Kyberosastolle valittiin uusi osastopäällikkö – "Odotan innolla, että pääsen jatkokehittämään kyberpuolustusta"
Väistyvä osastopäällikkö luovutti tehtävän uudelle osastopäällikölle Jyväskylässä.
Puolustusvoimien kyberosastopäällikkö vaihtui juhlavasti Jyväskylässä Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksessa. Uutena osastopäällikkönä aloittaa 1.1.2025 everstiluutnantti Tom Malmström.
Malmström on valmistunut filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta kyberturvallisuuden maisteriohjelmasta. Hän on toiminut Maanpuolustuskorkeakoululla kyberopettajana ja Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston kyberpuolustussektorilla osastoesiupseerina.
– Odotan innolla, että pääsen jatkokehittämään kyberpuolustusta. Lähden mielelläni tekemään kyberosastolla töitä ja tutustumaan henkilöstöön sekä johtamaan tätä joukkoa, Malmström kertoo.
Väistyvä osastopäällikkö everstiluutnantti Tommi Laari kertoo, että tehtävä on ollut hänelle mielekäs.
– Tehtävä on ollut todella antoisa ja mielenkiintoinen. Kaikkea ei ole saatu kyberpuolustuksen osalta ratkaistua minun aikana, joten seuraajallenikin jää varmasti riittävästi tekemistä, Laari kuvailee.
Laarin mukaaan kiehtovinta on ollut monipuolinen tehtäväkenttä ja ainutlaatuiset kollegat, joiden kanssa hän on päässyt tekemään töitä. Vuosien varrelta Laarin mieleen ovat jääneet etenkin erilaiset harjoitukset.
– Harjoitukset ovat hyvä esimerkki onnistumisista, joissa niin sanotusti lasikattoja ollaan päästy rikkomaan eli tekemään asioita uudella tavalla ja ensimmäistä kertaa, Laari iloitsee.
Kyberosasto tekee tiivistä yhteistyötä reserviläisten kanssa muun muassa kertausharjoitusten merkeissä. Kyberosasto on osallistunut reserviläisten kanssa esimerkiksi Naton kansainväliseen Locked Shields -harjoitukseen Suomesta käsin verkon välityksellä.
Laari tuo esille, että kyberuhkiin varaudutaan aktiivisesti Puolustusvoimissa myös jokapäiväisessä työssä.
– Kaikelle henkilöstölle tiedotetaan ja opastetaan kyberuhkista sekä kerrotaan, miten niiden kanssa tulee toimia. Sen lisäksi valvomme jatkuvasti järjestelmiämme ja käsittelemme siellä havaitut tapahtumat, jos löydöksiä tulee, Laari toteaa.
Malmström kertoo, että kyberuhkia on yhteiskunnassamme monenlaisia. Yksilön tasolla suurimmat kyberuhkat liittyvät verkkorikollisuuteen. Valtioille ja yhteiskunnille kokonaisuutena suurimpia uhkia ovat pahantahtoiset valtiolliset toimijat.
Kyberpuolustukseen tarvitaan osaajia myös tulevaisuudessa. Malmström sanoo, että Puolustusvoimilla on tarve laajentaa osaajajoukkoa, jotta se pystyy toimimaan entistäkin tehokkaammin.
Palveluksessa kybervarusmiehenä
Palkatun henkilöstön lisäksi uhkien torjumiseen osallistuu kybervarusmiehiä.
– Kiinnostus kybervarusmiespalvelusta kohtaan on ollut hyvä, joten pystymme valitsemaan ehdokkaista parhaiten tehtävään soveltuvat henkilöt. Kybervarusmiesten määrä tulee pysymään jatkossakin samana, mutta kyberymmärryksen lisääntyessä samankaltaisiin tehtäviin, kuten ICT-varusmieheksi voidaan ottaa lisää varusmiehiä, Laari avaa.
– Kybervarusmiehet ovat osa meidän turvallisuutta, kun taas ICT-puoli on enemmän ohjelmointia, kehityspuolta ja palvelutuotantoa, Laari selventää.
Juttua varten on haastateltu kybervarusmiestä, joka pysyy nimettömänä operaatioturvallisuussyistä.
– Päätin hakea kybervarusmieheksi, koska minulla oli entuudestaan alalle sopivaa kokemusta. Voin tarjota näin osaamistani Puolustusvoimille ja saada palveluksestani myös itse enemmän irti, varusmies kertoo.
Kybervarusmiehen mukaan parasta palveluksessa on ollut tavata muita ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneet samoista asioista. Kuva: Elmeri Lehti
Haastateltava on harrastanut koodausta pienestä asti. Hän teki 12-vuotiaana ensimmäiset Java-kurssit.
– Sen jälkeen olen tehnyt pääosin harrastuspohjalta hyvin laajasti kaikenlaista. Minulla on eniten kokemusta verkko-ohjelmoinnista, mitä olen tehnyt myös jonkin verran työkseni, varusmies avaa.
Kybervarusmiehelle on tullut tutuksi erilaiset ohjelmointikielet, kuten JavaScript, TypeScript ja Rust, joiden käyttöä hänelle on opetettu palveluksen aikana. Ohjelmoinnin lisäksi kybervarusmiehille koulutetaan esimerkiksi avointen lähteiden tiedustelua.
Varusmies on pitänyt palveluksen aikana erilaisista projekteista, joissa on päässyt oppimaan uusia asioita kyberpuolustuksesta.
– Projekteissa minulle tuli yllätyksenä se, miten paljon vapauksia meille annettiin niiden toteuttamisen suhteen. Se on ollut hyvä, koska meillä varusmiehillä on omia vahvuuksia eri osa-alueilla, varusmies toteaa.
Haastateltava suosittelee kybervarusmieskoulutusta henkilöille, joilla on aikaisempaa kokemusta alalta ja kiinnostusta oppia uutta.
– Varusmiehet ovat päässeet tänne monenlaisista taustoista. Ei haittaa, vaikka kaikkea ei osaa heti, koska täällä myös koulutetaan meitä, varusmies rohkaisee
Kybervarusmiehen hakuprosessiin kuuluu Omaintti-palvelussa täytettävä hakemuslomake, jonka perusteella hakijoita kutsutaan pääsykokeisiin ja haastatteluun. Tehtävään haetaan ennen palveluksen alkamista.
Haku heinäkuussa 2025 ja tammikuussa 2026 alkavaan kybervarusmiespalvelukseen päättyy 31.1.2025.
