Santahaminassa, Helsingissä, Maanpuolustuskorkeakoulu aloittaa 26 vuottaan oppilaitoksena.
– MPKK voi kaikin puolin hyvin tällä hetkellä. Olemme yksi yliopistolaissa mainitusta 15 yliopistosta, eikä kukaan kyseenalaista meidän statusta siinä joukossa, painottaa Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, kenraalimajuri Jari Kallio.
MPKK:n tutkinto- ja koulutusrakenne on verrattavissa muihin yliopistoihin. Koulussa voi suorittaa sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnon sekä ylemmän, erikoisnimikkeellä toimivan yleisesikuntaupseerin tutkinnon. Mahdollista on myös väitellä itsensä sotatieteiden tohtoriksi.
– Me olemme haluttu ja arvostettu yliopisto. Meillä ei ole ongelmia saada kadettikursseja täyteen. Toki hakijamäärä on pienempi kuin isoissa yliopistoissa, mutta meillä on eräänlainen esikarsinta. Meille voi hakea vain varusmiespalveluksessa johtajakoulutuksen suorittaneet, Kallio huomauttaa.
Viime vuonna hakijoita oli päähaussa yhteensä 655, joista kadettikurssille valittiin yhteensä 164 hakijaa. Kysyttäessä keskustelusta upseerien määrän kasvattamisesta, Kallio ei halua ottaa kantaa.
– Mutta jos määrää nostettaisiin rajusti, sillä olisi vaikutuksia tilakysymyksiin, opettajien määrään ja resursseihin. Sitä ei kuitenkaan tarvitse ajatella, vaan menemme Pääesikunnan antamien tehtävien mukaan, Kallio painottaa.
Tutkimus, opetus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus – Maanpuolustuskorkeakoululla on samat tehtävät kuin muillakin yliopistoilla.
– Meidän näkyvin päätehtävä on se kakkostehtävä eli opetus. Vastaamme puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen upseeriston koulutuksesta, mutta tutkimus tukee sitä. Täällä onnistutaan erittäin hyvin yhdistämään akateemisen koulutuksen vaatimukset ja sotilasammatillisen osaamisen vaatimat kädentaidot. Ne täydentävät hyvin toisiaan, Kallio toteaa.
Kansainvälisesti Maanpuolustuskorkeakoulua on hankala verrata. Ulkomailta kun ei löydy samanlaista oppilaitosta, jossa voisi tehdä kaikki tutkinnot sotatieteiden kandidaatista tohtoriin.
– En sano, että olemme täysin uniikki mutta ei tarvita edes kaikkia yhden käden sormia löytäkseen maailmalta samanlaista opistoa. Ulkomailta käydään ottamassa meiltä mallia, Kallio lisää.
Kallio painottaa upseerikoulutuksen merkitystä yhteiskunnallisena vaikuttajana.
– Meidän tehtävänä on kouluttaa arvot kohdallaan olevia upseereita. Heidän vaikuttavuus on merkittävä sillä he menevät varusmiesten ja reserviläisten kouluttajaksi. Varusmiehet tekevät johtopäätökset henkilökunnasta ja jos kouluttajaväki on mainetta huonontavia, ei puolustusvoimien maine ja maanpuolustustahto parane. Pystymme luomaan puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle myönteistä kuvaa.
Tulevaisuus näyttää kirkkaalta. Parhaillaan käynnissä on MPKK:n strategia-asiakirjan laatiminen tuleville vuosille.
– Nykyinen strategia-asiakirja alkaa olla hieman vanha. Uudessa on kaksi merkittävää asiaa, jotka olen linjannut. Ensinnäkin pitää pystyä tuottamaan sellaisia upseereita, joita puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos tarvitsevat tulevina vuosikymmeninä. Toisena meidän tulee tiedostaa mitä tapahtuu siviiliyliopistokentässä, Kallio luettelee.
Kallio aloitti vuoden alussa Kadettikunta ry:n puheenjohtajana. Kadettikunta on kadettiupseerien veljesjärjestö, jonka tehtävänä on edistää kadettiupseerien yhtenäisyyttä, mutta myöskin edistää maanpuolustustietoisuutta ja -henkeä.
– Se on kunniatehtävä ja MPKK:n rehtorina toimiminen tukee sitä hyvin.
Kallio valmistui itse Kadettikoulusta vuonna 1984, kadettikurssilta 68. Mieleen ovat jääneet elinikäiset ystävät ja perinteet, joita ylläpidetään nykypäivänäkin. Vaikka Kallio painottaakin, ettei ennen kaikki ollut paremmin, muistelee hän omana kadettiaikana ollutta vaativaa sissiharjoitusta lämmöllä.
– Harjoitus koetteli niin fyysisesti kuin henkisesti. Nykyään sen tyyppistä ei ole, mutta välillä olisi hyvä katsoa missä jaksamisen rajat menevät, Kallio pohtii.
Juhlavuoden näkyvin tapahtuma yleisölle on helmikuun 1. päivä Senaatintorilla järjestettävä itsenäisen Suomen 100-vuotisen kadettikoulutuksen juhlaparaati. Nykyisten kadettikurssien lisäksi ohimarssiin voi tulla edustamaan omaa kurssiaan kaikki kadettikoulutuksen saaneet.
Haapaniemestä Santahaminaan – Upseerikoulutuksen historia
Vaikka tänä vuonna juhlitaan itsenäisen Suomen 100-vuotista kadettikoulutusta, ulottuu upseerikoulutuksen historia Suomen alueella paljon pidemmälle. Upseerikoulutus alkoi Suomessa vuonna 1779 Haapaniemen kadettikoulussa, jossa koulutettiin upseereita Ruotsin kuninkaan tarpeisiin. Aluksi kadettikoulu sijaitsi Kuopiossa, mutta se siirrettiin jo vuonna 1781 Rantasalmelle.
Suomen sodan jälkeen upseerikoulutusta jatkettiin, tosin luonnollisesti upseerit koulutettiin Venäjän keisarikunnalle. Koulutus siirtyi Haminaan vuonna 1821 ja nimeksi tuli Suomen Kadettikoulu.
– Upseerien koulutus päättyi venäläistämistoimiin vuonna 1903. Koulutuksessa tuli katkos, kunnes Suomi itsenäistyi. Seurasi sisällissota, jonka yhteydessä puolustusvoimat käytännössä perustettiin. Tammikuussa 1919 kenraali C.G.E. Mannerheim perusti komitean, jonka tehtävänä oli kenraali Hannes Ignatiuksen johdolla suunnitella ja käynnistää upseerikoulutus Suomessa, Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, kenraalimajuri Jari Kallio avaa.
Työ oli nopeaa ja upseerikoulutus käynnistyi Suomen Kadettikoulussa, Helsingissä, nykyisen Luonnontieteellisen museon tiloissa 25. tammikuuta 1919. Itsenäisen Suomen alkuvuosien upseerien koulutustaustat olivat sekalaisia, kun mukana oli niin Saksassa kuin Venäjälläkin koulutuksensa saaneita.
– Suomalaisten oma koulutusjärjestelmä saatiin pystyyn ja ensimmäisiä tuloksia mitattiin talvi- ja jatkosodassa. 465 kadettiupseeria kaatui, mutta se tärkein eli itsenäisyys säilytettiin, Kallio kertoo.
Vuosina 1941–52 Kadettikoulua kutsuttiin Maasotakouluksi, joka juhli itsenäisen Suomen 25-vuotiasta upseerikoulutusta paraatilla Santahaminassa 27. tammikuuta 1944.
Kadettikoulu siirtyi vuonna 1923 Helsingin Munkkiniemeen ja sieltä nykyiselle paikalleen Santahaminaan vuonna 1940. Sotien jälkeen Kadettikoulu jatkoi kehitystään ja 1970-1980-lukujen taitteessa akateemisuus tuli osaksi koulutusta.
– Merkittävä virstanpylväs on vuosi 1993, jolloin silloiset kolme sotakoulua yhdistyivät Maanpuolustuskorkeakouluksi. Siihen asti Kadettikoulu vastasi upseerien peruskoulutuksesta, Taistelukoulu kapteenitason koulutuksesta ja Sotakorkeakoulu korkeimmasta koulutuksesta, Kallio kertoo.
Syntyi yksi suuri korkeakoulutason upseerikoulutusta antava oppilaitos. Maanpuolustuskorkeakoulusta tuli yksi Suomen yliopistoista ja se sai akateemisen koulutusrakenteen.