Patria nosti kranaatinheittimen pyörien päälle ja vastatulen ulottumattomiin

Uusi Tremos-järjestelmä on sekä helppokäyttöinen että edullinen.

Patria valmistaa Puolustusvoimille uudenlaista modulaarista 120 KRH M3 -kranaatinheitinjärjestelmää, joka parantaa luotettavan ja perinteisen kranaatinheittimen liikkuvuutta. Lisäksi järjestelmän tulenantokyky ja suoja tehostuvat. 

Jalkaväen tarkastaja, eversti Ari Lehmuslehti kertoo, että liikkuvuus on yksi tapa hankkia suojaa. Sillä pystytään väistämään vastapuolen tulivaikutusta.

 – Vastatykistötutkat aiheuttavat uhkan epäsuoran tulen aseille. Niillä kyetään laskemaan kranaatin lähtöpiste eli paikantamaan ase. Aika havainnosta vaikutukseen on lyhentynyt merkittävästi, ja uhkaa voidaan pienentää poistumalla tuliasemasta heti ammunnan jälkeen, Lehmuslehti kertoo. 

Uudessa kranaatinheitinjärjestelmässä on sisäänrakennettu inertiaan perustuva paikannuslaite. 

– Inertiapaikannuslaite mahdollistaa tulitoiminnan ilman etukäteen tehtyjä tuliaseman mittauksia ja valmisteluja. Sen avulla päästään riippumattomuuteen GPS:stä, Lehmuslehti lisää.

Intertiapaikannuslaitteen toiminta perustuu kiihtyvyyksien ja maapallon pyörimisliikkeen mittaamiseen. Sillä pystytään määrittämään tarkka sijainti ja suunta kranaatinheitinjärjestelmälle ilman satelliittipaikannusta tai häiriöille alttiita magneettiantureita.  

Joustolavetti vaimentaa rekyylivoimia 

Patria toimittaa uusien järjestelmien esisarjan Maavoimille vuoden 2025 aikana. Asejärjestelmä integroidaan modulaariseen joustolavettin ja siitä edelleen maastokuorma-autoon. 

Kranaatinheitin käyttää normaalia vedettävän raskaan kranaatinheittimen tuliputkea, jonka heitinmiehistö voi tarvittaessa kiinnittää kehtoon. Putki voidaan vastaavasti irrottaa kehdosta esimerkiksi huoltoa varten.

– Lavetin vaimennus saadaan aikaan kehdon Nemon-ratkaisuun perustuvalla hidastimella ja palauttimella. Ne vaimentavat rekyylivoimat riittävän pieneksi, jotta suhteellisen kevytkin ajoneuvo, esimerkiksi maastokuorma-auto, kestää laukauksen, Lehmuslehti selventää.

Rekyylinvaimennusjärjestelmän toiminta perustuu öljytoimiseen hidastimeen, joka on kiinni vastakappaleella tuliputken peräkappaleessa. Se ottaa rekyylivoiman vastaan. Typpitoiminen palautin palauttaa putken laukauksen jälkeen takaisin etuasentoonsa.  

Lehmuslehti kertoo, että joukot voivat asentaa kranaatinheitinjärjestelmän ajoneuvon päälle, jonka kantavuus on vähintään noin viisi tonnia. Ajoneuvon kantavuuden ei tarvitse olla suurempi, koska hidastin vaimentaa ajoneuvoon kohdistuvia rekyylivoimia.  Palauttimen ansiosta putki on kokonaisuutena palautunut alkuasentoonsa noin puolessa sekunnissa valmiina seuraavaan laukaukseen. 

Kehto on osa sivusuuntaus- ja korotuskoneiston sisältävää lavettia, joka on laakeroitu integrointimoduuliin. 

Järjestelmä on helposti siirrettävissä lähes mihin tahansa ajoneuvoon. Kuva: Maavoimat

Kokonaisuus on skaalattavissa lähes mihin tahansa Puolustusvoimien käytössä olevaan uuteen tai vanhaan ajoneuvoon integrointimoduulin avulla. Joukko voi siirtää koko järjestelmän ajoneuvon lavalta toiselle yksinkertaisesti etukuormaajaatai trukkia käyttäen, jolloin esimerkiksi ajoneuvon hajoaminen ei estä koko asejärjestelmän käyttöä. 

– Järjestelmä on kiinnitettävissä vaikkapa 10-jalkaisen kontin konttilukoilla mihin tahansa ajoneuvoon, jossa tila ja kantavuus riittää, Lehmuslehti kertoo. 

Järjestelmä voidaan liittää monenlaisiin ajoneuvoihin, kuten 4x4-, 6x6-, 8x8- ja tela-ajoneuvoihin. Se tarvitsee ajoneuvon lavalta pinta-alaa standardin 10 jalan kontin verran eli noin 2,5 x 3 metriä. 

120 KRH M3 voidaan varustaa jo käytössä olevilla tuliputkilla, mikä mahdollistaa kvalifioitujen aseiden, ampumatarvikkeiden ja ballististen taulukoiden käytön. Järjestelmä on yhteensopiva kaikkien sileäputkisten kranaatinheittimien sekä ampumatarvikkeiden kanssa, joiden kaliiperi on 120 tai 81 mm. 

Kustannustehokas ratkaisu 

Suurin osa nykyisistä kranaatinheittimistä on ajoneuvon perässä vedettäviä. Asejärjestelmien kehitys on viime vuosina suuntautunut joko panssaroituihin kranaatinheitinajoneuvoihin tai erilaisiin ajoneuvoihin integroituihin maaperään tukeutuviin järjestelmiin.  

– Panssaroitujen kranaatinheitinajoneuvojen haasteena on korkea yksikköhinta. Lisäksi kiinteä ajoneuvointegraatio aiheuttaa sen, että alustan vikaantuessa koko asejärjestelmän käyttö estyy, Lehmuslehti tarkentaa. 

– Lähdimme hakemaan uudelta järjestelmältä tarkoituksenmukaista ratkaisua, joka on yksinkertainen ja kustannustehokas käyttää sekä kouluttaa. 

120 KRH M3 -kranaatinheitinjärjestelmä täydentää nykyaikaisilla teknologian eduilla perinteisiä kranaatinheittimiä, mikä mahdollistaa nopean tulen aloituksen, tarkan ensimmäisen laukauksen ja nopean tuliasemasta poistumisen. Järjestelmä yhdistää vedettävän kranaatinheitinkomppanian suuren tulentiheyden sekä elintärkeän ammu ja poistu -menetelmän. 

Kranaatinheitinjärjestelmän yksi suurimmista eduista on sen nopea siirrettävyys, koska se voi avata tulen jopa alle 30 sekunnissa tuliasemaan saapumisen jälkeen ja poistuminen on mahdollista välittömästi viimeisen laukauksen ampumisen jälkeen. Maavoimien uudella hankinnalla voidaan ampua ilman maatukia. 

Asejärjestelmä on helppo kouluttaa, sillä sen toiminta vastaa jo olemassa olevaa kranaatinheitinkalustoa. Kuva: Maavoimat

Puolustusministeri Antti Häkkänen kertoo, että hankinta vahvistaa Maavoimien suorituskyvyn lisäksi puolustustarvikkeiden kotimaista huoltovarmuutta. Hankinta tuo Suomeen noin 22 henkilötyövuotta, jotka sijoittuvat pääosin Hämeenlinnan tehtaalle. 

Hankinnan kokonaishinta ilman arvonlisäveroa on 4,7 miljoonaa euroa, joka sisältyy puolustushallinnon suunniteltuun budjettikehykseen. Patria julkaisi uuden M3:een perustuvan TREMOS-järjestelmänsä Lontoossa Future Mortar Systems -konferenssissa 29. lokakuuta. 

Varusmiesten koulutus esisarjan kanssa aloitetaan vuonna 2026. Asejärjestelmästä kerätään käyttökokemusta tulevia hankintoja varten.