”Kriisit syövät hapen laajemmalta keskustelulta” – Upin johtajaa huolestuttaa lyhytnäköisyys yhteiskunnassa

Ulkopoliittisen instituutin (UPI) uuden johtajan Hiski Haukkalan mukaan kiinnitämme huomiota vain asioihin, jotka ovat suoraan silmiemme edessä. Esimerkiksi Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa tai Gazan tilanne hallitsevat keskustelua. 

– Puhumme vain näistä käsillä olevista kriiseistä. Tietysti hyvästä syystä, koska ne ovat vaikeita, vaarallisia ja jopa traagisia ja kamalia. Ne syövät kuitenkin kaiken hapen laajemmalta keskustelulta. 

Maailma on murroksessa, halusimme sitä tai emme. Isojen kysymysten, kuten ilmastonmuutoksen, eliölajien kuihtumisen sekä teknologian kehityksen tarkastelu on tehtävämme, marraskuun alussa johtajana aloittanut Haukkala toteaa. 

– Yksi tutkijoiden rooli on sanoa, että kauempana horisontissa on isompia kysymyksiä, joista pitäisi myös kyetä keskustelemaan.

Esimerkiksi teknologian kehitys on yllättävän nopeaa. Haukkala tähdentää, että muutaman vuoden päästä meillä voi olla käytössä suorituskyvyltään huomattavasti ihmistä tehokkaampia järjestelmiä.

– Arkea helpottamaan suunnitellut työkalut, agenttiset AI-sovellukset, voidaan valjastaa toteuttamaan monenlaisia, myös haitallisia tai jopa tuhoisia tehtäviä. Robotiikka kehittyy valtavaa vauhtia, mikä muuttaa tulevaisuuden taistelukenttää.

Haukkala painottaa, että monet perustavaa laatua olevat rakenteelliset seikat ovat nopeassa muutoksessa. Jos muutos ei ole hallittu, voi ihmisten ja koko elonkehän hyvinvointi olla vaakalaudalla. 

Tällä hetkellä ei ole mitään poliittista foorumia, jolla yhdessä ratkottaisiin näitä kysymyksiä. Se huolestuttaa Haukkalaa.

– Meidän tulisi pystyä luomaan älyllinen ja poliittinen tila, jossa ymmärrämme maailman niin, että sen perustana ovat mannerlaattojen liikkeet eli suuret rakenteelliset muutokset. Niiden päälle asettuvat päivänpolttavat ilmiöt eli erilaiset konfliktit. 

Tällä tavalla Haukkalan mielestä olisi mahdollista hahmottaa monipuolisemmin syitä ja seurauksia ja sitä kautta vastuita ja ratkaisuja. 

Uusi teknologia tutkimusaiheeksi

Haukkalan viesti on se, että tulevaisuus voi tulla eteemme nopeastikin. Radikaalia muutosta instituutin toimintaan hän ei kuitenkaan kaavaile. Nykyiset tutkimusohjelmat ja painopisteet ovat hänen mielestään kohdillaan. 

– Upista ei ole tarkoitus tehdä ”Institute of Science Fiction Studies”, mutta ajatus on, että alamme vähitellen tehdä tutkimusta näistä kysymyksistä sitä mukaa kuin meillä on enemmän tutkittavaa. 

Haukkalan mukaan voimme elää pian maailmassa, johon tekoäly ja muut uudet teknologiat vaikuttavat paljonkin. Tällöin myös tutkimus pystyy paremmin keskittymään näihin kysymyksiin. 

Tällä hetkellä Ulkopoliittisessa instituutissa tutkitaan mm. Euroopan turvallisuusjärjestyksen tilannetta, Suomen Nato-jäsenyyden toteutumista ja kehittymistä sekä Yhdysvaltain ja Kiinan tulevaisuutta. Instituutti on riippumaton tutkimuslaitos, jonka eduskunta perusti satavuotisjuhlaistunnossaan kesäkuussa 2006. 

Haukkalalla on vankka osaaminen tutkijan työstä. Turun yliopistosta vuonna 2008 väitellyt tohtori kertoo päätyneensä alalle sattuman kautta. Hänen ohjaajansa, Jean Monnet -professori Esko Antola tarjosi tutkimushankkeesta töitä sillä ehdolla, että maisteriksi valmistuminen onnistuisi. 

– Minulla tuli kiire saada lopputyö valmiiksi kuukaudessa ja valmistua. Mutta sen kirjoittaminen oli minusta hauskaa, vaikka yleensä se on opiskelijoille se pahin, Haukkala naurahtaa. 

Työt Haukkala aloitti tutkimushankkeessa 90-luvun lopussa. Lopullinen ajatus tutkijanurasta kypsyi kuitenkin vuonna 2004, jolloin Haukkala aloitti väitöskirjan tekemisen. Hän työskenteli tuolloin Ulkopoliittisen instituutin edeltäjäorganisaatiossa. Neljä vuotta myöhemmin valmistunut tutkielma käsitteli EU:n ja Venäjän suhteen kehittymistä kylmän sodan jälkeisellä kaudella.

– Ajattelin, että jos haluan tällä uralla jatkaa, tarvitsen väitöskirjan. Siinä sitten tuli valinnat lukittua. Päätin, että olen nyt varmaan tutkija. 

Kokemusta johtajana ja tutkijana 

Sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan keväällä 2022, kansalaiset ja media odottavat Ulkopoliittiselta instituutilta paljon, Haukkala selittää. 

– Upin perustehtävä on tuottaa tutkimusta tästä maailmasta ja viestiä siitä.

Haukkalan mukaan instituutin tehtävissä painottuu kuitenkin myös popularisoiva, julkisuuteen avoimesti esiintyvä puoli. Yksi sen rooleista on sanoittaa maailmaa suomalaisille ja Suomea maailmalle. 

Haukkala haastatteli Tasavallan presidentti Alexander Stubbia Tampereen yliopistossa syyskuussa. Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto

Mutta mistä löytyy tasapaino tutkimuksen ja julkiseen keskusteluun osallistumisen välillä? 

– Se on asia, jota itse kukin tutkija joutuu omalta kohdaltaan pohtimaan, Haukkala vastaa. Minun pitää itsekin tässä uudessa tehtävässä suunnitella, miten käytän aikaani niin, että mahdollisimman hyvin saisimme kaikkiin näihin odotuksiin vastattua. 

Haukkala kertoo, että Upin johtajuus ei ole hallinnollinen työ, vaan se on ennen kaikkea sisällöllinen tehtävä, jossa kehitetään instituutin tutkimusprofiilia korkealla tasolla.

Tutkimuksen johtaminen vaatii taitoa, sillä tutkijana työskenteleminen ja kehittyminen on pitkälti omaehtoinen, älyllinen projekti, Haukkala selittää. Hän siirtyy instituutin johtajaksi Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professorin tehtävästä. Se on tuonut osaamista tutkijoiden mentoroinnista, tukemisesta ja tsemppaamisesta. 

– Tässä tehtävässä innostaa myös se, että pääsen oppimaan instituutin muilta tutkijoilta, joilla on valtavasti asiantuntemusta, joka on monin osin paljon monipuolisempaa ja syvempää kuin minulla. 

Haukkala toimi tasavallan presidentin kansliapäällikkönä vuosina 2018 ja 2021–2024. Se oli hänen mukaansa ”johtamisen korkeakoulu”, jossa oppi, että organisaatiota pitää pyrkiä kehittämään pitkäjänteisesti, vaikka oma pesti ei niin pitkä olisikaan. Osa opeista tuli kantapään kautta, kun täytyi toimia kyseisen tehtävän haasteissa ja sai kasvaa ihmisenä ja johtajana, Haukkala kuvaa. 

– Tämä Upi on minulle se oikea haaste oikeaan aikaan. Saan hyödyntää tässä kaikkea kokemusta, jota olen kerännyt matkan varrella.

Ukrainaa tuettava myös tulevaisuudessa

Haukkala valmistautui uuteen tehtäväänsä syyskuun lopussa Helsinki Security Forumissa. Ulkopoliittinen instituutti järjesti tapahtuman ensimmäisen kerran vuonna 2022.

Tilaisuudessa keskitytään kansainvälisen turvallisuuden teemoihin, jotka ovat tärkeitä Suomelle ja sen lähialueille. Keskusteltavaa riittää, sillä Eurooppa on mielenkiintoisessa asemassa maailmassa ja merkittäviä kysymyksiä nousee esiin niin idästä, lännestä kuin etelästäkin. 

Idässä tärkeintä on Ukrainan tulevaisuus. Haukkala painottaa, että ratkaisevaa sodan lopputuloksen kannalta on se, että Ukraina säilyttää itsenäisyytensä ja kykenee takaamaan oman turvallisuutensa pitkällä aikavälillä. Se edellyttää sitä, että Ukraina ankkuroidaan tiiviisti osaksi euroatlanttista yhteisöä ja sen keskeisiä instituutioita. 

– Koska olemme Ukrainaa sodassa tukeneet ja sotaa käymään rohkaisseet, on meillä myös iso vastuu tuesta sodan jälkeen. 

Entä Venäjä? Haukkala ei pidä todennäköisenä, että Venäjä palaisi lähitulevaisuudessa länttä miellyttävälle kannalle. Sen sijaan se on jatkossakin vaikea, vihainen ja myös vaarallinen toimija. 

– Meidän täytyy hyväksyä se, että suhteet Venäjään joudutaan rakentamaan puolustuksen pelotteen varaan lähivuosina, Haukkala neuvoo. 

Haukkala toivoo, että jossakin vaiheessa länsi ja Venäjä pääsevät keskusteluyhteyteen, joka mahdollistaisi kriisien eskaloitumisen välttämisen ja estäisi tilanteen jatkuvan kiristymisen. 

– Ei kuitenkaan ole mitään nopeaa ja meidän vallassamme olevaa tapaa palauttaa niin sanotusti normaaleja suhteita Venäjään. Ainut sellainen olisi jommankumman osapuolen täysi antautuminen, ja kumpikaan vaihtoehto ei näytä järin todennäköiseltä.

Haukkala on aiemmin työskennellyt presidentti Sauli Niinistön kabinetissa ulkopoliittisena neuvonantajana ja päällikkönä. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Euroopan pitää katsoa peiliin 

Tästä syystä Euroopan täytyy pitää paremmin huolta omasta puolustuksestaan. Koska koko maailman taloudellinen painopiste siirtyy Aasiaan ja Tyynellemerelle, Yhdysvallat siirtää huomiotaan sinne riippumatta presidentinvaalien tuloksesta. 

Taustalla on myös kulttuurisia tekijöitä. Haukkala huomauttaa, että Yhdysvalloissa on nousemassa valtaan sukupolvi, jolla ei ole samanlaista sidosta vanhaan Eurooppaan ja atlantinvälisiin suhteisiin. Väestö on monikulttuurisempaa ja esimerkiksi aasialaistaustaisia ja latinoita on huomattava määrä. 

– Meidän täytyisi havahtua siihen, että Yhdysvallat on kyllä kiinnostunut Euroopasta, mutta vain, jos me olemme taloudellisesti relevantteja ja heille mielenkiintoinen turvallisuuskumppani, Haukkala selittää.

Suomi on yksi varsin hyvin oman puolustuksensa järjestänyt maa. Sellaisia ei kuitenkaan kovin montaa Euroopan unionista löydy. 

– Tämä on Euroopalle peiliin katsomisen paikka. Aika, jolloin Yhdysvallat vain turvaa meidät ja maksaa kulut, on tulossa päätökseen, Haukkala muistuttaa. 

Afrikka ei halua uusia siirtomaaherroja 

Lännen ja idän lisäksi myöskään etelää ei sovi unohtaa. Globaali etelä on moninainen joukko maita, joista Haukkala neuvoo tarkasteltavan erityisesti Afrikkaa. Euroopassa on vanhakantainen käsitys Afrikasta kehitysyhteistyökohteena, vaikka mantereen väestö ja talous kasvavat merkittävästi. 

– Afrikka on havahtunut omaan toimijuuteensa. Siellä on isoja maita, globaaleja tekijöitä kasvamassa. 

Afrikan maat haluavat menestyä ja saada jalansijaa maailmassa, eivät vaihtaa entisiä siirtomaaherroja uusiin ja asettua Kiinan vietäviksi. Siksi Euroopan pitäisi rohkeammin tehdä yhteistyötä Afrikan kanssa, Haukkala kommentoi. 

– Afrikan valtiot olisivat varmasti kiinnostuneita tekemään yhteistyötä sellaisten kumppaneiden kanssa, jotka pystyvät hahmottelemaan heidän omaan toimijuuteensa perustuvaa tulevaisuutta. 

Tätä Suomen ja Euroopan asemaa maailmassa Haukkala pääsee pohtimaan Ulkopoliittisen instituutin johtajana. Hän toivoo että viisi vuotta kestävällä johtajakaudella olisi ajan mittaan aikaa myös omaan tutkimustyöhön ja kirjallisiin pyrintöihin.

– Tulevana tutkimuskohteenani on pohtia, miten luoda turvallisuutta, vakautta ja rakentavia ratkaisuja alati turbulentimpaan maailmaan.