Puolustusta ja turvallisuutta SuomiAreenassa

SuomiAreena pyörähti käyntiin maanantaina 15. heinäkuuta Porissa. Ensimmäisenä päivänä keskusteltiin turvallisuudesta ja puolustusvoimien uudistamisesta, vaikka puolustusvoimat ei ollutkaan tänä kesänä esillä yhtä laajalti kuin vuosi sitten.

Aamupäivällä Porin Raatihuoneen puistossa Purje-lavalla keskusteltiin, millä tavoin puolustusvoimien Koulutus 2020 -hanke uudistaa varusmiespalvelusta. Keskustelemassa olivat koulutuspäällikkö, prikaatikenraali Jukka Sonninen, kouluttajien näkökulmaa tuomassa kapteeni Hanna Lehtinen Porin prikaatista ja varusmiesten puolesta puhumassa tuore reservin vänrikki Juho Rasa.

Koulutus 2020 -hankkeessa uudistetaan koulutusmenetelmiä eikä niinkään sisältöä, vaikka sitäkin muokataan digitaaliseen esitystapaan sopivaksi. Kokeiluista huolimatta vanhoista, hyviksi todetuista käytännöistä pyritään pitämään kiinni. – Pyrimme löytämään tasapainon nykyisten ja uusien hyvien käytäntöjen välillä, ettei mitään sellaista, joka on jo nyt hyvää, mennä romuttamaan, Sonninen alleviivasi.

Myös toimintakyvystä riitti keskusteltavaa, sillä uudistuksen myötä huomiota kiinnitetään fyysisen kunnon lisäksi psyykkiseen, sosiaaliseen ja eettiseen toimintakykyyn. Fyysisen toimintakyvynkin sisällä kokonaisvaltaisuus oli esillä. – Haluamme kehittää perinteisen kestävyyden lisäksi lihaskuntoa, koordinaatiota ja ketteryyttä, Sonninen avasi.

Koulutus 2020 -uudistushanke keskittyy ensisijaisesti varusmiesten koulutuksen uudistamiseen, mutta käytäntöjen vakiinnuttua niitä siirretään myös reserviläisten koulutukseen.

Puolen päivän aikaan kauppakeskus Puuvillassa pureuduttiin sisäisen turvallisuuden kehittämiseen viranomaisten yhteistyön näkökulmasta. Erillisverkkojen teettämän kyselyn mukaan viidennes vastaajista koki turvallisuudentunteensa laskeneen ja uhkalistan kolmen kärki oli maahanmuutto, Venäjä ja Putin sekä terrorismi, jotka ovat olleet esillä mediassa ja politiikassa. Kyberturvallisuuden sijoittumista kahdeksankohtaisen listan loppupäähän pidettiin pienenä yllätyksenä.

Tänä vuonna tehdään Virve 2.0 viranomaisverkon kilpailutus ja se toteutetaan kaupallisten toimijoiden ja viranomaisten yhteistyönä. Puhujat muistuttivat, ettei teknologia tai laite itsessään ole vaaraksi. Toinen osa turvallisuudesta on näiden olemassa olevien teknologioiden käyttö. Turvallisuuden kolmas osa on luottamus ja luotettavuus, joka on Suomessa hyvin korkealla, mutta puhujat korostivat, että ulkomailla asia ei välttämättä ole näin. – Meidän täytyy pitää huolta, että tämä verkko ja sen kriittiset osat ovat luotettavissa käsissä, Antti Pelttari suojelupoliisista painotti.

Saman kyselyn mukaan yli 90 prosenttia vastaajista pitivät tärkeänä turvallisuusalan osaamisen kehittämistä ja panostamista innovaatioihin. Teknologian kehittyessä tulee ottaa huomioon, että myös sen käyttäjien tulee kehittyä ja hallita uudet keinot. – Me emme tee mitään teknologialla, josta emme saa hyötyjä irti, ylikomisario Sami Hätönen Poliisiammattikorkeakoulusta toteaa.

Puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Mikko Soikkeli yhtyi Hätösen toteamukseen ja lisäsi, että puolustusvoimissa on panostettu digitalisaatioon viime vuosina.

Iltapäivällä mietittiin, millainen on varusmiespalveluksen asema kymmenen vuoden kuluttua. Varusmiesliiton järjestämässä tilaisuudessa Eetunaukion lavalla pohdittiin, miten varusmiespalvelus muuttuu tulevien erien myötä. Keskustelemassa asiasta oli Varusmiesliiton puheenjohtaja Matias Pajula, Reserviupseeriliiton Mikko Halkilahti ja ajatushautomo Liberan toiminnanjohtaja Mikko Kiesilä.

Puhujat näkivät, että varusmiespalvelus tulee säilymään vielä kymmenenkin vuoden päästä, kuten myös velvollisuus, laaja reservi ja koko maan puolustaminen perusteina. Uutena perusteena mukaan tulisi tasa-arvo.

Liittoutuminen nähtiin yhtenä vaihtoehtona täydentää puolustusta, mutta ei vain Naton kanssa. Euroopan Unionin puolustuspolitiikan syventäminen nousi esille, kun puhuttiin kansainvälisestä yhteistyöstä.