Suomen puolustusbudjetti kasvanee merivoimien uusien alusten myötä
Laivue 2020 -hanke kasvattaa puolustusbudjetin uudelle miljardilukemalle, arvioi puolustusministeriö talousarvioehdotuksessaan.
Arvio vuoden 2019 puolustusbudjetille on yhteensä 3 198 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa noin 326 miljoonan euron lisäystä kuluvan vuoden talousarvion menoihin.
– Ensi vuoden budjetti on euromääräisesti suurin koskaan, puolustusministeriön talousjohtaja Kristiina Olsson selvittää.
Yhdentoista prosentin korotus puolustusbudjettiin johtuu lähinnä merivoimien Laivue 2020 -hankkeen vuoden 2019 rahoitusosuudesta, joka on suuruudeltaan noin 260 miljoonaa euroa. Laivueelle vuoden 2018 talousarviossa myönnetyn tilausvaltuuden kokonaisbudjetti on noin 1,2 miljardia euroa.
– Vuoden 2018 aikana on tarkoitus tehdä sopimukset. Raha lähtee liikkeelle ensi vuodesta eteenpäin, Olsson enteilee.
Toinen kasvua selittävä tekijä on hallitusohjelmaan perustuva puolustusbudjetin 20 miljoonan euron lisäys. Vuodelle 2019 ennustetusta bruttokansantuotteesta 1,32 prosenttia on puolustusministeriön pääluokan menoja. Strategiset hankkeet tulevat pitämään kyseisen prosenttimäärän kasvussa.
– Laivueen rahoitus on nyt meneillään vuosittain, ja 2020-luvulla HX-hankkeen rahoitus tulee nostamaan puolustusbudjetin tasoa, Olsson selittää kasvutrendiä.
Lisäksi palkkausten tarkistukset, työnantajan eläkemaksualennuksen päättyminen ja hinta- ja kustannustasotarkistukset aiheuttavat lisäystä yhteensä noin 49 miljoonaa euroa. Sotilastiedustelulaki aiheuttaa noin 10 miljoonan euron lisärahoitustarpeen, johon liittyvät päätökset ovat yhteydessä lakipaketin etenemiseen eduskunnassa. Lisäksi on esitetty noin kuuden miljoonan euron määrärahanlisäystä puolustusvoimien henkilöstömäärän lisäämiseen.
Suurimman osan ennätysbudjetista vievät materiaali- ja palkkauskustannukset.
Materiaaliseen valmiuteen käytettävä osuus sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahoista kasvaa. Osuus yltää ensi vuonna 43,6 prosenttiin määrärahoista, mikä tarkoittaa noin 1 198 miljoonaa euroa.
– Budjetin eri osa-alueiden suhteet pysyvät muuten suurin piirtein samoina. Rahoitusrakenne noudattaa aikaisempia vuosia, Olsson toteaa.
Kolmanneksi suurin osa määrärahoista kuluu arvonlisäveromenoihin, mikä voi yllättää monia.
– Myös puolustusvoimien hankinnoista maksetaan arvonlisäveroa pääsääntöisesti 24 prosentin mukaan. Se on yllättävän iso erä, joka on osa puolustusbudjettia, Olsson selventää.
