2030-luvulla taistelijaparin sijainnin voi tarkistaa näyttöpäätteestä

Jotta yksittäinen taistelija pärjää 2030-luvun taistelukentällä, hänellä tulee olla pimeänäkökyky, edistyneempi omasuoja ja tehokkaampi ase. Täystaisteluvarustukseen saattaa tulevaisuudessa kuulua nykyisen varustuksen lisäksi kennoakusto, katalyyttilämmitin ja taistelijapäätteitä.

Puolustuksen kehittämisen sykli kestää puolustusvoimissa perinteisesti kymmenen vuotta.
2010-luvulla painopisteenä on ollut maavoimien kehittäminen, kun taas tulevana vuosikymmenenä on meri- ja ilmavoimien vuoro Laivue 2020- ja HX-hankkeiden myötä. 2030-luvulla kehittäminen keskittyy jälleen maavoimiin.
– Vallankumouksellisia uusia teknisiä innovaatioita ei tutkimuksien mukaan ole vielä 2030-luvulla todennäköisesti tulossa, maavoimien komentaja, kenraalimajuri Petri Hulkko arvioi Ruotuväen haastattelussa.
– Sitä vastoin nykyinen jo keksitty teknologia tulee kehittymään evolutiivisesti ja vauhdilla, Hulkko jatkaa.
Maavoimissa selvitetään parhaillaan, kuinka sodankäynti tulee vuosikymmenen päästä muuttumaan ja kuinka siellä pärjätään.
– Ensin pitää hahmottaa, millainen on 2030-luvun taistelukenttä. Sitä kautta on lähdettävä etsimään niitä kykyjä mitä meillä tällä hetkellä on ja mitkä säilytetään sinne asti. Tämän jälkeen aletaan hahmottamaan uusia tarvittavia suorituskykyjä, Hulkko avaa.

Yksi tärkeimmistä kulmakivistä 2030-luvun maapuolustuksessa tulee olemaan taistelijahanke.
– Yksittäisen taistelijan rooli tulee säilymään ja korostumaan 2030-luvulla, Hulkko painottaa.
Taisteluympäristön muutos vaatii yksilöltä nykyistä parempaa teknistä osaamista.
– Taisteluasuun, kypärään ja aseeseen tullaan integroimaan tekniikkaa, joka tulee parantamaan sotilaan omasuojaa ja kykyä toimia kaikenlaisissa sääolosuhteissa, Hulkko esittelee.
– Aseeseen liitettävät lisälaitteet tulevat esimerkiksi nopeuttamaan tulenavausta ja parantamaan osumatarkkuutta, hän täydentää.
Myös tilannekuvan muodostamista kehitetään jatkuvasti informaation jakamisen helpottuessa.
– Taistelijalle tulee kenties päätelaite, josta hän näkee missä omat ja vastustajat ovat. Omalta päätteeltä pystyisi esimerkiksi osoittamaan kohteita tulenjohdolle, Hulkko väläyttää.

Maaoperaatioissa käytettävien joukkojen uudelleen organisoiminen on toinen merkittävä asia maapuolustuksen suunnittelussa 2030-luvulle. Paikallisesti toimivat joukot jaettaisiin kynnys- ja ratkaisujoukkoihin. Ratkaisujoukkojen alaisuudessa toimisi operatiivinen yhtymä 2035.
– Operatiivinen yhtymä 2035 on meidän työnimemme kärkisuorituskyvylle tulevassa joukkorakenteessa. Sitä nyt olemme kehittämässä, Hulkko valaisee.
Yhtymällä olisi käytössään uusimmat asejärjestelmät ja parhaiten varustetut sotilaat. Sitä pystyttäisiin käyttämään koko valtakunnan alueella.
– Käytettävyys laaja-alaisesti kaikissa maasto-olosuhteissa saavutetaan keskittymällä tulivoiman ja liikkuvuuden parantamiseen, Hulkko analysoi.
Reunaehtoja 2030-luvun operatiivisten yhtymien kehittämiselle asettavat käyttöön saatavat resurssit, saatavilla olevan teknologian kypsyys sekä täyden operatiivisen käytettävyyden saavuttamisen edellyttämä aika.
Kolmas huomattava asia, joka on otettava huomioon 2030-luvulla, on asejärjestelmien massavanheneminen. Ensimmäinen massavanheneminen 2000-luvulla tapahtui tämän vuosikymmenen puolessavälissä, kun suurin osa entisestä Itä-Saksasta hankitusta materiaalista tuli tiensä päähän.
Seuraava suurempi massavanheneminen tulee tapahtumaan 2030-luvun lopulla.

Yhteistyön kehittäminen puolustushaarojen ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden välillä tulee maavoimilla olemaan keskeisessä asemassa tulevaisuudessakin.
– Mikään puolustushaara ei kehitä omaa suorituskykyään yksin, vaan aina katsotaan rinnalle muiden puolustushaarojen suuntaan, että mitä tukea sieltä on saatavissa, Hulkko korostaa.
Myös asevelvollisuudella on tulevina vuosikymmeninä Hulkon mukaan edelleen elintärkeä rooli maapuolustuksessa.
– Nykyisenkaltainen yleinen asevelvollisuus tulee säilymään, sillä millään muulla tavalla tätä maata ei kyetä puolustamaan, Hulkko päättää.