Lauri Vapaaoksa

GPS-paikantimen tarkkuus voi vaihdella muutamista millimetreistä kymmeniin metreihin riippuen vastaanottimesta, sen ympäristöstä ja sääoloista.

Satelliitit tarkkailevat sotilaiden liikkeitä

Pietu Heiskanen

Puhelin tai luvaton paikannuslaite voi vaarantaa sotilasoperaation turvallisuuden, mutta paikkatiedoilla voidaan myös parantaa palvelusturvallisuutta ja antaa sotilaille palautetta reaaliajassa. Tulevaisuudessa eurooppalainen Galileo voi korvata yleisen GPS-paikannusjärjestelmän.

Etenkin alokasaikana varusmiehiä muistutetaan tiuhaan tahtiin matkapuhelinten käyttökiellosta palvelusaikana. Puolustusvoimien ohjeistuksen mukaan paikkatiedon jakaminen operaation tai harjoituksen aikana on aina kiellettyä. Matkapuhelin tai muu paikannuslaite voi pahimmassa tapauksessa vaarantaa sotilasoperaation turvallisuuden paljastamalla joukkojen sijainnin viholliselle. Asia ei ole kuitenkaan mustavalkoinen – paikkatietoa voidaan myös hyödyntää sotilaskoulutuksessa.

GPS on lyhenne sanoista Global Positioning System. Kyseessä on Yhdysvaltain hallinnoima satelliittipaikannusjärjestelmä, joka kehitettiin sotilaskäyttöä varten. Yhdysvaltain asevoimat ottivat GPS-järjestelmän käyttöön jo 1970-luvulla, mutta täysimittaisesti se tuli siviilikäyttöön vasta vuonna 2000 silloisen Yhdysvaltain presidentti Bill Clintonin päätöksellä. Sitä ennen siviilihenkilöiden käyttämää GPS-signaalia heikennettiin tahallisesti, jotta Yhdysvaltain viholliset eivät olisi päässeet hyötymään tarkemmista paikkatiedoista.

Amerikkalaisen järjestelmän lisäksi käytössä on venäläinen GLONASS. Tänä päivänä myös Kiina ja Eurooppa kehittävät omia paikannusjärjestelmiään, koska riippuvuutta muiden maiden satelliiteista ei pidetä hyvänä. Sen nähdään vaikuttavan valtion tai maanosan turvallisuuteen.

– Euroopan kehittämä paikkatietoja antava järjestelmä on nimeltään Galileo. Suomalaisten näkökulmasta suurin etu on, että se on eurooppalaisten hallussa, kommentoi satelliittipaikannuksen tutkimusprofessori Heidi Kuusniemi Maanmittauslaitokselta.

Joskus signaalissa voi esiintyä virheitä eikä paikkatieto ole silloin täysin erehtymätöntä. Esimerkiksi suurten rakennusten takia paikkatieto voi vääristyä, kun signaali heijastuu.

– Paikannuslaitteiden maailmanvalloitusta hidastaa se, että sisätiloissa satelliittien heikkotehoiset paikannussignaalit eivät toimi kunnolla. Ehkäpä korkeampien 5G- tai 6G-taajuksien esiintulo muuttaa tätä kehitystä, Kuusniemi ennakoi.

Paikkatietoa antavien laitteiden merkitys maailmassa ei ole ainakaan vähentymään päin, sillä paikkatietoa tarvitaan tänä päivänä enemmän kuin koskaan. Sekä siviili- että sotilaskäytössä paikannusjärjestelmiä hyödynnetään myös jatkossa.

– Euroopan Galileo-järjestelmää varten perustettu GNSS-virasto on arvioinut, että vuonna 2020 maailmassa on kahdeksan miljardia satelliittipaikannukseen perustuvaa paikannuslaitetta, valaisee Kuusniemi.

Paikannuksen toimintaperiaate GPS-signaalissa perustuu vähintään neljään paikannuslaitteen hyödyntämään satelliittiin. Satelliitissa on radiolähetin ja atomikello, jotka synnyttävät paikantimella luettavan signaalin. Radiolähetin lähettää signaaleja, joista tulee esille sekä tarkka kellonaika että satelliitin sijainti. Sitä kautta maankamaralla toimiva paikannuslaite voi arvioida oman sijaintinsa.

Puolustusvoimien käyttämä KASI-taistelukoulutusjärjestelmä käyttää hyödykseen satelliittien mahdollistamaa paikkatietoa. Kun sotilaat kulkevat taistelualueella simulaattoriliivi päällään, tieto heidän olinpaikastaan kulkeutuu harjoituksen keskusyksikölle. Silloin taistelijoiden liikettä voidaan seurata kartalta reaaliaikaisesti.

Pohjois-Karjalan rajavartioston rajajääkärikomppaniassa paikantimia käytetään ajoittain varusmiesten koulutuksessa. Nykyiset GPS-laitteet ovat testikäytössä ja niiden käyttöä sotilaskoulutuksessa arvioidaan. Koska harjoitusalue on laaja ja henkilökuntaa rajallinen määrä, paikantimet parantavat kouluttajan tilannetietoisuutta.

– Paikannuslaitteiden käytöllä on merkitystä erityisesti varusmiesten palvelusturvallisuudelle, mainitsee rajajääkärikomppanian päällikön sijainen, kapteeni Markus Tuomisto.

Rajajääkärikomppaniassa ajatus paikannuslaitteiden hyödyntämisestä heräsi, kun varusmiespalvelus rajalla sisälsi paljon siirtymis- ja liikkumiskoulutusta. Kun sotilaiden sijainti tiedetään, evakuointi on helpompi toteuttaa ja kouluttaja voi antaa palautetta osastolle siirtymisen jälkeen. Laitteiden käytössä on kyse ennen kaikkea varusmiespalveluksen turvallisuudesta ja kouluttajien tiedonsaannista.