Herätyskellot pärähtävät soimaan puoli seitsemän öljyntorjunta-alus Hallilla. Joukko varusmiehiä pomppaa ylös sängyistään ja rientää niukasti varustelluista hyteistään aamupalalle. Laivan varusmieskokit ovat valmistaneet aamupalan ja asetelleet sen linjastolle.
Aamupalaksi on moniviljapuuroa, karjalanpiirakkaa sekä itsetehtyä munavoita ja mehua. Hedelmät ja leipä on tarjoiltu linjaston eteen. Jokaisen pitää itse huuhdella muoviset lautaset ruokailun jälkeen keittiössä, vaikka varsinainen tiskaaminen jää laivakokin tehtäväksi.
Hampaiden pesun ja muiden aamutoimien jälkeen varusmiesten ruokailulle jää aikaa parikymmentä minuuttia. Aluksen henkilökunta saapuu syömään seitsemältä eli puoli tuntia varusmiesten jälkeen.
Palkatun miehistön syödessä aamupalaa alkavat laivan huoltopalvelut. Varusmiehet hengittävät raikasta meri-ilmaa kannella puuhiensa lomassa. Kansipalvelus on aluksen kannen kuuraamista ja sisätilojen siistimistä. Paksu maali teräksellä kerää paljon irtolikaa päivittäin.
Aluksen huoltaminen ja tilojen siisteys helpottavat siellä liikkumista. Vaikka paikat pysyvät puhtaina, ne ovat vaikeakulkuisia, sillä portaissa saa varoa päätään ja kumimatoilla päällystetyillä käytävillä ei kaksi ihmistä mahdu kulkemaan rinnakkain. Aluksella on tilaa vain tarpeelliselle, ei millekään ylimääräiselle.
Kellon lähestyessä kahdeksaa varusmiehet siirtyvät yläkannelle. Kun laivan päällikkö astuu kannelle, ilmoille kajahtaa pitkä pillin vihellys. Varusmiehet napsahtavat asentoon. On aika nostaa lippu.
Kun Suomen lippu nousee mastoon, punavalkoraitainen lippu laskeutuu salosta alas ja päätyy varusmiesjohtajan harteille. Suomen vaakunallinen lippu edustaa Merivoimia. Aluksen komentaja aloittaa käskynjaon.
Risteilyalus auttaa kaluston siirrossa
Valtava matkustajalaiva odottaa Naantalin satamassa. Yli sata Puolustusvoimien ajoneuvoa miehistöineen odottaa pääsyä laivaan. Laivan jylhät autokannet aukeavat ja valtava letka ajoneuvoja nytkähtää liikkeelle. Panssaroidut miehistönkuljetusvaunut, maastokuorma-autot ja muut ajoneuvot täyttävät vain viidesosan laivan kalustokapasiteetista.
Risteilyalusta käytetään suurten joukkojen sekä kaluston siirtämiseen merellä, kun Puolustusvoimien omien alusten suorituskyky ei siihen riitä.
Risteilyalus ei liiku yksin. Alus liittyy Merivoimien saattueeseen, joka suojaa öljyntorjunta-alus Hallia. Finnlinesin laiva lähtee liikkeelle vastuullaan kaikki sen sisällä oleva materiaali ja henkilöstö.
Panssaroitu miehistönkuljetusvaunu mahtuu helposti Finnlinesin valtavaan alukseen.
Loppusota testaa osaamisen
Kyseessä on Merivoimien 2024 kevään pääharjoitus Helka 24. Harjoitus on käynnissä 23.-31. toukokuuta, ja siihen osallistuu Merivoimien lisäksi Rajavartiolaitos, Logistiikkalaitos ja Maavoimat. Yhteensä harjoitukseen osallistuu yli 2000 henkilöä, joista Rannikkolaivaston osuus on 500.
Helka on loppusotaharjoitus, joten sen pääpaino on todentaa kotiutuvien varusmiesten osaaminen. Reserviläisten ja kohta kotiutuvien varusmiesten kesken ilmapiiri on ammattimaisen kevyt ja lennokas.
Kansallinen harjoitus tuo osaamista useilta eri sektoreilta ja yhdistää eri aselajien sekä ikäluokkien osaamisen. Merellä liikkuvilla aluksilla on monia tehtäviä, mutta logistiset ja rannikolla tapahtuvat harjoitukset lisäävät kirjoa entisestään.
Merivoimilla on kaksi pääasejärjestelmää – merimiinat ja meritorjuntaohjukset ovat molemmat mukana harjoituksessa.
Miinoittaessa käytetään kosketus- ja herätemiinoja. Miinoittamisen tarkoituksena on estää vihollisen vapaa merenkäyttö sekä tuottaa tappioita vastapuolen aluksille.
Miinoittaminen osa harjoitusta
Jo ennen Finnlinesin risteilyaluksen pakkaamista merellä on harjoiteltu miinoittamista Helkan toisessa osassa Hangossa. Satamassa on kymmeniä maastopukuun ja suojaliiviin pukeutuneita sotilaita, jotka ovat aseistautuneet rynnäkkökivääreillä.
Merimiinojen kuljettaminen ja lastaaminen ei ole helppoa, sillä yksittäinen miina painaa 600 kiloa. Harjoituksessa on mukana kymmeniä miinoja.
Miinalautta Porkkala harjoittelee merimiinoittamista ja sen kyytiin lastataan harjoitusmerimiinat, joista on poistettu räjähdysaine.
Suomessa merimiinojen kanssa harjoittelu on jatkunut, vaikka monissa muissa kansallisissa asevoimissa niiden käyttö on lopetettu.
Nykyaikaiset merimiinat ovat usein herätepohjamiinoja. Miina havaitsee herätteitä laivasta ja vaikuttaa painevaikutuksella alukseen. Osuman saanut alus joutuu vähintään keskeyttämään tehtävänsä, mutta saattaa upota välittömästi.
Vesi poikkeuksellisen matalalla
Öljyntorjunta-alus Hallilla työskentelee 26 sotilasta, joista 11 on palkattuja. Varusmiehet toimivat aluksella monissa erilaisissa tehtävissä. Merenkulkualiupseerin vastuulla on turvallisen reitin valinta ja suuntaviivojen jatkuva seuraaminen.
Alikersantti Nieminen vahtii ja mittaa tutkasta aluksen kurssia kahden tunnin vuoroissa toisen merenkulkualiupseerin kanssa komentosillalta.
– Reittisuunnittelussa on erityisen tärkeää tiedostaa veden syvyys näin suurella aluksella.
Mitään kapeita väyliä ei voida käyttää. Tämä on mielenkiintoinen harjoitus, koska merenpinta on nyt noin 50 senttiä matalammalla kuin normaalisti, Nieminen korostaa.
Rauma-luokan ohjusvene Porvoo sekä Katanpää-luokan miinantorjunta-alus Katanpää turvaavat aluksen toimintaa satoja metrejä Hallin edessä. Aluksen takana toimintaa suojaa Rajavartiolaitoksen vartiolaiva Uisko sekä komentovene Syöksy.
Ohjusvene Porvoo jatkaa matkaansa merellisen huollon jälkeen.
Lounas katoaa hetkessä lautasilta
Hallin kannelle porottaa polttava aurinko. Upeana kesäpäivänä harjoitus sujuu merellä mielekkäämmin kuin maalla.
Varusmiesten majoitustilat ovat ahtaita hyttejä. Monille tutut petivaatteet keltaisista tyynyliinoista ruudulliseen päiväpeittoon ovat samat kuin missä tahansa muualla, mutta "tupa" on vain tyypillistä pienempi.
Kuulutuslaite kajauttaa seuraavaksi kaikkien odottamat sanat. Lounas on valmista. Ensimmäiset varusmiehet puikkelehtivat komentosillalta ketterästi kohti ruokalaa. Kiirettä pitää, mutta osa joutuu kumartumaan ahtaissa portaissa ja jalat pitää asettaa tarkasti kapeille askelmille.
Tarjolla on kanaa kasvispedissä, paistettua riisiä, salaattia ja itse puristettua mehua. Ruokala täyttyy nopeasti, puheensorina täyttää salin, eikä palautetta ruoasta jännitetä antaa, sillä ruoka näyttää maittavan kaikille.
– Ihan helvetin hyvää, on yleinen mielipide.
Laivakokit ovat varusmiehiä, jotka kantavat suurta vastuuta hyvinvoinnista. Siviiliosaamisen perusteella valitut laivakokit osaavat ruoanlaiton salat. Haasteita asettavat kuitenkin ruokarajoitukset sekä ahtaat valmistus- ja säilytystilat. Ja välillä aallokko tuo omat vaikeutensa.
Koodit englannin kielellä
Aluksen koodinimi kutsuu komentosillalta. Kommunikaatio käydään englanniksi. Merivoimien toiminta on ollut kansainvälistä jo ennen Natoon liittymistä ja se korostuu jäsenyyden myötä entisestään.
Ohjusvene Porvoon tutka on havainnut hävittäjiä tutkassa. Itseohjautuvat ohjukset ovat valmiina laukaisuun jo kauan ennen kuin lähestyvät hävittäjät pystyvät vaikuttamaan saattueeseen. Kun hävittäjät havaitsevat ohjusveneen uhan, ne joutuvat rikkomaan muodostelmansa ja kaartamaan pois.
Ilmauhka on öljyntorjunta-alukselle vaikea vastus, sillä sen konekiväärit eivät kykene ampumaan nykyaikaisia hävittäjiä. Saattueen huoltovastaava Halli on siksi ohjusveneiden tärkein turvattava kohde. 2 100 tonnin uppouman omaava Halli on myös kohtuu helppo kohde, koska se on hidas liikkeissään.
Isoa ja pientä huollon tarvetta
Ohjusvene Porvoo lähestyy Hallia huollon tarpeessa. Varusmiehet kantavat suuret lepuuttajat eli "jääkaapit" valmiiksi aluksen sivulle. Kun Porvoo liittyy aluksen kylkeen, huoltotoimenpiteet alkavat välittömästi.
Hallilla on monipuoliset tehtävät. Se on Suomen ympäristöministeriön öljyntorjunta-alus, jonka operoinnista vastaa Rannikkolaivasto.
Alukseen mahtuu paljon kalustoa, joten kylmäkontin, elintarvikkeiden tai muiden raskaiden huoltokuljetusten tekeminen on yleistä. Hallin päätehtävä on ympäristövahinkojen torjunta.
Ilta-aurinko värjää taivaanrannan punaiseksi ja kuultaa Hallin kannelle kultaista valoa. Halli on muille merenkävijöille pelastaja. Juuri kylkeen solmiutunut ohjusvene vaatii huoltotoimenpiteitä pystyäkseen jatkamaan tehtäväänsä.
RAS eli Replenishment at Sea on toimenpide, jossa aluksia voidaan huoltaa merellä ilman, että harjoitus tarvitsee keskeyttää. Porvoo saa tällä kertaa polttoainetäydennystä, tukea määräaikaisiin aluksen moottoreiden huoltotoimenpiteisiin sekä paljon puhdasta vettä. Myös roskat siirretään ohjusveneestä Hallin kannella sijaitseviin säiliöihin.
Ilman merellistä huoltoa kaikki merellä liikkuvat alukset olisivat pulassa, kun harjoitus tai operaatio pitkittyy.
– Meiltä voi pyytää oikeastaan mitä vaan. Esimerkiksi Freezing Winds -harjoituksessa oli tarvetta kumivasaralle, kun aluksen rakenteet alkoivat jäätyä. Me toimitimme kumivasaran, kertoo aluksen päällikkö.
Hallin kyydissä merelle saadaan kumivasarakin.
Konekiväärin huolto tuo vaihtelua
Huollosta kiitollisena ohjusvene Porvoo irrottautuu Hallin kyljestä. Pitkä harjoituspäivä alkaa olla lopuillaan. Kello lähestyy yhdeksää, ja omatoiminen tukikohtapalvelus voi alkaa.
Alus ajetaan satamaan yöksi, varusmiehet ja palkattu henkilökunta palaavat hytteihinsä ja laiva hiljenee.
Aamulla herätyskellot soivat jälleen 06:30. Edessä on aamupala, kansipalvelus, lipun nosto ja käskynjako. Konekiväärien huolto aamulla tuo päivään uutta toimintaa.
Vaikka Hallin aseistus on vähäistä, on sen omaa puolustuskykyä hyvä pitää yllä. Nykysodankäynti on opettanut, että miehittämättömät alukset ja droonit ovat yleistyneet valtavasti. On tärkeää, että pinta-alukset ja muut uhat pystytään torjumaan aluksen omilla ilmatorjuntakonekivääreillä.