Taivaalla liitää lennokkeja, joihin tykistö tähtää. Välähdys ja jysäys: kranaatit lähtevät tykinsuusta kohti taivasta. Tällä kertaa maalina toimiva lennokki säilyy ehjänä.
Lohtajalla, Pohjanlahden rannikolla 13.-22. marraskuuta eri ilmatorjuntayksiköt pääsivät harjoittelemaan aiemmin oppimaansa toimintaa Ilmapuolustusharjoitus 2/18:ssa.
– Harjoituksen ensimmäisessä vaiheessa eli ampumavaiheessa testataan niitä taitoja, joita muun muassa simulaattoreilla on tähän mennessä kotijoukko-osastoissa harjoiteltu, harjoituksen johtajana ja ilmatorjunnan tarkastajana ahkerasti joukkoja kierrellyt, eversti Sami-Antti Takamaa toteaa.
Hänen mukaansa ohjusammunnoissa testataan paitsi järjestelmän suorituskykyä, niin myös koulutetun joukon ja sitä tukevien elementtien suorituskyky.
– Ammunnat kovilla ampumatarvikkeilla ovat aivan olennainen osa joukon koulutusta, eikä niitä voida korvata simulaattoreilla, Takamaa jatkaa.
Ampuma- ja taisteluvaiheellisia harjoituksia puolustusvoimilla riittää, mutta Lohtajan ilmapuolustusharjoituksella on monia erityispiirteitä, kuten olosuhteet, paikka ja kokoonpano.
– Tämä on aika poikkeuksellinen harjoitus, sillä tämä on kaikkien puolustushaarojen ilmapuolustusharjoitus, Takamaa kertoo
Kokonaisuudessa harjoitukseen osallistui yhteensä noin 1600 henkilöä kaikista puolustushaaroista – 18 eri hallintoyksiköstä. Isoimmat harjoitusjoukot tulivat Jääkäriprikaatista, Karjalan prikaatista ja Panssariprikaatista. Laajan osallistujamäärän lisäksi Takamaan mukaan harjoituksen erityisyyttä lisäsi harjoittelu vaativissa olosuhteissa, vaativia uhkamalleja vastaan ainoassa paikassa, jossa ilmapuolustusta voidaan harjoitella tällä tavoin.
Taisteluvaihe harjoituksessa toteutettiin harjoituksen viiden viimeisen päivän aikana.
– Harjoituksen toisessa vaiheessa mitattiin ja testattiin, kuinka koulutetut varusmiesyksiköt ovat hitsautuneet yhteen koko ilmapuolustusjärjestelmään. Pääpaino on ilmapuolustuksen tulenkäytön johtamisessa ja ilmatorjunnan taistelun johtamisessa. Joukkojen toiminta – hyvästä lähtötasosta huolimatta – kehittyi edelleen, koulutus on nousujohteista ja viimeiset harjoitukset ovat vaativia jopa palkatulle henkilöstölle, Takamaa täydentää.
Lukuisten yksiköiden osallistumisen ja vaativien olosuhteiden lisäksi harjoituksen monipuolisuutta lisäsi se, että harjoitus toteutettiin reserviläisten, varusmiesten ja kantahenkilökunnan yhteistoimintana. Harjoituksen ollessa edelleen käynnissä Takamaa uskoi yhteistyön sujuvan ongelmitta.
– Viitaten aikaisempiin harjoituksiin niin yhteistyö on sujunut hyvin. Reserviläiset ja asevelvolliset yleensäkin ovat tietysti tämän koko homman selkäranka. Sulassa sovussa palkattu henkilökunta ja asevelvolliset siellä samassa taistelunjohtokontissa toimivat, Takamaa kommentoi.
Ruokailutauolta tavoitetut kertaamaan tulleet reservin alikersantti Laura Pallari ja kersantti Kai Ahlfors kokevat varusmiesten ja kantahenkilökunnan ottaneen harjoittelemaan tulleet reserviläiset hyvin vastaan ja toimintaan mukaan.
– Yhteistyö on toiminut, toteaa Ahlfors lyhyesti, mutta ytimekkäästi.
– Kaikki vaikuttavat asiallisilta, ja toisaalta ihan leppoisilta tekemään tätä hommaa, Pallari tukee kersantin ytimekästä kommenttia.
Molemmat reserviläiset olivat ensimmäistä kertaa kertaamassa.
– 12 vuoden takaiset hommat pikkuhiljaa alkaa muistua mieleen, Ahlfors heittää.
Vähän matkan päässä reserviläisten joukosta, harjoitusalueen Krooppi-pisteellä on joukko varusmiehiä ja kouluttajia.
Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua, kun joukot ovat ryhmittyneet rannalle seuraamaan pian ammuttavaa ohjusta.
Pisteellä kouluttajat, vänrikki Henri Holmanen ja vänrikki Erika Kovanen kertovat harjoituksen kuluneen myös heidän kantiltaan odotetulla tavalla.
– Omalla kohdalla tämä on kolmas kerta Lohtajalla ja tämä on kyllä siitä siisti harjoitus, että on oikeata ilmatoimintaa. Lohtaja on kyllä tällainen ilmatorjunnan Mekka, Kovanen ilakoi.
Marraskuu ei ehkä ole aikaa, joka tuo Suomen luonnon kauneimmin esiin. Kylmän meriviiman puhaltaessa palveluspuvun alle voi paikanpäällä Lohtajalla kuitenkin tuntea luonnonvoimien vaikuttavuuden. Meri pauhaa ja dyynialueen kesäinen kauneus on helppo kuvitella hieman silmiä siristämällä. Myös Takamaa tuo puheissaan esiin Lohtajan alueen ja luonnon erityisluonteisuuden.
– Tämä Lohtajan ampuma- ja harjoitusalue on meille ihan ainutlaatuinen. Tämä on ainoa harjoitusalue, jossa maalta suoritettavat ilmatorjunta-ammunnat voidaan tehdä, siis maanpuolustuksellisesti tärkeä alue. Missään muualla tämä ei ole mahdollista. Alue on pysynyt hyvässä kunnossa, koska puolustusvoimat on täällä toiminut. Nämä alueet, joilla me täällä toimimme, ovat tarkkaan rajattuja niin, että suojellaan luontoa, Takamaa selventää.
Lohtajan harjoitusalueen pysyessä hyvässä kunnossa voi alueella jatkua varusmiesten, reserviläisten ja kantahenkilökunnan ilmatorjuntatoiminnan harjoittaminen myös tulevaisuudessa.
.jpg/f4309254-942b-d76e-90ca-c0cea8a7641f?version=1.0&t=1731045548059)
