Alokkaat ovat uudistusten kohteina

Varusmiesten peruskoulutuskauden sisältöä viilataan kokeiluista saatavilla kokemuksilla. Tulevaisuuden alokasjakso saattaa rakentua muun muassa liikuntakoulutuksesta, simulaatioista ja mikroelokuvista.

Kesäinen arkipäivä Niinisalon varuskunnassa tarjosi tietoa varusmiespalveluksen uusista tuulista. Koulutus 2020 -ohjelman mukaisesti puolustusvoimat aikoo uudistaa varusmiespalveluksen sisältöä. Nyt käynnistyvät kokeilut pureutuvat alokkaiden koulutuksen uudistamiseen.

Tällä hetkellä jokainen varusmies suorittaa noin kahdeksan viikon peruskoulutuskauden, jossa opitaan sotilaan perustaidot. Kokeilujen seurauksena alokasaika lyhenisi kuuteen viikkoon. Kokeilussa varusmiespalvelus jaetaan neljään eri sykliin: alokas-, koulutushaara-, erikoiskoulutus- ja joukkokoulutuskauteen.

– Tarkoituksena ei ole tehdä siviileistä sotilaita heti parissa viikossa, vaan enemmänkin antaa valmiuksia kehittyä sotilaaksi, sanailee koulutuspäällikkö, prikaatikenraali Jukka Sonninen.

Kokeiltavalla alokasjaksolla kevennetään palveluksen alkua tehden palveluksen rasituksesta nousujohteista. Uusia haasteita tulee eteen taitojen ja tiedon karttuessa. Tulostavoitteellisten marssien sijaan lisätään liikuntakoulutusta – sen avulla nostetaan varusmiesten fyysistä toimintakykyä. Liikuntakoulutuksen lisäämisellä kohotetaan huonokuntoisten varusmiesten jaksamista ja toisaalta tarjotaan haasteita hyväkuntoisille sotilaille.

Kasarmilla varusmiehet voivat harjoitella puolijoukkueteltan kokoamisen ennen siirtymistä maastoon. Tällöin aika maastossa käytetään haastavampaan harjoitteluun.

Sotilaskoulutus on edelleen tärkeä osa kokeilun uutta alokasjaksoa, mutta siihen on tarkoitus tuoda uusia työkaluja. Verkkoympäristön ja teknologian hyödyntäminen tulevat mahdolliseksi myös varusmiespalveluksessa.

– Puuduttavia yksinpuheluita sateisen maastoharjoituksen keskellä vähennetään ja niitä korvataan uusilla tavoilla oppia, kuvailee Sonninen.

Oppimista halutaan tuoda kasarmille videomateriaalin muodossa. Mikroelokuvia tehdään esimerkiksi puolijoukkueteltan kokoamisesta, jolloin varusmiehet voivat opiskella tärkeän taidon kotikasarmin puitteissa. Videon sisältöä käydään yhdessä läpi kouluttajan oppimiskeskustelun myötä. Sen avulla lisätään kouluttajan ja varusmiesten vuorovaikutusta. Koulutuksessa käytettäviä mikroelokuvia tekevät palvelusta suorittavat varusmiehet. Sonninen kuitenkin myöntää, että kokeilut edellyttävät kantahenkilökunnalta uutta osaamista.

– Pedagoginen näkökulma on valttia uudistusten onnistumisessa, peräänkuuluttaa Sonninen.

Oppiminen tehostuu simulaatioiden avulla, kun harjoitusmäärät kasvavat. Sisäampumasimulaattorin avulla varusmies voi ampua rynnäkkökiväärillä suurempia määriä kuin pelkän taisteluharjoituksen tai ampumaratapäivän yhteydessä.

– Simulaation jälkeen siirrytään maastoon harjoittelemaan opittuja taitoja, Sonninen tarkentaa.

Simulaatioharjoituksilla pienennetään harjoittelun ympäristövaikutuksia, sillä maastoharjoitukset ja niihin siirtyminen kuormittavat alueen luontoa ja ympäristöä. Vaikka uudistuksia tehdään, käytännön harjoittelusta ei olla silti luopumassa.

Porin prikaatin, Rannikkoprikaatin ja Ilmasotakoulun varusmiehet ovat ensimmäisiä, joiden kohdalla uudistukset vaikuttavat käytännössä. Esimerkiksi Niinisalossa pilotoidaan uutta alokasjaksoa heinäkuussa saapuneiden alokkaiden kanssa. Parhaiksi havaittuja käytänteitä hyödynnetään muissakin joukko-osastoissa jo kokeilun aikana, mutta viimeistään vuonna 2020 uudistukset otetaan laajamittaisesti käyttöön. Tavoitteena on tehokas varusmieskoulutus sekä ajankäytön että syntyvien kustannusten näkökulmasta, vaikka tarkoituksena ei ole suoraan hakea säästöjä.

Niinisalon varuskunnassa palvelusta suorittavaa alikersantti Valtteri Koivistoa on kannustettu hyödyntämään teknologian suomia mahdollisuuksia.

– Koska samaa videomateriaalia hyödynnetään myös muissa varuskunnissa, koulutus on yhdenmukaisempaa, kertaa Koivisto.

Sisäampumasimulaattori antaa varusmiehille tarkkaa tietoa ammunnan lopputuloksesta.

Varusmiespalveluksen uudistamisessa on osittain kyse asennemuutoksesta, sillä uudistumisen edellytykset ovat monin paikoin olemassa.

Koulutus 2020 -ohjelman keskeisenä peruspilarina on puhua kokonaisvaltaisesta toimintakyvystä. Se tarkoittaa sotilaan psyykkisten, sosiaalisten, fyysisten ja eettisten voimavarojen hyödyntämistä.

– Esimerkiksi voimankäytön oikeutuksen pohdinta saa aikaan hyviä keskusteluja. Eettisyys on tärkeä osa sotilaan toimintakykyä, mainitsee Porin prikaatin komentaja, eversti Mika Kalliomaa.

Kokeilut kohdistuvat nyt lähinnä varusmiespalveluksen sisältöön, mutta julkisuudessa monet ovat valmiita menemään pidemmälle. Esimerkiksi Elisabeth Rehnin nimeä kantava ajatushautomo esitti viime keväänä, että nykymuotoinen asevelvollisuus korvattaisiin uudella kansalaispalveluksella. Ehdotuksessa esimerkiksi naiset ja Jehovan todistajat velvoitettaisiin suorittamaan joko asepalvelus tai poikkeusoloihin valmistava varautumispalvelus.

Ajatushautomon ehdotuksen tarkoituksena on vahvistaa kansalaisten kykyä toimia kriisitilanteissa. Ajatushautomon selvityksen mielestä kansalaispalvelus korvaisi nykymuotoisen siviilipalveluksen.

Isompia muutoksia puolustuksen peruspilareihin ei ole vielä luvassa. Puolustusvoimat on vedonnut nykyjärjestelmän toimivuuteen ja pitää Rehnin ajatushautomon ehdotusta raakileena.

– Miespuolinen ikäluokka ja vapaaehtoiset naiset nykyisen järjestelmän puitteissa riittävät meille hyvin, perustelee Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Timo Kivinen.