Älykellot varusmiesten palautumisen tukena

Puolustusvoimat, Tieto ja Suunto tarjoavat yhdessä kuntoa kohottavassa Digikunto-kokeilussa mukana oleville varusmiehille liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvää mittaustietoa. Digikunto-projekti pyrkii parantamaan asevelvollisten kuntoa ja palautumista dataa keräävien älykellojen tuottaman tiedon avulla.

Sitra toimii hankkeen rahoittajana. Hankkeessa kerätään ja käytetään yksilöiden itsestään mittaamaa dataa esimerkiksi harjoituksista ja unimääristä. Projektissa toteutettava data-alusta tarjoaa turvallisen paikan varusmiehen suoritukseen vaikuttavien tietojen keräämiseen.

Puolustusvoimien, Suunnon ja Tiedon pilottiprojekti käynnistyi keväällä 2019 ja jatkuu noin vuoden. Testiryhmänä ovat toimineet Jääkäriprikaatin joukkoyksiköiden osastot Rovaniemellä ja Sodankylässä. Digikunto-hankkeella pyritään seuraamaan harjoitusten arktisia olosuhteita niin Rovaniemellä kuin Sodankylässä. Projektiin osallistuu varusmiehiä useista eri koulutusryhmistä. Projektissa on mukana muun muassa tiedustelijoita jääkäreitä, vaunumiehistöä ja huollon tehtävissä palvelevia varusmiehiä.

– Puolustusvoimien hanke osoittaa, että tarvetta reilulle datataloudelle löytyy yhteiskunnan jokaiselta sektorilta. Odotamme innoissamme tuloksia ja toivomme, että pilotti laajenee tulevaisuudessa osaksi jokaisen varusmiehen koulutusta, toteaa Markus Kalliola Sitrasta.

Kapteeni Heikki Nousiainen Maavoimien esikunnasta kertoo hankkeen taustoista sekä hyödyistä maanpuolustuksessa.

– Näillä älykelloilla on tarkoitus kokeilla varusmiesten kokonaiskuormittumisten seurantaa. Meillä on käytössä Suunnon älykelloja eli sykemittareita. Kelloja on jaettu Jääkäriprikaatiin Sodankylään ja Rovaniemelle useammille eri koulutus ryhmille käytettäväksi. Tavoite on, että saadaan kerättyä dataa palveluspäivän ja viikon fyysisestä kuormittavuudesta, Nousiainen toteaa.

Nousiainen pitää Sitran roolia rahoittajana hankkeen mahdollistajana ja tukipilarina.

– Sitran rahoitus projektiin on tärkeää. Olemme saaneet kellot käyttöön ja ne jäävät varusmiehille ja kouluttajille myös projektin jälkeen käyttöön. Meillä on ollut aikaisemmin puolustusvoimissa erilaisia kokeiluja fyysiseen toimintakykyyn ja taisteluharjoituksiin liittyen, joista on tehty liikuntabiologista tutkimusta. Kokonaiskuormituksen seuraamiseen tarvittaisiin vielä paljon tutkimista, että tietäisimme miten varusmiehet kuormittuvat muuallakin kuin harjoituksissa. Kyllähän me tiedämme, että varusmiehet tekevät viikonloppuisin muutakin kuin vain lepäävät, Nousiainen arvioi pilke silmäkulmassa.

Hanke on ollut kapteenin mielestä antoisa. Tärkeintä tulevaisuuden kannalta on kuitenkin projektin jatkon turvaaminen.

– Projekti on tähän asti mennyt hyvin. Tieto Oy tuottaa meille näkymää, jolla voimme seurata varusmiesten rasitusta. Olemme saaneet rakennettua nettisivuversion, jossa voi seurata varusmiesten fyysistä kuormittumista. Voimme katsoa koulutusryhmän, joukkueen ja yksilön tuloksia. Jatko on hankkeen kannalta tärkeää, Nousiainen painottaa.
 

Sodankylässä työskentelevä luutnantti Antti Palokangas on kokenut hankkeen olevan hyödyllinen myös henkilökunnan näkökulmasta.

– Mielestäni testattavien motivaatio liikuntaa ja liikkumista kohtaan on kasvanut. Valtaosa varusmiehistä ei ole ennen käyttänyt tämänkaltaista urheilukelloa. He saavat palautetta omasta harjoittelustaan, palautumisestaan ja yleisestä rasituksesta palveluksessa. Kokeilu on nostanut ja kasvattanut liikuntakipinää varusmiehissä, Palokangas iloitsee.

Datan hyödyntäminen vaatii kuitenkin Palokankaan mukaan aikaa.

– Suurimmat edut tapahtuvat silloin, kun saamme kokonaisdatan analysoitavaksi. Tieto siitä, miten palveluksessa rasitutaan eri joukkueissa on tärkeää. Datan ilmestyessä voimme vertailla, kuinka hyvin rasitus vastaa meidän viikko-ohjelmamme suunnitelmia. Kellojen käyttö antaa uusia ulottuvuuksia liikuntakoulutuksiin.

Arktisen ympäristön luomat haasteet testataan toden teolla talven edetessä.

– Projekti aloitettiin viime kesänä, joten varsinaista kylmiä ja arktisia olosuhteita ei ole vielä ollut. Pakkanen huonontaa kellojen akkujen kestävyyttä, myös rannesyke mittautuu heikommin kylmällä säällä. Virrankulumiseen liittyvät ongelmat ovat olleet ainoita, mitä meillä on ollut. Muuten kellot ovat kestäneet hyvin pakkasella ja lumessa, Palokangas tiivistää.

Myös Palokangas pitää projektin jatkuvuutta tärkeänä.

– Keskeistä on, että projektia jatketaan myös talven yli, jotta me saamme kovilta pakkaskuukausilta kokemuksia. Näemme myös kylmyyden vaikutuksen koulutuksiin. Tämä on mennyt olosuhteisiin nähden hyvin. Laitteet ovat toimineet pääsääntöisesti ja minä näen, että olemme päässeet tavoitteisiimme, Palokangas jatkaa.

Projektin kaltaiset innovaatiot ovat esimerkkejä puolustusvoimien uudistumisesta teknologian saralla. Tälläkin saralla puolustusvoimat elää ajassa.

– Alkuvaiheessa näkyi, että tämä tehtiin ensimmäistä kertaa. Projektin edetessä loppusuoralle isommista haasteista on päästy eroon. Ensi saapumiserässä pääsemme heti alusta asti toteuttamaan mittaamista täydellä teholla. Digikunto-projekti on hyvä esimerkki uudesta teknologisesta aluevaltauksesta puolustusvoimissa, Palokangas toteaa.

Varusmiesjohtajat, kersantit Emil Vinkki sekä Anssi Haavisto ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä hankkeen tuomaan sisältöön.

– Olen huomannut, että nukun armeijassa aika vähän verrattuna siviilielämään, Vinkki toteaa.

– Unen määrää on ollut mielenkiintoista seurata. Askeleita tulee yllättävän paljon normaalina päivänä, ja olen huomannut kuntoni paranevan paljon. Kello antaa palautteen treeneistä ja rohkaisee urheilemaan enemmän. Varusmiespalveluksessa saa monipuolisen koulutuksen ja tämä auttaa siinä, Vinkki tiivistää.

Myös Haavisto on samoilla linjoilla.

– Kun saimme nämä kellot, aloimme päivittämään tietoja sovellukseen. Harjoituksissa seuraamme kuntoa sekä rasitusta, ja kasarmilla tutkimme lepoa. Nämä kellot ovat olleet hyödyllisiä unen seuraamisessa. On mukavaa päästä vertaamaan suorituksia muiden varusmiesten kanssa, Haavisto tuumii.

Korpraali Miika Hintsala iloitsee dataa tuottavasta kellosta

– En ole omistanut ikinä urheilukelloa, tämä toimii kannustimena liikkumiseen. Kello on päällä aina, kun olen koulutuksissa ja yleensä myös vapaa-ajalla. Saan kasarmilla hyvin unta, mutta leireillä tulee nukuttua vähemmän, Hintsala toteaa.