Road to Vostok – Dystooppiseen Suomeen sijoittuva selviytymispeli hurmaa realistisuudellaan

Kokeilimme entisen ammattisotilaan kehittämää videopeliä ja se on syystäkin yksi maailman odotetuimmista uutuuksista.

Moottoritiellä vallitsee hiljaisuus. Hylättyjä autoja lojuu pitkin kaistoja, niiden välissä ja pientareella. Ihmisiä ei näy missään. On kuin he olisivat haihtuneet ilmaan. 

Kyltissä asfalttitien yläpuolella on tuttuja paikannimiä. Ne kertovat tien vievän kohti Lappeenrantaa, Haminaa ja Pietaria. Dystooppista tunnelmaa korostaa kyltteihin ilmestynyt graffiti. Yhteen niistä on maalattu sanat Moottoritie on kuuma. 

Verkkainen vaellukseni keskeytyy äkillisiin laukauksiin. Ylikulkusillalla oleva naamiomies on avannut tulen. Syöksyn suojaan läheisen kuorma-auton taakse, kohotan Suomi-konepistoolin ja ammun takaisin. Sarja osuu, vihollinen lyyhistyy maahan. Matka voi jatkua. 

Tällainen on Road to Vostok, entisen ammattisotilaan, Antti Leinosen kehittämä suomalainen tietokonepeli, jonka ilmainen demoversio on kerännyt jo yli 700 000 latauskertaa. 

Varusteita myöten realistinen

Road to Vostok on Suomen ja Venäjän rajaseudulle sijoittuva ensimmäisen persoonan ampuma- ja selviytymispeli. Pelaajan tehtävänä on kerätä erilaisia varusteita, aseita ja elintarvikkeita, sekä selviytyä niiden avulla hengissä dystooppisessa ympäristössä. 

Varusteita voi hankkia joko keräämällä niitä pelimaailmasta, esimerkiksi talojen kaapeista tai autojen takaluukuista. Vaihtoehtoisesti pelaaja voi ryöstää uusia aseita tappamiltaan tekoälyn ohjaamilta vihollisilta. 

Haastavaa tästä tekee pelin äärimmäinen realismi. 

Ampumisen mekaniikka on pelissä toteutettu ammattisotilaan ammattitaidolla. Rekyyli on todentuntuinen, samoin aseiden paino, joka hidastaa hahmon liikettä pelimaailmassa. Halutessaan pelaaja voi tehdä ampumisesta helpompaa kiinnittämällä aseisiin erilaisia lisäosia, kuten tähtäimiä tai tukikahvoja. 

Ampuessa tulee pelaajan pitää lukua ampumistaan laukauksista, sillä esimerkiksi Call of Duty -pelisarjasta tuttua ammuslaskuria ei näytöltä löydy. Lataamisen pelaaja tekee manuaalisesti. Haulikkoa käytettäessä jokainen panos ladataan aseeseen erillisellä napinpainalluksella.

Kyseessä ei siis ole mikään räiskintäpeli, vaikka ampuminen onkin pelikokemuksessa keskeisessä roolissa.  

Todenmukaisuus on myös pelin muissa osa-alueissa vahvasti läsnä. Jos pelaaja juoksee kävelemisen sijasta, kuluu nestettä ja ruokaa enemmän. Mikäli hahmo haavoittuu tulitaistelussa, on parantumiseen käytettävä kiristys- tai painesidettä. Jos haavoittuminen tapahtuu pudotessa, käytetään lastaa. 

Toinen uniikki ja realistinen ominaisuus pelissä on se, että kaikki pelin esineet, kuten hernekeittopurkit, RK-95-rynnäkkökiväärit ja yskänlääkepakkaukset ovat vapaasti liikuteltavissa. Pelaaja voi asetella niitä millä tahansa haluamallaan tavalla. Vastaavaa ominaisuutta ei muista saman kategorian peleistä hevillä löydä. 

Valokuvien avulla toteutettu

Road to Vostok on sanalla sanoen suomalaisen kehittäjän suomalainen peli. On vaikuttavaa, kuinka paljon pelin ympäristö todella vastaa suomalaista maalaismaisemaa. Tämä johtuu siitä, että pelin kehittänyt Leinonen on rakentanut pelin kartan lähes kokonaan todellisten paikkojen pohjalta.

Tämä on toteutettu ottamalla valokuvia, jotka on sittemmin mallinnettu peliin. Pelin moottoritiet, talot ja teollisuusrakennukset todella ovat oikeita paikkoja oikeasta maailmasta. Pelin kartta pohjautuu pitkälti Leinosen lapsuuden maisemiin Kymenlaaksossa.

Pelin maailma ja sen tekstuurit on rakennettu todellisista rakennuksista ja esineistä otettujen kuvien pohjalta. Kuva: Elmeri Lehti

Valokuvien pohjalta peliin on myös luotu lähes kaikki esineet. Road to Vostokista löytyvä hernekeitto tai ilmastointiteippirulla ovat erehdyttävästi samankaltaisia lähikaupasta löytyvien tuotteiden kanssa. 

Lisäksi pelin kehittänyt Leinonen on löytänyt suomalaisia yhteistyökumppaneita, joiden tuotteita on mallinnettu peliin. Pelaaja voi taistella tiensä Vostokiin yllään Särmä -plate carrier ja vyöllään Skrama-puukko Varustelekasta. Selkään voi heittää Savotan Jääkäri-rinkan.  

Keskeneräisen pelin demoversiosta ei ääninäyttelyä vielä löydy, mutta tulevaisuudessa sitä on luvassa. Liekkipipoihin ja Suomi MM-95 -paitoihin pukeutuneet viholliset puhuvat joko suomea tai venäjää. 

Hahmoista löytyy myös viittauksia suomalaiseen kulttuuriin. Lähes kaikki pelin hahmot pohjautuvat vanhoihin suomalaisiin tv-sarjoihin. 

Pelaajien toivoma

Virheitäkin pelistä toki löytyy, onhan kyseessä vasta demoversio. Grafiikoissa on parantamisen varaa ja osa toiminnoista on silloin tällöin puutteellisia. 

Kuitenkin peli on yhden ihmisen luomukseksi hämmästyttävän hyvä ja demoversio antaa osviittaa siitä, mitä pelin kaupalliselta versiolta voi odottaa. Road to Vostok on kuin Day Z, Escape from Tarkov tai Stalker suomalaisessa ympäristössä. Demoversiossa päästään jo lähelle tätä, mutta Leinonen kertoo tavoitteiden olevan vielä korkeammalla. 

– Haluan tehdä tästä maailman parhaan selviytymispelin.

Leinonen kertoo, että kaupallisen version myötä luvassa on paljon uutta, esimerkiksi esineiden määrä tulee tuplaantumaan, karttoja tulee lisää, peliin tulee uusia hahmoja, ääninäyttelyä ja dynaaminen peliaika eli myös kellon- ja vuodenajat vaihtelevat realistisesti.  

Kaupallisen pelin julkaisuajasta Leinonen ei voi tarkasti vielä kertoa. Se riippuu hänen mukaansa useasta eri tekijästä, kuten pelin kehittämisen edistymisestä ja muiden pelialan yritysten toiminnasta.

Innostus kaupallisen version julkaisua kohtaan on suurta. Peli on Steam-palvelussa eniten toivomuslistoille lisätty peli. Maailmanlaajuisesti Road to Vostok on sijalla 51. Demoversion perusteella ymmärrän kyllä, miksi.