Naisille halutaan kutsunnat ja varusmiehille rahaa

Eduskuntapuolueet haluavat kehittää asevelvollisuutta ja sen tasa-arvoisuutta. Valtaosa kansanedustajista halusi esimerkiksi laajentaa kutsuntoja, mutta huolenaihe oli myös varusmiesten laiha lompakko.

Miesten asevelvollisuutta Suomessa on jo vuosikymmeniä pidetty itsestäänselvyytenä. Naisten ja miesten tasa-arvo maanpuolustuksessa on kuitenkin herättänyt keskustelua, minkä takia valtaosa eduskuntapuolueista haluaa kutsuntojen koskevan jatkossa myös naisia.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan asevelvollisuutta koskevassa seminaarissa puolustusvoimien koulutuspäällikkö, prikaatikenraali Jukka Sonninen taustoitti, että yleistasolla nykyistä järjestelmää kannattaa valtaosa suomalaisista.

– Trendi on selvästi kasvava; myönteisesti nykyiseen asepalvelukseen suhtautuvia on reilusti enemmän kuin sen vastustajia. 81 prosenttia on sitä mieltä että nykyinen järjestelmä on varsin hyvä, nyt ja tulevaisuudessakin, Jukka Sonninen täsmensi.

Paneelikeskustelussa suurin osa kansanedustajista piti nykyistä maanpuolustusjärjestelmää kustannustehokkaana sekä laadukkaana. Kaikki puolueet tunnustivat siinä kuitenkin epätasa-arvoisuutta, koska kutsunnat koskevat ainoastaan miehiä.

Vihreiden Krista Mikkonen korosti, että naisia ei informoida tarpeeksi asepalveluksesta, jotta halukkaiden olisi helppoa osallistua palvelukseen. Esimerkiksi kutsuntakirjeiden lähettäminen vain miessukupuolisille luo naisille suuren informaatioloven puolustusvoimien tarjoamista mahdollisuuksista.

– Täytyy olla todella aktiivinen tyttönä ja naisena, jotta saa tarvittavasti tietoa siitä mitä puolustusvoimat tarjoaa. He eivät esimerkiksi tiedä milloin kutsunnat ovat, ja ne ovat ehkä juuri ehtineet mennä, kun olisi sopiva aika aloittaa palvelus, Mikkonen valotti.

Kutsuntojen laajentamista kannattivat kaikki puolueet, paitsi vasemmistoliitto. Vasemmistoliiton Markus Mustajärvi kertoi, että jos pääpaino on tasa-arvossa asevelvollisuudesta puhuttaessa, tulee asevelvollisuuden koskea sekä naisia että miehiä tai ei kumpaakaan sukupuolta.

– Jos tasa-arvo nostetaan kaikista painavimmaksi perusteeksi arvioitaessa asevelvollisuutta, on vain kaksi vaihtoehtoa; asevelvollisuus on pakollinen kaikille, tai sitten se ei ole pakollinen kenellekään, Mustajärvi korosti.

Mustajärven mielestä pelkästään kutsuntoja ei voi siis laajentaa, vaan myös asevelvollisuus täytyy laajentua naisia koskevaksi, mikäli naiset osallistuvat kutsuntoihin.

Keskustan Antti Kaikkonen puolestaan näki kutsunnat ja kansalaispalveluksen askeleena tasa-arvoisempaan suuntaan.

– Kyllä tällaisia askelia voidaan ottaa ilman, että naiset pakotetaan asevelvollisuuteen, Kaikkonen muistutti.

Pisimmillään vuoden kestävä asepalvelus on uhraus varusmiehen lisäksi myös hänen kukkarolleen. Sen tunnustaa myös kokoomuksen Pauli Kiuru.

– Se on nuorelle ihmiselle kova satsaus isänmaan puolesta. Eikä siihen kuulu pelkästään palvelusvuosi, vaan myös aika opiskelemaan siirryttäessä, Kiuru huomioi.Jokainen puolue oli sitä mieltä, että seuraavassa hallitusohjelmassa tulisi olla kirjaus varusmiehen taloudellisen aseman parantamisesta. Varusmiehen lompakosta tullaan siis puhumaan puolueiden vaaliohjelmissa.

Seminaarissa kuultiin kansanedustajien lisäksi myös järjestöjä. Vaihtoehtoisia palvelusmalleja esitteli Elisabeth Rehn Bank of Ideas -ajatushautomon puheenjohtaja Kaisa-Maria Tölli, ja rauhanjärjestö Sadankomitean pääsihteeri Anni Lahtinen. Malleja yhdisti esimerkiksi niiden sukupuolineutraalius.

Ajatushautomon malli olisi pakollinen miehille ja naisille, mutta valittavissa olisi asepalveluksen lisäksi myös kurssimuotoinen varautumispalvelus. Sadankomitean mallissa taas tarkoituksena olisi muuttaa asevelvollisuus vapaaehtoiseksi.