko hyvin, Boström kertoo.

Noin tunnin kestäneiden tiukkojen neuvotteluiden jälkeen rauhanturvaajat pääsivät jatkamaan matkaansa takaisin tukikohtaansa. Ilta oli ollut stressaava ja pitkä, mutta suomalaisten tulo ratkaisi melko nopeasti syntyneen pattitilanteen.
Boström kuitenkin korostaa suhtautuvansa kokemukseen huumorilla ja sanoo, ettei se ole lähellekään joidenkin rauhanturvaajien kokemia hengenvaarallisia tilanteita. Hän sai kuulla tapauksesta suomalaisilta vielä pitkään.

– Vielä muutama kuukausi tapauksen jälkeen suomalainen majuri tuli kysymään, voinko hankkia heille vuohen grillattavaksi saunan jälkeen, Boström nauraa.