Journalismi on aina puutteellista

Mikael Pentikäinen hyppäsi lehtitalojen johdosta yrittäjien puolestapuhujaksi. Nyt hän kantaa huolta median nykytilasta ja jyrähtää paikallislehtien kulkevan nykypäivänä kohti kuolemaa.

Sananvapauden ja median nykytila Suomessa on poliittinen kiistakysymys. Toimittajat ilman rajoja -järjestön listauksen mukaan Suomi on pudonnut sananvapauden kärkimaasta neljänneksi vain parissa vuodessa. Vuoden 2018 mittauksen mukaan naapurimaa Norja porskuttaa listan kärjessä. Poliitikoiden ja toimittajien keskinäiset konfliktit sekä valtiovallan reagointi paljastusjuttuihin muuttivat Suomen asemaa kansainvälisessä vertailussa. Pitkän linjan toimittaja ja Suomen Yrittäjien nykyinen toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen haluaa muistuttaa, että sananvapauden suhteen tilanne Suomessa on edelleen hyvä. Hän kantaa enemmän huolta julkisen keskustelun tasosta.

– Usein unohdetaan, että sananvapauteen kytkeytyy vastuu omista puheista ja tekemisistä, Pentikäinen täsmentää.

Pentikäinen haluaa puolustaa vahvasti toimittajien merkitystä, jota kyseenalaistetaan aina säännöllisin väliajoin.

– Journalismin peruspiirre on, että se on puutteellista. Toimittajalla pitää olla vahva pyrkimys kertoa totuus, mutta samalla meidän täytyy tunnustaa, että siihen ei ikinä täysin kyetä.

Pentikäinen siirtyi vuonna 2016 mediatalojen johdosta edunvalvontajärjestön palkkalistoille. Sitä ennen hän ehti toimia muun muassa Maaseudun Tulevaisuuden ja Helsingin Sanomien päätoimittajana.

– Omien laskujeni mukaan olen työskennellyt vastaavana päätoimittajana yhteensä 12 eri mediassa, Pentikäinen vastaa.

Pentikäinen on Suomen menestyneimpiä toimittajia. Varusmiespalveluksen aikana Pentikäinen pohti tosissaan papin uraa. Hän järjesti hengellisiä toimituksia Reserviupseerikoulun muille varusmiehille ja toimi kokelaskauden pappina. Teologia vaihtui kuitenkin nopeasti toisenlaiseen opiskelupaikkaan.

– Kääntentekevänä hetkenä oli eräs epäonnistunut hengellinen toimitus varusmiespappina. Saarnani meni muilta varusmiehiltä yli hilseen. Juoksin sen loputtua pikavauhtia lomabussiin ja päätin unohtaa papin uran, Pentikäinen kertaa.

Nuoruudessa hän kävi Sanoman toimittajakoulun, joka on vuosien saatossa kouluttanut useita Suomen eturivin lehtimiehiä. Pentikäinen menestyi hyvin ja lähti toimittajan uralle Helsingin Sanomien politiikan toimitukseen. Siitä polku vei suoraan mediatalojen johtoon.

Aikaisemmin media pystyi elämään tilaus- ja mainostuottojen varassa, mutta nyt asia on toisin. Ihmiset eivät ole enää valmiita maksamaan entiseen tapaan esimerkiksi printtisisällöstä, koska verkkotarjonta on monipuolistunut. Pentikäisen mielestä median murrokseen ei pidä vastata pelkästään Yleisradion rahoitusta kasvattamalla.

– Jos sama kehitys jatkuu, mediakenttä koostuu kohta pelkästään Yleisradiosta ja parista isosta mediatalosta, Pentikäinen arvioi.

Erityisesti pienet paikallismediat ovat Pentikäisen mukaan henkitoreissaan, mutta ongelmasta keskustellaan todella vähän. Toisaalta lehtitalojen taloudelliset vaikeudet eivät ole enää poikkeuksellinen tapaus uutisvirrassa.

– Monet paikallis- ja aluelehdet kulkevat tänä päivänä hiljaa kohti kuolemaa, Pentikäinen säestää.

Vaikka maailma tuntuu tänä päivänä olevan informaatiotulvan yllättämänä kuin yksi iso uutistalo, yleisön tuottamalla materiaalilla on suurempi merkitys.

– Se on antanut äänen heille, jotka eivät ole aikaisemmin saaneet ilmaistua mielipiteitään, Pentikäinen tulkitsee.

Toisaalta viestintäkanavia hallitsevat tänä päivänä suuret monikansalliset yritykset. Esimerkiksi Googlen ja Facebookin vaikutusvalta yltää pitkälle.

– Edes isot valtiot eivät pysty näille mahdeille mitään, Pentikäinen sanailee.

Nuoruudessa Pentikäinen toimi aktiivisesti politiikassa. Hän oli Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja ja ahkeroi opiskelijapolitiikassa samoihin aikoihin Suomen entisen pääministeri Matti Vanhasen, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin ja ministeri Anu Vehviläisen kanssa. Vaikka osa opiskelutovereista lähti voimakkaasti politiikan maailmaan, monet tekivät myös toisin. Pentikäinen jätti politiikan toimittajauransa takia, koska halusi säilyttää riippumattomuutensa mediamaailman palkkalistoilla.

– Mielestäni politiikan toimittajana työskentely sitoutumattomassa lehdessä ja puoluepolitiikan harrastaminen eivät sopineet yhteen. Nautin enemmän siitä, että sain olla tekemisissä eri tavoin ajattelevien ihmisten kanssa, Pentikäinen järkeilee.

Yrittäjien toimitusjohtajan tehtävässä viihtyvä Pentikäinen hymähtää puhuttaessa hänen urastaan politiikan parissa. Vuonna 2014 hän lähti ehdolle eurovaaleihin. Valtakunnallisissa vaaleissa Pentikäinen sai 17 732 ääntä eikä tullut valituksi.

Nyt neljä vuotta myöhemmin paikka Euroopan unionin ytimessä avautui useamman istuvan europarlamentaarikon siirryttyä uusiin tehtäviin. Siksi Pentikäinen mietti alkuvuodesta lähtöä Euroopan ytimeen, mutta keskustelut esimiesten kanssa toivat selvyyden polttavaan kysymykseen. Yksi meppivuosi Brysselissä ennen 2019 eurovaaleja ei sopinut toimitusjohtajan tehtävään Suomen Yrittäjissä. Hän ei ottanut europarlamentaarikon paikkaa vastaan.

– Juridisesti olin yhden päivän europarlamentaarikkona kesäkuussa, kun meppipaikka siirtyi seuraavalle, Pentikäinen paljastaa.