Tuomas Kaarkoski

MPK-kiväärien hankinta saatiin toteutettua Maanpuolustuksen kannatussäätiön rahoituksella.

MPK:n kiväärihankinta lähestyy maaliaan

Elias Tuominen

MPK:n koulutustoiminta siirtyy kesällä uuteen aikaan, kun uudet MPK-kiväärit saadaan käyttöön.

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) seitsemän vuotta kestänyt prosessi koulutuskäyttöön tarvittavista asehankinnoista on kesällä saapumassa päätökseensä. Uudeksi MPK-kivääriksi on valittu eteläkorealaisen Dasan Machineriesin valmistama kivääri, joka saadaan käyttöön kesän aikana sen jälkeen, kun poliisi on tarkastanut aseet.

– MPK:n asehankinta alkoi jo vuonna 2013, kun MPK teki puolustusministeriölle koulutuskäyttöön tarvittavista asehankinnoista esityksen. Eri vaiheiden jälkeen lopullisen sysäyksen asehankinnoille antoi uusi ampuma-aselaki vuonna 2019, jossa määriteltiin MPK:lle sotilaallisia valmiuksia palvelevana koulutuksena annettavan ampumakoulutuksen järjestämisestä sekä käytettävästä asetyypistä, MPK:n toiminnanjohtaja, prikaatikenraali evp. Pertti Laatikainen kommentoi.

Rahoitus asehankintoihin järjestyi Maanpuolustuksen kannatussäätiöltä, eikä siihen ole käytetty valtionapua. Hankkeen tavoitteena on ollut yhtenäistäminen, sillä aikaisemmin MPK:n ammunnoissa käytettiin osallistujien omia sekä toimintaan osallistuvien järjestöjen omistamia aseita.

– Nykyinen koulutusase on malliltaan ja käytettävyydeltään samanlainen kuin Puolustusvoimissa käytettävä rynnäkkökivääri, joten se on reserviläisen kannalta helppo käsitellä, Laatikainen kertoo.

Asehankinnan lähtökohta oli Laatikaisen mukaan se, että aseen tuli olla toiminallisesti ns. AK-toiminen eli rynnäkkökiväärin kaltainen. MPK halusi aseeseen myös samanlaisen takatähtäimen kuin RK:ssa, jotta aseella ampuminen olisi myös näiltä osin tuttua. Erona on se, että MPK:n ase on siviiliase, eikä se ole sarjatuliase. Muutoin uusi MPK-kivääri on identtinen toiminnallisuudeltaan RK:n kanssa.

– Asehankinta parantaa ammuntojen turvallisuutta. Ase on toiminnallisuutensa vuoksi tuttu reserviläisille varusmiespalveluksesta, eikä erillistä käyttökoulutusta tarvitse järjestää. Itsellänikin on edellisestä RK-ammunasta jo yli 5 vuotta ja kun otin valitun aseen käteen sen käyttö oli tuttua ja tuli selkäytimessä, Laatikainen kehuu.

MPK toimii koko maan alueella yhteensä 27 koulutuspaikassa. Koulutuspaikat sijaitsevat pääosin Puolustusvoimien joukko-osastojen yhteydessä. Aseiden määrä mahdollistaa ampumakoulutuksen toteuttamisen kaikilla koulutuspaikoilla, vaikka tarkkoja aseiden lukumääriä ei julkisuudessa esille tuodakaan.

Aseiden hankintamaa on herättänyt keskustelua, kun kilpailutuksen voitti eteläkorealainen valmistaja kotimaisen sijaan. Hankinta toteutettiin julkisena kilpailutuksena. Tarjouksen tehneiden asevalmistajien joukossa ei ollut suomalaisia valmistajia, mutta valitun aseen toimittaja on suomalainen asealan yritys.

– Aseiden hankinnassa noudatettiin hankintalain kilpailutusmääräyksiä ja siihen oli mahdollista kaikkien luotettavien ja hyväksyttyjen toimijoiden osallistua. MPK:n hallitus hyväksyi valintakriteerit, jossa arvioitiin toisaalta hinta ja toisaalta aseen käytettävyys. Kymmenen MPK:n toiminnassa mukana olevaa reserviläistä suorittivat tarjouksen tehneillä aseilla vuosi sitten testiammunnan ja pisteyttivät aseiden käytettävyyden. Näiden perusteella MPK:n hallitus päätti aseen valinnasta, Laatikainen summaa.