Jatkuvasti hälytysvalmiudessa

Suojelun erikoisosasto on asetettu vuonna 2017 mukaan Naton nopean toiminnan joukkojen (Nato Reaction Force, NRF) joukkopooliin.

Sen vahvuus on 55 henkilöä. Valtaosa on ikäjakaumaltaan 20–25-vuotiaita suojelukoulutuksen saaneita. Kansainvälisiin valmiusjoukkoihin on erityiset haut.

Suojelun perusteita koulutetaan kaikissa Suomen joukko-osastoissa. Tärkeimmät taistelijakohtaistet suojavälineet ja suojautumistoimenpiteet tulee tutuksi kaikille peruskoulutuskaudella.

Tärkeimpinä päivittäistoiminnan tukijoina ovat joukko-osastojen ja laitosten sotilaspalokunnat sekä Porin prikaatin CBRN-partio.

CBRN-lyhenne tulee englannin kielen sanoista Chemical, Biological, Radiological ja Nuclear.

Suojelun erikoisosaston johtajan, kapteeni Juha Soutolahden mukaan Suojelun erikoisosaston osalta yhdistyy kaikki puolustusvoimien neljä tehtävää:

– Tehtävämme on järjestää suorituskykyjä valmiuksiin: virka-apuun, kriisinhallintatehtäviin ja kotimaan puolustukseen, kapteeni Juha Soutolahti toteaa.

Porin prikaatissa toimii suojelun osaamiskeskus, johon suojelun erikoisosasto kuuluu. Suojelun erikoisosastoa käytetään kriisinhallintatehtäviin ja sotilaalliseen maanpuolustukseen. Välittömässä valmiudessa olevaa CBRN-partiota käytetään virka-aputehtäviin.

Suojelutoiminnan tarkoitus on torjua CBRN-aineista muodostuvaa uhkaa. Puolustusvoimilla on hyvä ja riittävä kyky torjua aineista aiheutuvia uhkia valtakunnallisesti.

Valtakunnallinen CBRN-virka-apu on jatkuvasti valmiudessa.

Soutolahti selittää, että Porin prikaatin CBRN-suorituskykyä käytetään esimerkiksi korkean prioriteetin tapahtumissa, kuten isoissa poliittissa kokouksissa tai valtiovierailuissa.

Tehtävät ovat hyvin erilaisia. Virka-apua käytetään pienimuotoisissa häiriötilanteissa. Ne voivat esimerkiksi liittyä lentokenttien tai satamien turvallisuuteen.

Esimerkkejä suojelun suorituskyvystä ovat esimerkiksi varoitus- ja hälytystoimenpiteet, vaarallisten aineiden tiedustelu, tunnistaminen ja vaarattomaksi teko tai evakuointia ja toimenpiteitä tukeva toiminta.

Miten virka-aputehtäviin voi valmistautua? Henkilöstön ja materiaalien tulee olla valmiina ja sitoumuksien tehtyinä. Materiaalien tulee olla pakattuna ja käyttökunnossa valmiina operaatioita varten.

Kapteeni Juha Soutolahti (vas.) ja vääpeli Mikko Liimatainen huolehtivat Suojelun erikoisjoukkojen koulutuksesta ja johtamisesta.

 

Virka-apu mielletään usein monin eri tavoin. Muut viranomaiset otetaan huomioon kouluttamalla henkilöstöä puolustusvoimien suojelukaluston käyttöön valtakunnallisesti. Viranomaisten toimintaa tuetaan joukoilla, materiaaleilla ja asiantuntemuksella.

– Yhteydenpito viranomaisiin on jatkuvaa, ja sitä tapahtuu koko ajan. Se voi koskea uuden kaluston hankkimista, tiedustelua tehtävien suorittamisesta tai värväämistä koulutustapahtumiin varsinaisten tehtävien lisäksi, toteaa suojelun erikoisosaston koulutus- ja valmiusmestari, vääpeli Mikko Liimatainen.

Soutolahti painottaa joukon sitoutumisen tärkeyttä ja kertoo, että osaston henkilöstön tulee olla valmiina sekä kotimaan valmiusvaatimuksiin että myös mahdolliseen kriisinhallintaoperaatioon lähtövalmiudessa.

Suojelun erikoisosastoon kuuluu kolme joukkuetta. Ytimen muodostaa kenttälaboratoriojoukkue, joka vaatii yksittäiseltä ihmiseltä eniten taustaosaamista. Kyseiseen tehtävään valitut on rekrytoitu yliopistoista.

Joukko on ollut mukana Ruotsissa koulutustapahtumissa. Osaston yhteistyö viranomaisten kanssa on jatkuvaa, ja virka-apukoulutusta annetaan säännöllisesti.

– Reserviläisiä harjoitetaan kertausharjoituksissa. Sen lisäksi on viranomaisyhteistyöharjoituksia poliisin ja pelastusviranomaisten kanssa. Osastolla on myös täydennyskoulutuksia henkilökuntaan liittyen, sekä materiaalihankintoihin ja huoltamiseen liittyvää toimintaa, sanoo Soutolahti.

Koulutus on molemminpuoleista. Muiden viranomaisten tukeminen ja osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan kehittää puolustusvoimien suojelujoukkojen suorituskykyä ja henkilöstön osaamista.

Suomi toimii isäntänä kansainvälisessä RECCEX 17 -harjoituksessa Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Lounais-Suomessa marraskuun lopulla. Harjoitus kehittää puolustusvoimien ja muiden viranomaisten yhteistoimintakykyä vaativissa CBRN-tilanteissa.

– Harjoituksen tausta on terrorismin vastainen toiminta, jota harjoitellaan monikansallisessa kehyksessä, toteaa Soutolahti.

Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, kenraaliluutnantti Eero Pyötsiä ymmärtää virka-avun ja kriisinhallinnan laajasta näkökulmasta:

– Suojelun erikoisosasto, kuten kaikki puolustusvoimien suorituskyvyt, on ensisijaisesti tarkoitettu kotimaan puolustuksen tehtäviin. Niitä voidaan käyttää myös virka-apuun ja kansainvälisiin tehtäviin.

Suomella on tällä hetkellä kriisinhallintaoperaatioissa yli 500 sotilasta. Lain mukaan operaatioissa saa olla kerralla enintään 2 000 suomalaista.

– Kaikkein keskeisintä on kriisinhallinta, mihin osallistutaan joka päivä, Pyötsiä tiivistää.

 

Muokattu 11.1.2018 kello 9:15: Kuvatekstissä vääpeli Liimataisen etunimi vaihdettu oikeaksi