Diplomaatti keskustelee kaikesta

Maailmantilanne on jatkuvassa myllerryksessä, mikä pakottaa diplomaatit 24/7-valmiuteen. Alivaltiosihteeri Kai Sauerin mukaan tärkeintä onkin kyky ennakoida. Aina siihen ei kuitenkaan ole mahdollisuutta.

Jääkiekon Indonesian mestari ja New Yorkin YK-suurlähettiläiden juoksukerhon perustaja ovat pari esimerkkiä työn ohella saavutetuista meriiteistä alivaltiosihteeri Kai Sauerin uralla. Kaksi vuosikymmentä diplomaattina toimineen Sauerin mielestä diplomaattien kannattaa hyödyntää omia kiinnostuksen kohteitaan.

– Eikä ihan kaikkien tarvitse olla oopperan ihailijoita.

Sauer itse on ollut aktiivinen urheiludiplomatian edistäjä. Indonesiasta mukaan tarttui jääkiekon mestaruuspokaali ja suomalaisvetoinen suurlähettiläiden juoksukerho noteerattiin The New York Timesissa koko sivun artikkelina. Vaikka Sauer on jo palannut Suomeen, kerhon toiminta jatkuu ja laajentuu.

– Oppina tästä on se, että ihmiset voivat käyttää luovuuttaan ja vahvuuksiaan hyödyksi myös tässä ammatissa.

New Yorkissa Kai Sauer toimi viisi vuotta Suomen YK-suurlähettiläänä. Kesällä hän palasi Suomeen ulkoministeriöön ja aloitti ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaavan alivaltiosihteerin tehtävässä. Alivaltiosihteerin päätyö on tukea poliittisia päättäjiä ulkopolitiikan valmistelussa ja toimeenpanossa.  Vastuualueenaan ulko- ja turvallisuuspolitiikka Sauerin keskeinen tehtävä on tarkkailla myllerryksessä olevaa turvallisuusympäristöä.

Yksi suuri muutos turvallisuusympäristössä on YK:n, Naton ja EU:n kaltaisten multilateraalisten organisaatioiden merkityksen muutos maailmanpolitiikassa. Sauer tunnistaa näihin kohdistuvan paineen.

– Kaikkia ei voi kuitenkaan laittaa samaan koriin. Eri organisaatioihin kohdistuu erilaisia voimia, hän muistuttaa.
Hänen arvionsa mukaan YK:ssa samaan aikaan, kun Yhdysvallat vetäytyy monilta toimintasektoreilta, Kiina lisää panostustaan. Kokonaispanostus säilyy vakiona, mutta sen suunta vaihtuu.

– YK ei välttämättä ole menettänyt merkitystään. Kehityksen suunta on vain erilainen kuin ennen.

Nato on Sauerin mielestä suuressa murroksessa ja taustalla on Yhdysvaltojen painokkaampi vaatimus osallistumisesta. Nato perustettiin aikoinaan kylmän sodan puolustusjärjestöksi ja kylmän sodan loputtua Nato joutui pohtimaan merkitystään uudelleen. Merkitys löytyi kriisinhallintaoperaatioista ja terrorismin vastaisesta taistelusta.

– Nyt ollaan palaamassa siihen vanhaan Nato Euroopassa -asentoon, Sauer analysoi.

EU puolestaan kärsii koherenssiongelmista. Sauerin mukaan tiettyjen maiden puutteellinen sitoutuminen yhteiseen arvopohjaan on rapauttanut unionia. Lisäksi Brexit syö valtavasti energiaa. Toisaalta alivaltiosihteeri näkee EU:n puolustusulottuvuuden kehittämisen uutena piirteenä, joka on mielenkiintoinen varsinkin Suomen näkökulmasta.

Sauer kuitenkin huomauttaa, etteivät muutokset välttämättä ole niin dramaattisia kuin ensi kuulemalta voi vaikuttaa.

– Kansainvälinen järjestelmä elää koko ajan, kokenut diplomaatti toteaa.

Ulkoministeriön rooli on Sauerin mukaan myös ennakoijan rooli.

– Meillä on oltava tuntosarvet pitkällä maailmalla ja meidän on haistettava sellaiset trendit, jotka ovat nousevia erityisesti turvallisuutemme kannalta, hän sanoo.

Sauerin mielestä Suomen on pysyttävä valppaana ja tehostettava läsnäoloaan kriittisissä kohteissa maailmalla. Ulkoasiainhallinnon säästöjä ja edustustoverkoston supistamista alivaltiosihteeri pitää valitettavana.

– Resurssien alasajo on ollut tässäkin tapauksessa lyhytnäköistä.

Turvallisuuspolitiikkaa valmistellaan pitkälti ulkoministeriön ja puolustushallinnon yhteistyönä. Kai Sauerin mukaan yhteistyö sujuu hyvässä hengessä ja kahden talon välillä on säännöllistä kanssakäymistä.

– Ulkoministeriön etua palvelee, että kansainvälinen osaaminen puolustusvoimissa kasvaa, Sauer arvioi.

– Upseerin uralla kansainvälinen palvelus katsotaan meriitiksi ennemmin kuin jarruksi urakehityksessä. Se on myönteinen piirre.

Alivaltiosihteerin näkökulmasta uuden hallituksen hallitusohjelma on ulkopoliittisesti hyvin tavoitteellinen. ”Suomi kokoaan suurempi maailmalla” on hallituksen ulkopolitiikan iskulause.  Sauerin mielestä ulkopolitiikassa perussuunnan on hyvä olla jatkumossa, mutta painotukset voivat muuttua hallitusten vaihtuessa. Nykyisen hallituksen ulkopolitiikan johtolankana Sauer näkee ihmisoikeudet ja arvot.

– Se on erilainen painotus verrattuna edelliseen hallitukseen, alivaltiosihteeri muotoilee.

Uransa aikana Sauer on päässyt näkemään lukuisten hallitusten ja ulkoministerien erilaisia painotuksia. Hänen astuessaan ulkoministeriön palvelukseen vuonna 1995 aloitti talossa myös uusi ulkoministeri Tarja Halonen.

– Ymmärsin vanhemmilta kollegoilta, että se oli aikamoinen muutos ulkoministeriössä, kun taloon tuli Halosen taustalla varustettu naisministeri, Sauer muistelee.

Punaisena lankana urallaan Kai Sauer näkee YK:n ja Länsi-Balkanin. Omien sanojensa mukaan Sauerin ura lähti heti alussa ”Länsi-Balkan-jengoille”, kun hänet lähetettiin useaan otteeseen vaalitarkkailijaksi Bosniaan, ja ensimmäinen varsinainen ulkomaankomennus oli Zagrebin suurlähetystöön. Balkanin alueen seuraamista Sauer jatkoi siirryttyään Suomen YK-edustustoon. Parin vuoden päästä YK:n silloinen pääsihteeri Kofi Annan nimitti Harri Holkerin erityisedustajakseen Kosovoon ja hänelle haettiin suomalaista apuria.

– Valinta osui minuun ja lähdin pikavauhtia takaisin Balkanille, Sauer kertoo.

Kosovosta palattuaan Sauer siirtyi ulkoministeriön Länsi-Balkanin yksikön päälliköksi, mutta vajaan vuoden päästä Kofi Annan nimitti Martti Ahtisaaren selvittämään Kosovon statuskysymystä, ja Sauer lähetettiin hänen avustajakseen Wienin YK-toimistoon. Toimittuaan vielä ulkoministeriön YK-toimiston päällikkönä ja Suomen Jakartan suurlähettiläänä Sauer nimitettiin YK-lähettilääksi New Yorkiin.

– Osa diplomaateista pitää erikoistumista vaikeana Suomen kaltaisessa pienessä ulkoministeriössä, Sauer pohtii.

– Itse näen, että erikoistumisen kautta on mahdollista saada vaikutusvaltaa enemmän, kun pystyy profiloitumaan paremmin kansainvälisissä ympyröissä.

Diplomatian luonne on muuttunut Sauerin uran aikana. Nykyään diplomaattien on oltava entistä laaja-alaisempia.
– On oltava valmiita keskustelemaan lähes jokaisesta aiheesta, joka on yhteiskunnassa ajankohtainen, Sauer sanoo.

Hän itse kertoo viettäneensä haastattelua edeltäneen aamupäivän puhuen Suomen koulutusjärjestelmästä ja opettajainkoulutuksesta.

– Se ei ole suoranaisesti mitään ulkopolitiikkaa, mutta nämä ovat niitä asioita, jotka kiinnostavat kansainvälisiä kumppaneitamme. Meillä on oltava valmiudet keskustella sellaisista aiheista.

Toinen suuri muutos Sauerin näkemyksen mukaan on reagointiajan lyhentyminen. Ulkoministeriön kaltaisen asiantuntijaorganisaation on oltava valmiudessa 24/7. Hän näkee sen seurauksena levottomasta maailmantilanteesta.

– Aamulla, kun heräät, et todellakaan tiedä mitä saattaa tapahtua ja vaatia toimenpiteitä.