Lindbergin perintö: valmius ja koulutus

Kenraali Jarmo Lindberg pitää puolustusvoimain komentajakautensa merkittävimpinä asioina valmiuden kehittämistä ja pilottivaiheessa olevaa koulutusuudistusta, joka tulee kaikkialle voimaan ensi vuodesta lähtien. Puolustusvoimat on palannut hänen kaudellaan perinteiseen tasapainoon, jossa määrärahat jakaantuvat tasaisesti henkilöresursseihin, toimintaan ja hankintoihin.

Haastatteluhetkellä kenraali Jarmo Lindbergillä on enää muutama päivä jäljellä puolustusvoimain komentajana. Liekö siinä syy hänestä huokuvaan helpottuneisuuteen ja rentouteen. Lindbergin mukaan rentoutta tarvitaankin komentajan tehtävässä.

– Aina pitää olla huumoria. Ei tätä hommaa otsa kurtussa tehdä. Vaikka on paljon muodollisia, virallisia asioita, pitää osata olla rento, Lindberg sanoo.

Hävittäjälentäjätausta näkyy siinä, että Lindbergiä on totuttu pitämään nopeana käänteissään. Hän sanoo oppineensa kärsivällisyyttä.

– Kun on riittävän pitkään näin isossa organisaatiossa tekemässä suuria muutoksia ja suunnitelmia, hyväksyy sen, että keskisuuri muutos vie viisi vuotta ja suuri vuosikymmenen. Siksi oman näkemyksen pitää ulottua riittävän kauas eteenpäin. Suunnitelmia tulee tehdä viisi vuotta aiemmin, jolloin muualla ei ole vielä herätty.

Rentouden ja kärsivällisyyden lisäksi komentajalle tärkeää on empaattisuus.

– Kun tapaa paljon ihmisiä, pitää olla kiinnostunut ihmisistä ja empaattinen. Isojen muutosten keskellä ihmisillä on usein epävarmuutta tulevasta. Näitä muutoksia ei tehdä huvin vuoksi, ja niitä tehtäessä pitää olla ymmärrystä seuraamuksista yksittäisille ihmisille. Tämä on niitä johtamisen perustotuuksia, Lindberg selvittää.

Viisi vuotta sitten, Lindbergin aloittaessa komentajakautensa, olivat Krimin miehitys ja Itä-Ukrainan kriisi tuoreita asioita. Hän suhtautui kylmän rauhallisesti ja analyyttisesti muuttuneeseen toimintaympäristöön. Tämä selittyy sillä, että hän on ollut käytännössä koko uransa operatiivisella puolella ja seurannut työkseen sotilaallista toimintaympäristöä.

– Tuolloin analyysimme johtopäätös oli, että valmiutta pitää säätää. Ilmoitin siitä omalle väelle ja julkisuuteen ensimmäisinä päivinä, Lindberg muistelee.

Viiden vuoden aikana valmiuden kehittämisessä on otettu suuria loikkia eteenpäin. Aiemmin normaalivalmiudessa oli korostunut meri- ja ilmavoimien pienten valmiusyksikköjen toiminta. Lindberg sanoo sen olevan palokuntamaista toimintaa. Suurimmat muutokset viime vuosien aikana valmiuden kehittämisessä ovat kohdistuneet maavoimiin.

– Maavoimissa on tehty erinomaista työtä. Reserviä on aktivoitu ja sen valmiutta on säädetty. Meidän kärkemme on ollut sellaisissa toimenpiteissä, joita voidaan tehdä muutamien vuorokausien aikana. Suurta reserviä voi verrata diesel-koneeseen, joka lähtee hitaasti kiihtymään mutta aikaa myöten löytyy vääntöä. Nyt on säädetty tämän koneen alkukierroksiin herkkyyttä.

– On luotu komppanian kokoisia valmiusyksiköitä, jotka ovat aktivoitavissa tuntiluokassa. Tästä on erittäin hyviä kokemuksia. Laajennamme yksiköitä ja lähivuosina resursseista riippuen testaamme ensimmäistä pataljoonan suuruista valmiusyksikköä, Lindberg toteaa.

Hän huomauttaa, että valmiusyksiköt koskettavat myös meri- ja ilmavoimia, jonne on yhtä lailla luotu yksiköitä.

Komentajuuden alkuvaiheeseen kuului myös puolustusvoimauudistuksen loppuun saattaminen. Puolustusvoimauudistuksen suunnittelu aloitettiin jo ennen silloisen hallituksen tulevia puolustusbudjetin leikkauksia. Kaikkea piti säätää, eli leikkaukset ulottuivat henkilöstöön, infrastruktuurin ja materiaalihankintoihin. Säädöt aktivoitiin tammikuussa 2015. Uudistuksessa oli myös hyviä puolia.

– Palautimme budjettitasapainon henkilöresurssien, toiminnan ja hankintojen suhteen. Tehtävien määrää supistettiin pääosin hallinnosta, mikä mahdollisti toiminnan terävöittämisen. Työn uudelleen jakoa ja keskittämistä tehtiin voimakkaasti. Prosessit uudistettiin, mikä vapautti henkilöstöä. Kouluttajien määrä nostettiin 2,5 kouluttajaan jokaista joukkuetta kohden, Lindberg kertaa.

14 500 tehtävästä vähennettiin 2500. Irtisanomisia ei silti tullut paljoakaan. Henkilöstösupistuksissa käytettiin hyvän työnantajan menetelmiä, mitä on käytetty esimerkkinä muuallakin valtiohallinnossa. Nyt henkilöstömäärä on kääntynyt hienoiseen kasvuun. Tällä hetkellä puolustusvoimissa työskentelee 12 300 henkilöä ja tuoreessa hallitusohjelmassa luvattiin sata lisää.

– Puolustusvoimauudistus ei ollut yhden yön ihme. Koko ajan pitää tarkastella toimivuutta. Matkan varrella muuttuneet laitkin ovat vaikuttaneet henkilöstötarpeisiin.

Lindberg on korostanut alusta lähtien massa-armeijan lisäksi terävän teknokärjen merkitystä.

– Kun puolustusvoimien voimasuhteita vertaillaan, painottuvat liikaa nuppiluvut. Suorituskykyjä varten tarvitaan henkilöstön lisäksi työkaluja. Meillä on aina ollut terävää teknokärkeä. Nyt olemme puolustusselonteon mukaisesti panostaneet pitkän kantaman täsmävaikutuskykyyn, kyberiin ja tiedusteluun.
Kyber puhututtaa kaikkialla yhteiskunnassa.

– Ovatko panostukset kyberiin koskaan riittäviä? Verkkohyökkäykset ovat arkipäivää koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Sitä ei puolustusvoimat kykene yksin ratkaisemaan. Muiden hallinnonalojen on hoidettava oma leiviskänsä, Lindberg kannustaa.

–En halua lähteä arvioimaan, onko valtiohallinto oikein organisoitunut kyberasioissa. Sitä on koko ajan kehitetty, ja varmasti vielä on kehitettävää, kuten meidänkin toiminnassamme, Lindberg pohtii.

Aloittaessaan komentajana Lindberg muutti viestintäkulttuuria. Hänen mukaansa sotilaalla ei ole vain mahdollisuus vaan velvoite viestiä. Tuolloin hämmästeltiin julkisuudessakin, mitä varten Lindberg on aktiivinen viestipalvelu Twitterin käyttäjä.

– Eipä olla enää muutamaan vuoteen hämmästelty. Silloin ehkä ajateltiin kenraalien elävän sulkakynäaikaa ja kenraalin kompastuvan omiin jalkoihinsa sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median osuus on laajentunut viestinnässä. Jos emme olisi laajasti mukana sosiaalisessa mediassa, emme tavoittaisi isoa osaa nuorista, Jarmo Lindberg näpäyttää.

Koulutus on valmiuden kehittämisen ohella toinen suuri asia Lindbergin komentajakaudella. Koulutus 2020 -hanke uudistaa oppimis- sekä työskentelytapoja ja jopa tilaratkaisujakin.

– Se on suurin muutos koulutusjärjestelmään kymmeniin vuosiin ja koskettaa meitä kaikkia. Rauhanajan kone menee uuteen uskoon, maailman luokassakin erittäin moderniin asentoon. Se vastaa paremmin nuorten toimintatottumuksiin, Lindberg hehkuttaa.

Vapaa-aikanaan Lindberg hakeutuu usein luonnonrauhaan, kun sosiaalinen puoli tulee hoidettua töissä. Eläkkeellä hänellä on puolen vuoden karenssi ottaa vastaan komentajan tehtäviin liittyviä työtarjouksia. Tämä mahdollistaa hänen Uudeltamaalta ostamansa sata vuotta vanhan kartanotyyppisen talon kunnostamisen.

– Tulen olemaan päätoiminen rakennusmies ja urakkakoordinaattori ainakin seuraavan puolen vuoden ajan. Pyöräily jatkuu ja metsästys jossain määrin.

Lindbergin seuraaja, kenraali Timo Kivinen, on samalta kadettikurssilta.

– Viime vuodet olemme aisaparina johtaneet puolustusvoimia. Hän on läheisin työkaverini. Puolustusvoimien toiminta on ollut hyvin vakaata viimeisten muutamien vuosien aikana. Tästä voi kiittää edellistä hallitusta, joka tuki puolustusvoimia ja teki paljon puolustukseen liittyviä lakiuudistuksia. Voin luovuttaa tehtävän turvallisin mielin seuraajalleni.