Sotilaskotitoiminnan aloittamisesta tuli kuluneeksi 100 vuotta

Varusmiehet ovat saaneet kahvia ja munkkia sotilaskodeista Suomessa jo 100 vuotta. Sotilaskotitoiminta ei kuitenkaan ole aina ollut niin itsestään selvää kuin se on nykypäivänä.

Sotilaskotitoiminnan aloittamisesta tuli 7. toukokuuta 2018 kuluneeksi 100 vuotta.

Ajatus sotilaskodeista tuli Suomeen useampaa väylää pitkin. Toiminnan perusteet ovat tulleet pitkälti kirkollisesta lähetystyöstä.

– Nuorten miesten kristilliset yhdistykset harrastivat lähetystyötä muun muassa Tanskassa ja Ruotsissa, kertoo Sotilaskotityötä 100 vuotta -kirjan kirjoittanut Pentti Airio.

Näiden lisäksi vaikutteita saatiin Saksasta, jossa ensimmäisen maailmansodan jälkeen syntyi vahvoja sotilaskotiverkostoja, joihin myös suomalaiset jääkärit pääsivät tutustumaan ollessaan siellä kouluttautumassa.

– Sotilaskotien avulla tavallisen varusmiehen ankeaan arkeen pyrittiin saamaan viihtyvyyttä ja kodin tuntua, Airio tähdentää.

Suomalaisen sotilaskotitoiminta ei kuitenkaan tarkoita kristillistä sisälähetystyötä, vaan se on suomalaisten naisten vapaaehtoista maanpuolustustyötä. 

Merkityksellisin tapahtuma toiminnan historiassa oli Sotilaskotiliiton perustaminen vuonna 1921.

– Silloin otettiin samat toimintaperiaatteet ja arvot koko valtakunnan alueella käyttöön. Liitto on johtanut kaikkien sotilaskotiyhdistysten toimintaa sotien läpi aina nykypäivään saakka, Airio avaa.

Välirauhan aikana vuonna 1940 perustettiin viisi sotilaskotien keskuselintä kuhunkin armeijakuntaan. Tämä tarkoitti sotilaskotityön yhdistämistä kenttäarmeijan toimintaan.

– Tärkeä käännekohta oli, kun puolustusministeriöltä tuli vuonna 1956 päätös rakennuttaa jokaiseen varuskuntaan omat tilat sotilaskodeille. Sen seurauksena syntyi 1960-luvulla kolme isoa sotilaskotia Säkylään, Vekaranjärvelle ja Kajaaniin varuskuntien yhteyteen, valottaa Airio.