Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Puolustusvoimat / Jere Paldanius

Suomalainen UNIFL-joukko harjoittelee Libanonissa joulukuussa 2022.

Suomalainen UNIFL-joukko harjoittelemassa Libanonissa joulukuussa 2022.

Suomi lähettää pioneerijoukkueen Kosovoon – Osalla taistelijoista alle kaksi kuukautta kotiutumisesta

Julius Numminen

Kansainvälisissä valmiusjoukoissa varusmieskoulutuksensa saaneet taistelijat lähtevät matkaan helmikuussa. Naton pyytämä joukko tuo suuren lisäyksen Suomen vahvuuteen operaatiossa.

Suomi lähettää Naton johtamaan Kosovo Force -kriisinhallintaoperaatioon pioneerijoukkueen sekä sen vaatimilla kansallisen tukielementin tehtävien lisäämisellä 1. helmikuuta alkaen. Päätös joukkueen lähettämisestä ei linkity Suomen Nato-hakemusprosessiin, kertoo Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Sami-Antti Takamaa Ruotuväelle sähköpostitse.

– Joukkueen lähettäminen on normaalia prosessia, missä eri operaatioissa operaatiot ilmoittavat joukkotarpeet ja osallistujamaat sitten katsovat, että voivatko tukea operaatioita. Suomessa pioneeriosaaminen on korkealla tasolla ja meillä oli mahdollisuus tällainen joukko sinne lähettää, Takamaa kommentoi.

Kosovoon asetettava pioneerijoukkue muodostetaan pääosin Porin prikaatin kansainvälisissä valmiusjoukoissa palveluksensa saapumiserässä 1/22 suorittaneesta pioneerijoukkueesta. Heidän kotiutumisestaan on siis kulunut vain vajaa kaksi kuukautta. 

Takamaa muistuttaa, että kansainvälisiin valmiusjoukkoihin haetaan erityishaulla ja hakijoilla on varsin tiukat pääsyvaatimukset. Kansainvälisissä valmiusjoukoissa varusmiespalveluksensa suorittaneet ovat saaneet vuoden palveluksessaan vähintään ryhmänjohtajatasoisen koulutuksen. 

– Koulutus antaa heille perusteet toimia vaativissa tehtävissä niin kotimaassa kuin kansainvälisessä toimintaympäristössä. Eli voidaan sanoa, että he soveltuvat tehtävään erittäin hyvin, Takamaa vakuuttaa.

Ruotuväki kirjoitti tuoreeltaan kansainvälisten valmiusjoukkojen koulutuksesta

Nato pyysi pioneerijoukkuetta

Kosovoon lähtevän suomalaisen joukon vahvuus on noin 50 henkilöä, mikä nostaa suomalaisen henkilöstön kokonaisvahvuuden operaatiossa noin 70 henkilöön. 

– Tällä hetkellä tuo 70 hengen vahvuus riittää niihin tehtäviin jotka Suomi on operaatiossa lupautunut hoitamaan, Takamaa sanoo.

Maavoimien mukaan pioneerijoukkueen tehtäviä operaatiossa ovat liikkeen edistämistehtävät, jotka sisältävät teiden ylläpitoa, esteiden raivaamista sekä ojien ja kaivantojen ylitysten varmentamistehtäviä. 

Tehtäviin lukeutuu myös suojarakenteiden rakentamis- ja parannustyöt sekä miinojen ja räjähtämättömien ampumatarvikkeiden raivaaminen sekä CBRN (Chemical, Biological, Radiological, Nuclear) -tiedustelu- ja neuvonantotehtävät, pioneeriaselajin tehtävät joukonhallintatilanteessa sekä suojaus-, vartiointi- ja etsintätehtävät.

– Joukot on varustettu luonnollisesti henkilökohtaisella varustuksella sekä normaalilla pioneerijoukkueelle kuuluvalla kalustolla kuten erilaisilla kuorma-autoilla, pyöräkuormaajilla, kaivinkoneella sekä miinanraivaamiseen kuuluvalla materiaalilla.

Marraskuun lopulla järjestetyssä Kriisinhallinta NYT -tapahtumassa puhunut majuri Janne Lehtonen sanoi Naton pyytäneen operaatioon pioneerijoukkuetta sen jälkeen, kun Ukraina veti omat joukkonsa pois Kosovosta Venäjän aloittaman hyökkäyssodan takia.