Suomi lisää läsnäoloaan Naton kriisinhallintaoperaatiossa Kosovossa

Tuoreen päätöksen nojalla Suomi lähettää Naton Kosovo-operaatioon lisäyksiä muun muassa pioneerijoukkueen muodossa. Naton pyytämät joukot korvaavat operaatiosta vetäytyneitä ukrainalaisia.

Valtioneuvosto esitti tuoreeltaan tasavallan presidentti Sauli Niinistölle suomalaisjoukkojen määrän kasvattamista Naton Kosovon kriisinhallintaoperaatiossa noin 70 sotilaaseen. Kriisinhallinta NYT -tapahtumassa puhunut majuri Janne Lehtonen kertoo, että Kosovoon ollaan lähettämässä pioneerijoukkue.

– Kosovossa meillä on entuudestaan henkilötiedusteluryhmä, mutta yhtenä uutena elementtinä olemme lähettämässä operaatioon Naton pyynnöstä pioneerijoukkueen. Sen tehtäviin kuuluu muun muassa vanhojen ja räjähtämättömien miinojen raivaaminen, liikkumisen edistäminen sekä suojarakentaminen, Lehtonen kertoo. 

Hänen mukaansa pyyntö tuli Natolta sen jälkeen, kun Ukraina veti omat joukkonsa Venäjän aloittaman hyökkäyssodan takia pois Kosovosta. Suomesta löytyi osaamista ukrainalaisten paikkaamiseen.    

– Olemme ennen suorittaneet vastaavia tehtäviä muissa operaatioissa, joten siltä osin tässä ei ole mitään uutta, Lehtonen toteaa.

Entiseen Jugoslaviaan kuulunut Kosovo oli yksi verisen Jugoslavian hajoamissodan päänäyttämöistä. Alueella on edelleen jänniteitä, eikä esimerkiksi Serbia ole tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä. Everstiluutnantti Jarkko Pelkosen mukaan operaation jatkaminen on perusteltua. 

– Mission tarkoitus on turvallisuusympäristön varmistaminen alueella ja kansainvälisen humanitaarisen lainsäädännön sekä vakaan demokraattisen kehityksen takaaminen. Paikallista asevoimaa tuetaan siten, että he tulevaisuudessa pärjäävät alueella itsenäisesti, Pelkonen sanoo.

Lähempänä tavoitetta

Pelkonen kertoo Natolla olevan tällä hetkellä käynnissä kaikkiaan kolme sotilaallista kriisinhallintaoperaatiota.  

– Natolla on käynnissä avustusmissio Kosovon lisäksi Irakissa, ja operaatio Sea Guardian Välimerellä. Suomi osallistuu tällä hetkellä toimintaan vain Kosovossa ja Irakissa, hän avaa.

Näissä Naton kriisinhallintaoperaatioissa suomalaisia on tällä hetkellä 25, joista 20 on Kosovo-operaatiossa ja viisi Irakin operaatiossa. Kun mukaan lasketaan myös YK- ja EU-johtoiset operaatiot, on Suomesta noin 350 sotilasta erilaisissa kriisinhallintatehtävissä. Pelkosen mukaan tavoite on vielä hieman tätä korkeammalla.

– Tavoitteena on 400 henkilön kriisinhallinnan vahvuus. Siihen tullaan Kosovo-operaation lisäysten myötä pääsemään, hän sanoo.

Osaamista laajalla otannalla

Lehtosen mukaan Naton kriisinhallintaoperaatioista löytyy suomalaisille laajasti tehtäviä, vaikka Suomi ei osallistu operaatioihin määrällisesti kovinkaan suurella joukolla.

– Vaikka meitä on tällä hetkellä vähän, löytyy operaatioista tehtäviä reserviläisille, henkilökunnalle sekä evp-henkilöstölle. Osallistumme hyvin laajalla otannalla, hän sanoo.

Yli kaksikymmentä vuotta eri kriisinhallinnan tehtävissä toiminut Lehtonen kertoo, että ennen operaatioon osallistumista käydään viikosta kuuteen viikkoon kestävä koulutusjakso. 

– Siinä käydään pikaisesti läpi alueen tilanne sekä millaista alueen kulttuuri ja väestö on, jotta kohteessa osataan toimia. Lisäksi käydään läpi sotilaallisia tietoja ja taitoja pahimman varalta, hän kuvailee.

Sotilas ei jää yksin tämän palattua operaatiosta Suomeen.

– Nykyään operaatioista palatessa aloitetaan debriefing-jakso, jossa keskustellaan operaation kokemuksista ja keskitytään palautumiseen. Pieni palautumisjakso töistä ja palveluksesta takaa sen, että tehtävän jälkeen onnistutaan palaamaan takaisin normaaliin elämään, Lehtonen sanoo.