”Suomi on yksi läheisimmistä kumppaneista”

Sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin mielestä Suomella on tärkeä rooli EU:n ja Naton suhteiden kehittämisessä, kun EU-puheenjohtajuuskausi alkaa kesällä. Ruotuväen haastattelussa hän muistelee myös varusmiesaikojaan.

Nato täytti huhtikuun alussa 70 vuotta ja Suomi on toiminut rauhankumppanina 25 vuotta. Pääsihteeri Jens Stoltenberg kehuu Suomen olevan yksi läheisimmistä, suorituskykyisimmistä ja aktiivisimmista Naton kumppaneista.

– Jaamme samat arvot ja meillä on samanlainen lähestymistapa tämän päivän turvallisuusuhkiin. Meillä on vahvaa poliittista dialogia. Nykypäivän arvaamattomassa turvallisuustilanteessa tarvitsemme toisiamme enemmän kuin koskaan, jotta pystymme käsittelemään vakavia haasteita, Stoltenberg avaa.

Hän sanoo Naton tekevän Suomen sekä Ruotsin kanssa hyvin laaja-alaista yhteistyötä, mukaan lukien Nato-johtoisissa operaatioissa. Stoltenbergin mukaan Suomen ja Ruotsin kumppanuudet Naton kanssa ovat niin tiiviitä kuin mahdollista.

– Harjoittelemme ja arvioimme Itämeren alueen haasteita yhdessä. Meillä on vahvaa ja säännöllistä poliittista dialogia ja olemme lisänneet yhteistyötämme Itämeren alueella, jonka turvallisuustilanne on heikentynyt vuodesta 2014 asti.

Jens Stoltenberg toteaa Naton kehittävän Suomen ja Ruotsin kanssa yhteistä tilannekuvaa nykyisestä turvallisuusympäristöstä, minkä ansiosta yhteisiin uhkiin pystytään vastaamaan tehokkaammin.

– Työskentelemme yhdessä myös ehkäistäksemme konflikteja ja tehdäksemme ympäristömme turvallisemmaksi. Suomen ja Naton yhteistyö lisää meidän kaikkien turvallisuutta.

Seuraavina askelina Stoltenberg näkee yhteensopivuuden varmistamisen, puolustussuunnitteluyhteistyön jatkamisen, tiedusteluvaihdon lisäämisen ja läpinäkyvyyden lisäämisen sekä riskien minimoimisen. Suhteet Venäjään pyritään myös vakauttamaan.

Hornet-kaluston korvaamissuunnitelmat on otettu vastaan positiivisesti Natossa.

– Suomen suunnitelma vanhan lentokaluston korvaamiseksi uusilla moderneilla koneilla on tervetullut. Luonnollisesti kaikki hankintapäätökset ovat kuitenkin Suomen päätettävissä. Nato kannustaa kumppaneitaan hankkimaan moderneja ja suorituskykyisiä koneita, mutta hävittäjien tai muiden järjestelmien ostaminen on aina valtioiden oma asia, Stoltenberg painottaa.

Hän sanoo, että Natolle on tärkeää kumppaneiden kaluston yhteensopivuus Nato-maiden kalustojen kanssa.

– Esimerkiksi Suomi työskentelee Naton kanssa parantaakseen yhteensopivuutta ja osallistuu monikansalliseen ammusyhteistyöhön.

Naton ja EU:n suhteiden kehittämisessä Stoltenberg näkee Suomella olevan tärkeä rooli.

– Toivomme Suomen jatkavan tätä tärkeää työtä EU-puheenjohtajuutensa aikana. Vahvalla eurooppalaisella puolustuksella on mahdollisuus parantaa suorituskykyjämme ja auttaa Naton taakanjakoa.

Suomessakin on keskusteltu Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin vaatimuksista liittolaistensa puolustusmenojen korottamiseen.

Stoltenbergin mukaan kaikki Nato-maat molemmin puolin Atlanttia ovat sitä mieltä, että pitää investoida yhteiseen turvallisuuteen ja suorituskykyjen kehittämiseen.

– Tässä arvaamattomassa maailmantilanteessa kaikki jäsenet lisäävät toimintaansa ja kasvattavat puolustusbudjettejaan. Tarvitsemme oikeanlaisia suorituskykyjä puolustaaksemme yhteiskuntaamme ja perusarvojamme.

– Turvallisuus on vapaan ja demokraattisen yhteiskunnan tae. Siksi meidän on vahvistettava yhteistyötämme Suomen kaltaisten kumppaneiden kanssa. Nykyään yhteistyötä kaivataan enemmän kuin koskaan. Nato jakaa Suomen kanssa saman turvallisemman maailman tavoitteen.

Yhdysvallat on sitoutunut Euroopan turvallisuuteen lisäämällä joukkojaan ja kalustoaan Euroopassa. Lisäksi monien vuosien alamäen jälkeen eurooppalaiset Nato-maat ja Kanada ovat saaneet puolustusbudjettinsa nousuun.

– Vuodesta 2016 asti eurooppalaiset Nato-maat ja Kanada ovat lisänneet puolustusmenojaan 41 miljardilla dollarilla. Odotamme puolustusbudjettien kasvun jatkuvan. Ensi vuoden loppuun mennessä määrään uskotaan nousevaan sataan miljardiin, Stoltenberg laskee.

Viime vuonna seitsemän jäsenmaata saavutti Naton suositteleman kahden prosentin puolustusbudjetin tavoitteen. Sitä ennen vain kolme maata oli saavuttanut tämän.

– Nykyään jäsenmaat raportoivat vuosittain miten he aikovat nostaa puolustusbudjettiaan, investoida uusiin suorituskykyihin ja osallistua Naton harjoituksiin ja operaatioihin. Edistystä on huomattavissa kaikilla kolmella sektorilla. Tämä lisää mahdollisuuksiamme tehdä yhteistyötä niin jäsenmaiden keskuudessa kuin kumppaneiden kanssa, Stoltenberg aprikoi.

Hän painottaa, että Eurooppa ja Pohjois-Amerikka tekevät yhteistyötä Natossa puolustaakseen toisiaan.

– Näin on ollut jo seitsemänkymmenen vuoden ajan ja se ei tule muuttumaan. Me kaikki olemme samaa mieltä, että meidän on investoitava lisää turvallisuuteemme, jotta voimme pitää kotimaamme turvassa.

Pohjoismaisten jäsenmaiden ja kumppaneiden kesken kaikenlaisen puolustusyhteistyön lisäämisen Stoltenberg näkee positiivisena Naton näkökulmasta. Tanska ja Norja ovat Naton jäsenmaita ja lisäksi Natolla on läheinen kumppanuus Suomen ja Ruotsin kanssa.

Norjan pääministerinäkin toiminut Stoltenberg näkee pohjoismaisen puolustusyhteistyön olevan hyvin tärkeää kaikille Nato-maille. Sitä on hänen mukaansa mahdollista vielä syventääkin.

— Voimme lisätä suorituskykyjen kehittämistä sekä yhteisiä harjoituksia ja koulutusta. Tämä on erityisen tärkeää johtuen dramaattisesti muuttuneesta turvallisuusympäristöstä, myös Itämeren alueella.

— Meidän näkökulmastamme Venäjä heikentää Euroopan rauhantilaa lisäämällä sotilaallista aktiivisuuttaan Itämereltä Välimerelle. Nämä haasteet ovat meille yhteisiä ja selviytyäksemme niistä meidän on sopeuduttava uuteen tilanteeseen. Koko Natolle on hyötyä Suomen ja Ruotsin kaltaisten kumppaneiden tiedoista, taidoista ja poliittisesta tuesta, Stoltenberg hehkuttaa.

Varusmiespalveluksensa alkuosan Jens Stoltenberg suoritti varusmiespalveluksensa vuonna 1979 maavoimien harjoituskeskuksessa Evjemoenissa.

– Koulutukseeni sisältyi piileskelyä Norjan metsissä ja vihollistankkien paikantamista. Erikoistuin singon käyttämiseen. Meidät koulutettiin sinnittelemään.

Loppuosan palveluksestaan hän toimi varusmiesten toimittaman Soldatnyttin toimittajana.

– Kasvoin kylmän sodan maailmassa ja se maailma oli yhtä pelottava kuin nykyäänkin. Tiesimme, ettei Norja pärjäisi yksin sodassa, mutta tiesimme myös, ettemme olleet yksin. Meidät koulutettiin kestämään siihen asti, että liittolaisemme saapuisivat auttamaan. Tunsin oloni turvalliseksi tietäen, että Nato tulisi tarvittaessa apuun. Nykyään pidän velvollisuutenani varmistaa, että tunnemme olomme yhtä turvalliseksi kuin minä tunsin varusmiesaikanani, Stoltenberg tuumii.

Hän toteaa turvallisuuden olevan vapauden, avoimen yhteiskunnan ja hyvinvoinnin perusta. Ilman sitä ei ole mahdollista tarttua nykyajan suuriin haasteisiin. Vaikka maailma on muuttunut, yksi asia on Jens Stoltenbergin mukaan säilynyt hänen nuoruudestaan:

– Nykymaailman turvallisuusuhat ovat erilaisia kuin minun nuoruudessani, mutta vastaus niihin on sama: vahva Nato.