Jarkko Karsikas on ensimmäinen suomalainen Naton komentorakenteessa työskentelevä kenraali – "Täällä työskentelevät ihmiset ovat alallaan todellisia ammattilaisia"

Naton tietojärjestelmäportaassa Karsikas etsii ratkaisuja tieto- ja kyberturvallisuuskysymyksiin monikansallisessa tiimissä.

Kun Jarkko Karsikasta pyydettiin Naton esikuntapäällikön tehtäviin, vastausta ei tarvinnut kauan pohtia. Kansainvälinen tehtävä Natossa oli hänelle suuri kunnianosoitus.

Uudessa tehtävässään prikaatikenraali Karsikas on päässyt hyödyntämään laajasti tietoa, jonka parissa hän on tehnyt töitä myös Suomessa. Tieto- ja kyberturvallisuus herättävät Naton tietojärjestelmäportaassa kysymyksiä, joihin etsitään ratkaisuja yhdessä ammattilaisten kanssa.

Tietojärjestelmäporras (Nato Communication & Information Systems Group) toimii 14 Nato-maassa ja siihen kuuluu noin 1 600 työntekijää. Henkilöstöä on yhteensä 24 eri maasta.

Nato-kenraalin työpaikka sijaitsee Belgian Monsissa Naton SHAPE:n (The Supreme Headquarters Allied Powers Europe) kanssa samassa rakennuksessa, mutta se on oma itsenäinen esikunta ja kokonaisuus.

Tietojärjestelmäportaassa teknologian innovaatioiden parissa työskentely on arkipäivää.

Tietoturvakysymykset ovat nousseet Karsikkaan työssä ajankohtaisiksi, kun teknisiä laitteita käytetään sodassa yhä enemmän. 

Karsikas pohtii kollegoiden kanssa Natossa, miten tietoturvallisesti pystytään järjestämään nykyaikaisilla teknologioilla työskenteleminen. Nyt ja tulevaisuudessa esimerkiksi älypuhelinten ominaisuuksia käytetään apuna sodankäynnin johtamisessa.

– Joudumme miettimään täällä, kuinka voimme tuoda seuraavan sukupolven kommunikaatioviestintäratkaisut osaksi jokapäiväistä elämää ja sodankäynnin tarpeita tietoturvallisesti.

Teknologian valtavan nopean kehityksen lisäksi Ukrainan kriisi on tällä hetkellä kansainvälisesti ajankohtainen aihe. Nykyaikaisiin sotamenetelmiin on kyettävä reagoimaan reaaliaikaisesti.

– Haasteena on se, kuinka pystymme vastaamaan sodassa käytettyyn teknologiaan ja sen uhkamaailmaan niillä järjestelmillä sekä koulutuksella, jotka meillä on tällä hetkellä käytössä. Se on iso teema, jota yritetään ratkoa.

Venäjän kybervaikuttamisen lisääntyminen näkyy konkreettisesti Karsikkaan päivittäisessä työssä, koska hän seuraa työryhmänsä kanssa maan toimintaa ja kokoaa siitä tilanneymmärrystä. 

– Pyrimme ymmärtämään ja analysoimaan itänaapurin tavoitteita sekä ottamaan ne huomioon toiminnassamme.

Yksi Naton tavoitteista on luoda mekanismeja, joilla liittolaiset pystyvät tukemaan toisiaan kyberympäristössä ja tekemään yhteistyötä. Vaikka jokainen jäsenvaltio hoitaa tällä hetkellä pitkälti itse oman kybertoiminnan suojaamisen, yhteisiä tukijärjestelmiä ollaan jo kehittämässä.

Monikulttuurinen ilmapiiri

Karsikas tuo esille, että työhön kuuluu olennaisesti tasapainoilu Naton byrokraattisuuden ja toiminnanvapauden välillä. Ensin pitää päästä sisään Naton standardeihin, kokouksiin ja vakiorakenteisiin, joiden avulla asioita tehdään. Kun kehyksen ymmärtää, työssä on myös liikkumatilaa.

Liikkumatilaa tarvitaan innovointiin, joka on elinehto, kun työskennellään modernin teknologian kanssa. Karsikkaan kansainvälisessä työryhmässä asioiden eri näkökulmat tulevat hyvin esille, kun siinä työskentelee paljon myös muun muassa naisia ja siviilejä.

– Täällä työskentelevät ihmiset ovat alallaan todellisia ammattilaisia. Työryhmän diversiteetin myötä ihmisillä on hyvin innovatiivinen ja avoin lähestymistapa asioihin, mitä arvostan erityisesti. 

Karsikas summaa, että parasta työssä on ollut ihmiset, joiden kanssa on saanut tehdä yhteistyötä. Työpaikalla vallitsee hyvä ilmapiiri, jossa jokainen auttaa toisiaan.

Karsikkaan työpaikalla puhutaan englantia, mutta myös ranskan kielen harjoittelemisesta on ollut hyötyä Belgiassa. Kuva: Elmeri Lehti

Kollegojen keskuudessa suomalaiset työntekijät ovat erityisen arvostettuja. Karsikas kokee, että olemme Natossa ennen kaikkea turvallisuuden tuojia ja kehittäjiä, jolloin pystymme antamaan lisäarvoa puolustusliittoon omalla tekemisellämme.

– Suomalaiset tuovat tähän organisaatioon lisäarvoa sen osaamisen avulla, jota meille on kertynyt kotimaassa. Meidän ei tarvitse olla mitään erikoista, eikä vetää mitään Nato-kaapua päälle. Riittää, että uskallamme edustaa omaa kansallisuutta, kuten muutkin jäsenet täällä tekevät.

Kielitaito korostuu työssä

Monsissa työkielenä käytetään englantia, jota jokainen puhuu eri tavalla. Vieraan kielen ohella Nato-työssä kirjainlyhenteet ovat kiinteä osa puhetapaa.

– Muutama ensimmäinen viikko meni ihmetellessä, mistä on todella kyse. Alussa piti opetella paljon uutta sanastoa ja lyhenteitä. Kaikki kollegat ovat olleet itsekin samassa tilanteessa, minkä vuoksi he ymmärtävät aloittamisen haasteet.

Englannin lisäksi ranskan kielen osaaminen korostuu Belgiassa työskennellessä. Ranskan kielen opiskelusta on tullut Karsikkaalle ja hänen vaimolleen mukava yhteinen harrastus. 

– Ranskan kielen taito täytyy olla tietyllä tasolla, jos haluaa pärjätä jokapäiväisissä askareissa. Aamulla työpaikan portilla minulla on tapana tervehtiä muita ranskaksi: ”Bonjour!”

Työarki Monsissa on kiireistä, mutta sen lisäksi Karsikas ehtii viettämään aikaa myös perheen kanssa. Karsikkaan vaimo on muuttamassa pian hänen perässään Belgiaan.

Monsissa vietettyjen viikkojen aikana hän on ehtinyt tutustua jo maan ruokakulttuuriin. Monet maailmankuulut belgialaiset herkut ovat tehneet Karsikkaaseen vaikutuksen.

– Erityisen hyviä ovat olleet ranskanperunat ja niiden kanssa tarjoiltavat lisukemajoneesit, ovathan ne täältä Belgiasta lähtöisin. Niiden lisäksi belgialainen olut ja suklaa ovat kokeilemisen arvoisia. Ylipäätään ravintolakulttuuri on täällä vilkasta, joten hyviä ruokapaikkoja on jo löytynyt.

Karsikas haluaa päästä asumisen suhteen Monsin keskustassa mahdollisimman helpolla, jotta aikaa jäisi muuhunkin kuin kodin ylläpitämiseen. Hänen asuinpaikkansa läheisyydessä on runsas tarjonta erilaisia kulttuurikohteita, joita hän on tutkinut vapaa-ajallaan.

– Minua kiinnostaa erityisesti sotahistorialliset kohteet. Noin 50 kilometrin säteellä Monsista sijaitsee esimerkiksi Dinantin ja Namurin linnoitukset, jotka ovat olleet erittäin mielenkiintoisia vierailukohteita.

Kokemusta kriisinhallintatehtävistä

Uusiin paikkoihin tutustuminen ei ole Karsikkaalle vierasta, koska hän on asunut töiden vuoksi väliaikaisesti ulkomailla aikaisemminkin. Sopiva elämäntilanne ja ainutlaatuinen mahdollisuus työskennellä Naton komentorakenteessa saivat hänet innostumaan nykyisestä tehtävästä. 

Karsikas kertoo viihtyvänsä hyvin ulkomailla ja kansainvälisissä tehtävissä.

– Pidän ehdottomasti kansainvälisestä ilmapiiristä. Pärjään kielitaitoni puolesta hyvin täällä, ja sen lisäksi on mahtavaa tutustua erilaiseen toimintakulttuuriin sekä nähdä siviilielämässäkin erilasta maailmaa, Karsikas tunnelmoi. 

Karsikkaan uraan on kuulunut kaksi kriisinhallintaoperaatiotehtävää 2000-luvun alussa Kosovossa ja Bosnia-Hertsegovinassa. Siellä hän ymmärsi, että kansainväliset tehtävät voisivat kiinnostaa myös tulevaisuudessa.

– Vuonna 2002 järjestettiin viestiupseerien kansainvälinen kurssi, jossa olin vetovastuussa. Kurssiin kuului tutustuminen Kosovon operaatiossa, jonka myötä innostuin lähtemään vuodeksi kriisinhallintaoperaatiotehtäviin Kosovoon.

Karsikas myöntää, että kansainväliset tehtävät ovat todella työllistäviä. 

– Kosovossa tehtiin pitkää päivää maanantaista sunnuntaihin, mutta tehtävät olivat sellaisia, että ne koukuttivat ja motivoivat samaan aikaan. Harva Suomeen palaava henkilö sanoo, että ei enää ikinä lähtisi vastaavanlaisiin tehtäviin.

Tasavallan presidentti nimitti Jarkko Karsikkaan heinäkuussa 2024 määräaikaiseen kenraalin virkaan. Syyskuussa 2024 presidentti ylensi hänet prikaatikenraaliksi.