Puolustusministeri loi katsauksen maanpuolustukseen
MPKY:n turvallisuuspolitiikan illassa puhunut puolustusministeri Antti Kaikkonen kävi läpi monipuolisesti Suomen turvallisuuspoliittisen tilanteen eri ulottuvuuksia.
Puolustusministeri Antti Kaikkosen mukaan viimeisten noin viiden vuoden aikana on noussut tavaksi todeta, että turvallisuusympäristömme on muuttunut. Jännitteet ovat lisääntyneet ja kykymme ennakoida tulevia tapahtumia on ainakin jonkin verran vähentynyt.
Kaikkonen puhui Maanpuolustuskurssiyhdistyksen (MPKY) turvallisuuspolitiikan illassa, joka järjestetiin torstaina 23.1. Helsingin Yliopiston Porthania-rakennuksessa Yliopistonkadulla.
Kaikkonen toi esille, että kylmän sodan jälkeinen suvantovaihe on ohi ja suurvaltapolitiikka on palannut maailmanpolitiikan keskiöön. Muutos ei kuitenkaan ole tullut täysin yllättäen.
– Huolestuttavaa turvallisuusympäristömme kehityksessä on se, että sotilaallisen kriisin, ja pahimmillaan jopa sodan mahdollisuus Euroopassa on lisääntynyt. Mitään välitöntä riskiä siitä ei kuitenkaan näyttäisi olevan, Kaikkonen totesi.
Suomen lähialueilla, etenkin Itämerellä ja arktisella alueella tapahtuva sotilaallinen kilpailu on lisääntynyt. Kaikkonen muistutti, ettei Suomi ole vain sivustaseuraaja suurvaltapolitiikan kehityksessä.
– Olemme pitäneet huolta omasta sotilaallisesta puolustuksestamme ja tulemme tekemään niin jatkossakin, hän linjasi.
Esimerkeiksi maanpuolustuksellisen suorituskyvyn kehittämisestä Kaikkonen listasi puolustusvoimien kaksi suurinta strategista hanketta, Laivue 2020 -hankkeen ja HX-hankkeen. Sopimus neljän Pohjanmaa-luokan monitoimikorvetin rakentamisesta Rauman telakalla allekirjoitettiin jo viime syyskuussa. HX-hanke Hornet-lentokoneet korvaavien monitoimihävittäjien valitsemiseksi on siirtynyt testausvaiheeseen.
– Tulemme saavuttamaan kansainvälisesti omaksutun puolustuksen resursointia kuvaavan minimitason. Puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta tulee tällä vuosikymmenellä nousemaan hivenen yli 2 prosenttiin, Kaikkonen kertoi.
Kaikkonen puhui myös lähiaikoina asetettavasta parlamentaarisesta komiteasta, jonka tehtävänä on selvittää yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä.
– Juuri tämänlainen parlamentaarinen työ on tärkeää, kun puhutaan maanpuolustuksesta. Kyse ei pidä olla hallitus-oppositio-asetelmasta, kun tehdään merkittäviä puolustukseen liittyviä ratkaisuja. Niillä tulee olla laaja tuki, joka kestää yli hallitus- ja vaalikausien, hän painotti.
Puheen loppupuolella Kaikkonen nosti esille suomalaisten rauhanturvaajien viimeaikaisen tilanteen Irakissa.
– Tapahtumat Irakissa ovat tuoneet omalla tavallaan realismia sotilaallisesta kriisinhallinnasta käytävään keskusteluun. On hyvä muistaa, että sotilaamme toimivat varsin poikkeuksellisissa olosuhteissa. On tärkeää, että tehdessä poliittisia päätöksiä kriisinhallintaan osallistumisesta, arvioidaan hyötyjen ja kustannusten lisäksi myös mahdolliset turvallisuusriskit, Kaikkonen sanoi.
– Irakissa olevien sotilaidemme suhteen teemme arviointia tilanteen kehittymisen mukaisesti, hän jatkoi.
Kaikkonen taustoitti myös valtion kiinteistöjä hallinnoivasta Senaatti-kiinteistöistä erillisen Puolustuskiinteistöjen perustamista. Kiinteistömenojen säästöpotentiaaliksi hän mainitsi muun muassa kokonaisvuokramalliin siirtymisen ja päällekkäisten prosessien poistamisen. Puolustuskiinteistöjen perustamisella pyritään saamaan synergiaetuja ja taloudellisia hyötyjä, jotka mahdollistavat entistä paremman panostuksen ongelmakohteisiin.
– Näin pyritään varmistamaan kiinteistöjen riittävä ylläpito, kiinteistöjä koskevan riskienhallinnan keskittäminen, tarvittavat investoinnit ja kiinteistöjen elinkaaren aikainen tehokas hyödyntäminen. Edellä kuvatuilla toimilla on realistista odottaa muutoksia myös sisäilmaongelmien ratkaisemiseen puolustusvoimien käyttämissä rakennuksissa, Kaikkonen kiteytti.
