Pyötsiä tarkastelisi uudelleen valmiuslakia

Pääesikunnan päällikön, kenraaliluutnantti Eero Pyötsiän mielestä puolustusvoimien säädöspohja on kunnossa viime vuosina toteutettujen lakihankkeiden jälkeen. Valmiuslakia olisi kuitenkin syytä tarkastella hybridi- ja kyberuhkien tultua kuvaan entistä vahvemmin.

Kesän aikana puolustusvoimat on saanut uuden komentajan ja myös puolustusvoimien kakkospaikalle, Pääesikunnan päälliköksi nousi uusi mutta tuttu kasvo, kenraaliluutnantti Eero Pyötsiä. Entinen operaatiopäällikkö ei heti kättelyssä lupaa mitään uusia linjauksia.

– Ei se, että ihmiset vaihtaa paikkaa, automaattisesti merkitse, että suunta muuttuu johonkin. Meillä on sama strategisen suunnittelun prosessi, jonka myötä syntyy vaihtoehtoja. Mennään asiat edellä suunnitelmallisesti prosessien kautta.

Edellisten neljän vuoden aikana toteutettiin lukuisia puolustusvoimia koskevia lakiuudistuksia. Pyötsiän mukaan turvallisuusympäristön muutos ja valmiuden kehittäminen vaati uudistuksia, mutta puolustusvoimien säädöspohja on nyt kunnossa.

– Laki, jota puolustusvoimien näkökulmasta olisi syytä katsoa suurennuslasilla läpi ja tarkentaa, on valmiuslaki. Vastaako se tämän päivän haasteita, kun uhkakirjoon ovat tulleet mukaan hybridit ja kyberit ja koko yhteiskuntaa uhkaavat tekijät ja aikatekijät ovat muuttuneet.

Uuden hallituksen ohjelma ei tuo puolustusvoimille mitään merkittävä muutospainetta. Pyötsiän mukaan on keskeisintä, että noudatetaan edellisen hallituksen aikana tehdyn puolustusselonteon linjauksia.

Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa ensi vuodelle suurimmat puolustusvoimiin kohdistuvat haasteet liittyvät Pyötsiän mielestä edellisen hallituksen laatiman julkisen talouden suunnitelmaan edellyttämään miljardin euron säästöön toimintamenoissa ja kohonneisiin vuokrakustannuksiin.

– Toivoisin, että saataisiin vähän helpotusta näihin kahteen kohtaan, Pyötsiä sanoo.

Hallitusohjelmassa on päätetty asettaa kaksi parlamentaarista komiteaa selvittämään puolustusvoimien kannalta tärkeitä asioita, toinen Suomen kriisihallintapolitiikkaa ja toinen asevelvollisuutta.

Pyötsiän mielestä kriisihallinnassa on tärkeää, että ohjaus siitä, mitä puolustusvoimilta odotetaan, tulee riittävän ajoissa. Näin mahdollinen operaatio kyetään suunnittelemaan mahdollisimman laadukkaasti. Operaatiot pitäisi saada myös painopisteytettyä jollakin tavalla, ja muodostamaan suurempia operaatioita.

Kriisinhallinnan kasvattamista rajoittavat Pyötsiän mukaan sekä raha että ihmiset. Rahaa käytetään nyt noin 400 sotilaan osallistumiseen suurin piirtein saman verran kuin vuosia sitten yli tuhannen sotilaan lähettämiseen.

– Tämän hetkinen rahoituksen taso ja toisaalta sekä palkatun henkilöstön että reserviläisten halukkuus tehtäviin eivät juuri tue, että lähdettäisiin kovin paljon suurempaan joukkomäärään. Erityisesti reserviläisten osalta tarvittaisiin suurempaa halukkuutta.

Asevelvollisuuden kehittämistä selvittävää komiteaa Pyötsiä evästää sanomalla, että nykyinen järjestelmä riittää tuottamaan puolustusvoimille sodan ajan joukon. Nykyisillä koulutusmäärillä pystytään saamaan oikean ikäinen ja suorituskykyinen sodan ajan joukko, eivätkä suuremman joukon kouluttamiseen resurssit riitä.

– Naisten nykyinen määrä on ihan hyvä. Ne naiset, jotka meille tulevat, heillä on joku selkeä päämäärä ja tavoite. He ovat äärettömän motivoituneita.

Naisten vapaaehtoinen asepalvelus täyttää ensi vuonna 25 vuotta. Pyötsiä kertoo, että hän nuorempana upseerina ajatteli, mitä uudistuksesta seuraa, mutta mitkään kielteiset odotukset eivät toteutuneet.

– Hyvä ja oikea ratkaisu, joka olisi varmaan pitänyt tehdä jo aikaisemmin.

Pääesikunta osaltaan valmistelee kahta puolustusvoimien lähivuosien suurta hankintaa. Merivoimien uusien korvettien rakentamispäätöstä odotellaan tämän vuoden aikana, ja Pyötsiän mukaan ratkaisuun pyritään mahdollisimman nopeasti.

– Siellä on edelleen muutamia avoimia asioita. On tiettyjä periaatteita ja reunaehtoja, joista meillä ei ole mahdollisuutta joustaa.

Ilmavoimien Hornet-hävittäjien seuraajan valinnassa seuraava vaihe on tämän vuoden jälkipuoliskolla lähetettävä tarkentava tarjouspyyntö. Sitä seuraavalla neuvottelukierroksella määritellään hankittavien kokonaisuuksien sisällöt. Ensi vuonna valmistajilta pyydetään lopulliset tarjoukset.

Reservin kertausharjoituksia ollaan tulevien neljän vuoden aikana lisäämässä. Pyötsiän mukaan puolustusvoimille on tätä varten tulossa lisäresursseja, mutta syksyn aikana katsotaan tarkemmin, miten ne kohdennetaan.

Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen antama sotilaallinen koulutus siirtyy ensi vuonna myös puolustusvoimille. Pyötsiä vakuuttaa, että tehtävä tullaan hoitamaan, ja siinä nojataan reserviläiskouluttajiin. Vielä on kesken, paljonko koulutusvuorokausia tulee, mutta tärkeintä on päästä asiassa liikkeelle.

Omalle väelleen Pääesikunnassa Pyötsiä sanoo, että edeltäjien pohjalta isoja muutostarpeita ei ole. Hän painottaa kahta asiaa: poikkeusolojen toimintaa tullaan edelleen kehittämään ja työt tehdään olemassa olevan organisaation kautta. Uusia erillisiä työryhmiä ei hänen mielestään tarvitse uuteen tehtävään perustaa.

Koko puolustusvoimille viesti on, että kaikkien toimijoiden pitää pystyä tekemään asiat yhdessä.

– Aina ei tarvitse olla samaa mieltä Pääesikunnan kanssa, mutta on hyvä, jos pystyy perustelemaan, miksi ajattelee eri tavalla.

 

Korjattu 12:59 04.09.2019: Sotilaallinen koulutus siirtyy puolustusvoimille, mutta sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta annetaan edelleen osana vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta.